Kaksplus

Etusivu > Ajankohtaista

29 kysymystä sikainfluenssasta

Asiasanat: sikainfluenssa, oireet, hoito, rokotteet

Huolestuttaako sikainfluenssa? Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri Eeva Salo Hyksin Lasten ja nuorten sairaalasta vastaa Kaksplussan saittikävijöiden kysymyksiin. Lue ajantasaiset vastaukset!

1. Miten vaarallinen sikainfluenssa on? Onko se vaarallisempi kuin tavallinen influenssa?
- Melkein kaikille pandemiainfluenssa on tavallisen influenssan veroinen, vain hyvin harva sairastuu vakavasti.

2. Mitkä on sikainfluenssan oireet, miten erotan sen tavallisesta flunssasta?
- Influenssa alkaa usein korkealla kuumeella ja päänsäryllä, myös käsiä ja jalkoja voi särkeä. Kuume kestää useita päiviä ja yskä voi jatkua viikkoja. Tavallinen flunssa on yleensä kuumeeton tai se nostaa vain lievästi lämpöä. Influenssan voi kuitenkin sairastaa lievänäkin, jolloin se muistuttaa tavallista flunssaa.

3. Milloin lapsen kanssa pitää lähteä lääkäriin, jos epäilee sikainfluessaa? Saako sairaalan päivystykseen mennä?
- Jos on sitä mieltä, että on hätä, saa päivystykseen aina mennä. Kannattaa kuitenkin ensin miettiä, onko hätä. Päivystys on tarkoitettu sellaisten sairaiden hoitoon, joiden sairaus pahenee aamuun odottamisesta. Jos päivystyspisteet täyttyvät hyväkuntoisista lapsista, on vaara, että kiireellistä apua tarvitsevien lasten hoito viivästyy. Kuumeiselle lapselle voi antaa kuumelääkettä, ja jos lapsi on kuumeen laskettua virkeä, voi rauhassa odottaa aamuun ja tarvittaessa lähteä sitten lääkäriin. Jos lapsi ei virkisty, hänellä on hengitysvaikeuksia tai muuten vanhemman mielestä lapsi voi huonosti, on syytä lähteä päivystykseen.

Lue ohjeet täältä >>

4. Millaisten oireiden perusteella on hakeuduttava hoitoon?
- Samalla tavalla kuin muidenkin virusten aiheuttamissa hengitystieinfektioissa. Jos tauti alkaa rajuoreisina, esimerkiksi korkealla kuumeella, kannattaa lääkäriin lähteä jo alkuvaiheessa, koska viruslääkityksestä saatava teho on paras, jos lääke aloitetaan mahdollisimman pian. Kahden vuorokauden kuluttua taudin alusta siitä ei yleensä enää ole hyötyä. Seuraavaan aamuun voi kuitenkin odottaa, jos yleistila on hyvä.

5. Kenelle annetaan viruslääkettä? Onko Tamiflu turvallinen, onko sillä sivuvaikutuksia?
- Viruslääkkeet toimivat eri tavalla kuin bakteerilääkkeet, joista yleensä on nopeasti apua ja jotka vaikuttavat myöhemminkin aloitettuna. Viruslääkkeet yleensä lyhentävät jonkin verran taudin kestoa. Ne tehoavat sitä paremmin, mitä aikaisemmin ne aloitetaan. Yleensä Tamifluta ei kannata aloittaa enää, jos taudin alusta on yli kaksi vuorokautta. Toisaalta H1N1-influenssan voi sairastaa melko lieväoireisenakin, ja silloin ei viruslääkkeitä tarvita. Kaikilla lääkkeillä, joilla on vaikutusta, on myös haittavaikutuksia, Tamiflulla onneksi aika vähän. Lapsilla tärkein on oksentelu, joka kahdeskymmenes lapsi oksentelee Tamifluta saatuaan. Lisäksi se maistuu pahalta, ja lääkkeen nieleminen voi olla aika työn takana. Kuuri pitäisi aloittaa vain silloin, kun sitä pidetään todella tarpeellisena ja silloin se otetaan ohjeen mukaisesti loppuun.

6. Onko tauti vaarallisempi lapsille kuin aikuisille?
- Tauti on vaarallisempi pikkulapsille ja niille, joilla on joku perussairaus. Suurin osa heistäkin sairastaa taudin ja toipuu ilman ongelmia. Toisaalta aikuinen ja perusterve ihminen voi sairastua vakavasti, vaikka se onkin harvinaista.

