Juuri tiedon saanut kaksosten odottaja,IHANAA!
- Viestiketjun aloittaja Mononen-79
- Ensimmäinen viesti
Kontrolli onnellisesti takana :heart: Tällä kertaa sukukalleudet näkyi hyvin, joten pojat on meille tulossa. Oikein auliisti esittelivät pallejaan 
A painoi 1108g ja B 1135g vastaten vähän isompia viikkoja kun ovat. Muuten kaikki oli ok. Paikatkin vielä kiinni ja kaulan pituutta 3cm. Sitten siirrytäänkin kontrolleihin Kokkolaan.
Sunshine ja prinssit 27+4
A painoi 1108g ja B 1135g vastaten vähän isompia viikkoja kun ovat. Muuten kaikki oli ok. Paikatkin vielä kiinni ja kaulan pituutta 3cm. Sitten siirrytäänkin kontrolleihin Kokkolaan.Sunshine ja prinssit 27+4
Meidän tytöt näki eilen illalla päivänvalon! Kaksi pitkää käynnistelypäivää takana, joista ensimmäinen kului lähinnä siihen kun mun nenäverisuonia käytiin polttamassa useampaan kertaan.
Ballonkia ei saatu paikoilleen, jotenka käynnistys aloitettiin tiistaina tipalla. Keskiviikkona jatkettiin kalvojen puhkaisulla ja aluksi tukena oli vielä tippa, mutta omatkin supistukset käynnistyivät normaalisti. Epiduraalia jouduin odottamaan kauan ja se osoittautui varsin tehottomaksi. Synnytyksen jälkeen vasta huomattiin ettei katetri ollut edes paikoillaan.
A tyttö syntyi 21.50 pirteänä 9/9/9 pisteen vauvana. B yritti perässä molemmat kädet pään päällä ja häntä työnnettiin takaisin ja pidettiin paikoillaan monen lääkärin voimin. Tuo sattui niin paljon, että loput voimat kuluivat vaan tajuissa pysymiseen. B avustettiin lopulta 22.16 imukupilla pihalle pistein 8/9/9.
Molemmat viettivät varotoimenpiteenä ensimmäisen tunnin lämpökaapissa, mutta pääsivät sitten rinnalle ja vierihoitoon.
Pieniähän ne on kun mitkä, mutta kovin pippurisia ja osaavat syödä pullosta hienosti. Imettämistä harjoitellaan*joka syötöllä. A:n strategiset mitat 2570g, pituutta 46,5cm pipo 33. B neiti hieman pienempi 2390g, 46 cm ja pipo 32,5.
Minä olen ihan romu Aamun aloitin pyörtymällä vessaan, hb 92 ja maha ja epparihaava kipeät. Mutta kyllä tämä tästä!
Enna ja uunituoreet tytöt
Ballonkia ei saatu paikoilleen, jotenka käynnistys aloitettiin tiistaina tipalla. Keskiviikkona jatkettiin kalvojen puhkaisulla ja aluksi tukena oli vielä tippa, mutta omatkin supistukset käynnistyivät normaalisti. Epiduraalia jouduin odottamaan kauan ja se osoittautui varsin tehottomaksi. Synnytyksen jälkeen vasta huomattiin ettei katetri ollut edes paikoillaan.
A tyttö syntyi 21.50 pirteänä 9/9/9 pisteen vauvana. B yritti perässä molemmat kädet pään päällä ja häntä työnnettiin takaisin ja pidettiin paikoillaan monen lääkärin voimin. Tuo sattui niin paljon, että loput voimat kuluivat vaan tajuissa pysymiseen. B avustettiin lopulta 22.16 imukupilla pihalle pistein 8/9/9.
Molemmat viettivät varotoimenpiteenä ensimmäisen tunnin lämpökaapissa, mutta pääsivät sitten rinnalle ja vierihoitoon.