7. Voinko jotenkin varmistaa, podenko sikainfluenssaa?
- Jos tieto on potilaan hoidon kannalta lääkärille tärkeä, virus voidaan varmistaa nukleiinihappotestillä. Tämä testi on työläs ja kalliskin, ja sitä tehdään vain erikoislaboratorioissa, joten jokaista tutkimusta haluavaa ei voida tutkia. Tavallisissakin laboratorioissa voidaan lääkärin määräyksestä tehdä influenssapikatesti. Jos se on positiivinen, pidetään sitä tällä hetkellä osoituksena H1N1-influenssasta, koska muuta influenssaa ei maassamme tällä hetkellä ole liikkeellä. Pikatesti ei kuitenkaan ole herkkä eli ei ole aina positiivinen, vaikka kyseessä olisikin H1N1.

8. Miksi virusnäytteitä ei oteta kuin harvoista? Eikö olisi tärkeää tietää, onko tauti sikainfluessaa?
- H1N1-näytteet ovat korkeaa teknologiaa vaativia PCR-tutkimuksia, ja niitä ei tehdä kuin erikoislaboratorioissa. Laboratoriot ovat siirtäneet työntekijöitään vuorotyöhön ja tekevät tutkimuksia korkeapaineella. Osaavia tekijöitä ei ole loputtomasti, ja mitä enemmän heitä siirretään muista töistä tutkimaan H1N1-näytteitä, sitä vähemmän heitä riittää muuhun työhön. Muut työt olisivat vaarassa jäädä hoitamatta, ja vaikeastikin sairaat ilman tutkimuksia. Sen vuoksi kotihoidossa olevien potilaiden näytteitä ei pääsääntöisesti tutkita.

9. Milloin tartunnan saanut voi tartuttaa muita?
- Tartuttaminen alkaa yleensä noin vuorokautta ennen oireita ja jatkuu noin viikon oireiden alkamisen jälkeen. Yleensä voimakkaammin oireiset erittävät virusta eli tartuttavat vähäoireisia enemmän, ja lapset ja immuunipuutteiset tartuttavat pitempään kuin muut.

10. Kannattaako pitää lapsi poissa päivähoidosta tai koulusta, jos siellä on todettu sikainfluenssaa? Entä kannattaako odottaa kotona rokoteen tehon muodostumista?
- Kaikki koululaiset eivät sairastu, vaikka sitä luokalla olisikin, ja on todennäköistä, että lapsi on jo saanut tartunnan siinä vaiheessa, kun taudista kuulee kotona. Silloin on luultavasti aika suuri osa luokan oppilaista jo sairastunut. Toisaalta, jos päivähoitoikäisellä lapsella on kotihoitomahdollisuus, voi tartuntaa välttää pitämällä lapsen pari viikkoa kotona, silloin ainakin vähentää vaaraa tartuttaa influenssa kotona olevaan pikkuvauvaan.

11. Voiko perusterve lapsi kuolla sikainfluessaan?
- Voi, mutta se on hyvin harvinaista.

12. Jos perheessä joku sairastuu, miten voisin ehkäistä että toiset säästyisivät?
- Hygienialla - pesemällä käsiä ja huolehtimalla, että räkä ei roisku.

13. Voiko sikaflunssa iskeä toista kertaa, jos sen on kerran jo sairastanut?
- Se ei ole mahdotonta, mutta on epätodennäköistä.

14. Millaisia jälkitauteja sikainfluessasta voi tulla? Muuta kuin keuhkokuume?
- Muutkin hengitystieinfektioihin liittyvät tulehdukset, kuten korvatulehdukset ja poskiontelotulehdukset, ovat tavallisia.

15. Kannattaako rokotus ottaa, jos on perusterve eikä kuulu riskiryhmään?
- Kannattaa. Perusterveelläkin tauti voi olla ankara: kuume, päänsärky ja yskä voivat kestää monta päivää ja johtaa väsymykseen useamman viikon ajan. Ja joillekin, vaikka onneksi hyvin harvoille, tauti voi olla tappavakin. Juuri kenelläkään alle 60-vuotiaalla ei ole ennestään vastustuskykyä sitä vastaan.

16. Entä jos perhe on sairastanut sikainfluenssan, kannattaako silloin ottaa rokotus?
- Jos H1N1 on varmistettu virustestillä, ei rokottaminen ole tarpeen. Jos virusta ei ole varmistettu, on parempi rokottaa. Usein on mahdollista, että oireiden takana onkin joku muu virus - nyt on esimerkiksi talvioksennustautia aiheuttavaa norovirusta liikkeellä - ja silloin jäisi suoja saamatta.