Pieniähän ne on kun mitkä, mutta kovin pippurisia ja osaavat syödä pullosta hienosti. Imettämistä harjoitellaan*joka syötöllä. A:n strategiset mitat 2570g, pituutta 46,5cm pipo 33. B neiti hieman pienempi 2390g, 46 cm ja pipo 32,5.
Minä olen ihan romu
Aamun aloitin pyörtymällä vessaan, hb 92 ja maha ja epparihaava kipeät. Mutta kyllä tämä tästä!Enna ja uunituoreet tytöt
Onnea Enna ja tytöt! siitä se kaikkien vointi terhakoituu. Ja hyvät mitat on kyllä jo tytöillä. Itse sain synnytksen jälkeen pari pussia verta, kun hb tippu 88.... ja olo oli sen mukainen... koitahan olla pyörtyilemättä
Enna onnea! Kuulostaa melkoiselta via dolorosalta toi sun synnytys, mutta onneksi kaikki on nyt hyvin! Meillä on toinen misu kotona jo, pienempi keräilee vielä sairaalassa voimia. Tuli vähän takapakkia toipumiseen, muuten olis päässyt tänään kotiin Väsy sairaalassa juoksemiseen, mutta toivottavasti nyt vaan saatais tyttö ehjänä kotiin.
Väsy sairaalassa juoksemiseen, mutta toivottavasti nyt vaan saatais tyttö ehjänä kotiin.Hoi
Olinkin käynyt kirjoittamassa ma-ti välisenä yönä tonne toiseen ketjuun vahingossa menköön jännityksen piikkiin.
Juu eli pojat syntyi 11.6. Herra A klo 19.24 3110 g 9/9 ja Herra B klo 19.56 2840 g 9/9, pituudet kuulma mitataan vasta huomenna lääkärintarkastuksessa??? Menetin synnytyksessä 2 litraa verta joten hemppa laski 132 - 82 ja siitä vielä 77. Ihme kyllä olen ollut ihmeen virkeä, eikä minulle ole verta tarjotukaan. Tulehdusarvo yli 120 joten rautaa ja antibioottia menee nyt. Mut tärkein et pojat voi hyvin :heart:
Olo on jotenkin outu - minusta tuli ÄITI niin monen vuoden jälkeen ja vielä tuplana
Olinkin käynyt kirjoittamassa ma-ti välisenä yönä tonne toiseen ketjuun vahingossa
menköön jännityksen piikkiin. Juu eli pojat syntyi 11.6. Herra A klo 19.24 3110 g 9/9 ja Herra B klo 19.56 2840 g 9/9, pituudet kuulma mitataan vasta huomenna lääkärintarkastuksessa??? Menetin synnytyksessä 2 litraa verta joten hemppa laski 132 - 82 ja siitä vielä 77. Ihme kyllä olen ollut ihmeen virkeä, eikä minulle ole verta tarjotukaan. Tulehdusarvo yli 120 joten rautaa ja antibioottia menee nyt. Mut tärkein et pojat voi hyvin :heart:
Olo on jotenkin outu - minusta tuli ÄITI niin monen vuoden jälkeen ja vielä tuplana
Circus, toivottavasti saatte toisenkin vauvan kohta kotiin. Varmasti raastavaa kun ovat eri paikoissa.
Tänään hb olikin vaan 78 ja sain pari pussia verta. Olo koheni onneksi vähän. Molemmat vauvat hallitsevat imuotteen ja ovat rinnalla kolmen tunnin välein, saavat kuitenkin myös lisämaitoa pullosta. Huomenna sitten lastenlääkärin tarkastus!
Sitten kysymys jo tuplansa saaneille. Oliko teillä kovia jälkisupistuksia? Minulla on aika ikävän paljon, varsinkin vauvoja syöttäessä.
Enna ja tytöt
Tänään hb olikin vaan 78 ja sain pari pussia verta. Olo koheni onneksi vähän. Molemmat vauvat hallitsevat imuotteen ja ovat rinnalla kolmen tunnin välein, saavat kuitenkin myös lisämaitoa pullosta. Huomenna sitten lastenlääkärin tarkastus!