17. Kaksi lasta kolmesta sairastaa todennäköisesti sikainfluenssaa. Kannattaako kolmannen ottaa koulussa rokote?
- Taudin voi sairastaa oireettomanakin, mutta on myös mahdollista, että samassa taloudessa oleva lapsi ei saa tartuntaa muilta. Hänet kannattaa rokottaa, samoin kuin muutkin perheenjäsenet, joiden sairautta ei ole varmistettu.

18. Jos on nuhainen tai kuumeinen, saako silloin antaa rokotuksen?
- Nuha ei haittaa, mutta kuumeista ei rokoteta, koska silloin ei tiedettäisi, johtuuko kuume sairaudesta vai rokotuksesta.

19. Kuinka pian rokotteen pistämisestä se antaa suojan infektion tarttumiselle?
- Vasta-aineita alkaa tulla viikon kuluttua, kahden viikon kuluttua suoja on jo melko hyvä, kolmen viikon kuluttua jo täysin kehittynyt.

20. Jos sikainfluenssa tulee, ennen kuin rokotuksen antama suoja on kehittynyt, onko silloin tauti kovempi?
- Ei.

21. Voiko rokote olla vaarallisempi kuin itse sikainfluenssa?
- Ei. Rokotuksessa on oleellista, että sen haitat ovat huomattavasti lievempiä kuin ne haitat, joita itse tauti aiheuttaa. Yksilöllisiä eroja voi olla, joku sairastaa influenssan hyvin vähäoireisena, kun taas naapuri saa rokotuksesta kuumetta. Ylivoimaisesti todennäköisempää on kuitenkin saada vakava reaktio sairaudesta kuin rokotuksesta. Pandemiseen influenssasairauteen tiedetään kuolleen tuhansia ihmisiä, rokotteeseen ei yhtään.

22. Oliko rokotteella osuutta Helsingissä sikainfluessaan kuolleen lapsen menehtymiseen?
- Ei. Rokote sisältää viruksen osia ja saa aikaan vasta-aineiden muodostumisen näille virusosasille. Vasta-aineiden muodostuminen ei kuitenkaan voinut olla kuin aluillaan lapsen sairastuessa, joten suojaksi ne eivät ehtineet.

23. Onko rintamaitoa saavalla vauvalla mitään suojaa sikainfluenssaa vastaan a) jos äitiä ei ole rokotettu ja b) jos äiti on rokotettu?
Rintamaidossa on yleisiä tartuntoja vastustavia aineita, joten a) on jotain suojaa, mutta suoja on vähäinen b) suojaa on enemmän, ei kuitenkaan kovin paljon.

24. Olen raskaana ihan alkuviikoilla. Kannattaako minun ottaa rokotus?
- Rokotus kannattaa ottaa sekä äidin että vauvan vuoksi. Raskaana olevilla on suurempi vaara sairastua taudin vakavaan muotoon, ja äidin voidessa huonosti voi sikiökin huonosti. Alkuraskauden kova kuumetauti, jollainen influenssakin on, myös lisää keskenmenon vaaraa.

25. Miksi muut perheenjäsenet eivät saa rokotetta yhtä aikaa kun raskaana oleva äiti saa?
- Rokotetta ei ole niin paljon, että sitä voitaisiin antaa kaikille. Sen vuoksi annetaan ensin niille, joille influenssa muodostaa suurimman vaaran.

26. Voiko rokotteen saada myöhemmin?
- Rokotetta on tilattu niin, että ne riittävät kaikille suomalaisille. Rokotetta annetaan niin kauan kuin sitä riittää ja rokottaminen katsotaan tarpeelliseksi. Jos et ehtinyt ottaa rokotetta omalla vuorollasi, voit saada sen myöhemmin.

27. Voiko rokotusreaktioita hoitaa kuumelääkkeillä, heikentääkö se rokotteen tehoa?
- Jos lapsi tarvitsee rokotuksen jälkeen kuumelääkettä, sitä voi hyvin antaa, se ei vaikuta rokotuksen tehoon.

28. Miksi rokottamisesta ja sikainfluenssasta on niin paljon erilaista ja hämmennystä herättävää tietoa liikkeellä. Mistä tiedän, mitä pitää uskoa?
- THLn nettisivuilta saa erittäin punnittua ja pätevää tietoa. Ei kannata lukea nimettöminä netissä esiintyvien kirjoittelijoiden mielipiteitä.

29. Miksi eri kaupungeissa on rokotettu niin eri aikaan ja erilaisin perustein lapsia?
- Kunnat ovat järjestäneet rokotukset niin kuin ne ovat parhaaksi katsoneet. Jälkikäteen voidaan arvioida, onko joissakin kunnissa onnistuttu paremmin kuin toisissa.

Tulosta