Sitten kysymys jo tuplansa saaneille. Oliko teillä kovia jälkisupistuksia? Minulla on aika ikävän paljon, varsinkin vauvoja syöttäessä.
Enna ja tytöt
Ennalle onnea kamalasti. Mulla hemppa tänään 79 ja minä vihellän menee ihan normisti?? Pojat sai kotiluvan mä en ku hemppa noin alhaalla vielä :kieh:. Eli täällä ollaan ainakin huomiseen vielä. Mulla myös noita suppareita ja olen käsittänyt et niitä kuuluukin tulla juuri tuon kohdun supistumisen vuoksi.
Oi oikein paljon onnea ennalle ja niccille! :heart:
maibei on tänne aikaisemmin kirjoitellut muistaakseni muitakin jotka ei ole näin lopussa, mutta heistä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään.
Sunshine ja prinssit 27+6, huomenna poksuu :heart:
maibei on tänne aikaisemmin kirjoitellut muistaakseni muitakin jotka ei ole näin lopussa, mutta heistä ei ole kuulunut sen jälkeen mitään.
Sunshine ja prinssit 27+6, huomenna poksuu :heart:
Tässä kun pää alkaa taas pikkuhiljaa toimia (kävin jopa suihkussa äsken omin avuin, wuhuu!) niin tajusin, että Nicci on jäänyt onnittelematta. Suuren suuren onnittelut Nicille ja koko perheelle! Täytyy kyllä ihmetellä miten selviät tuolla hb:lla. Minä samalla lukemalla vapisin sängyn pohjalla naama valkoisena Pari pussia verta onneksi kohensi oloa paljon.
Nyt on ehkä aika siirtyä tuohon uuteen ketjuun. Jostain syystä ei vaan meinaisi malttaa luopua tästäkään, on meillä ollut täällä paljon hyviä hetkiä ja huonotkin asiat on tuntuneet pienemmiltä kun ne on saanut jakaa "kohtalotovereiden" kanssa.
Ja Mamis, eikös se nyt ole sitten sinun vuorosi! Tsemiä loppuodotukseen, kuten kaikille muillekkin, joilla odotus vielä vaiheessa!
Nähdään taas tuolla arkea ja juhlaa ketjussa!
Pari pussia verta onneksi kohensi oloa paljon.Nyt on ehkä aika siirtyä tuohon uuteen ketjuun. Jostain syystä ei vaan meinaisi malttaa luopua tästäkään, on meillä ollut täällä paljon hyviä hetkiä ja huonotkin asiat on tuntuneet pienemmiltä kun ne on saanut jakaa "kohtalotovereiden" kanssa.
Ja Mamis, eikös se nyt ole sitten sinun vuorosi! Tsemiä loppuodotukseen, kuten kaikille muillekkin, joilla odotus vielä vaiheessa!
Nähdään taas tuolla arkea ja juhlaa ketjussa!
Isosti onnea ennalle ja niccille! Ihanaa kun kaikki menny loppujen lopuks niinkin hyvin!
Täällä yksi niistä hiljaa olleista, oon sivusta seurannu kun muut tuntunu olevan niin eri päässä koko hommaa. Mutta kiva jos vähän varhasemmassakin vaiheessa olevia mukana, eiköhän saada juttua kasaan mekin =)
Itse oon ehtiny viikolle 26 (virallisesti 24+5 tänään, oikeesti 25+2), ja viimesimmät viikot on kerääntyny ihan huomaamatta. Rakenneultran jälkeen pahimmat pelkotilat alko heltpottamaan ja sitä myötä ajan matelukin lieventy.
Mulle on tähän saakka siunaantunu helppoakin helpompi raskaus, ei pahoinvointeja,närästyksiä tai juuri muitakaan kremppoja. Välillä tuntuu että tää olotila on ihan epäreilu, että mun pitäis edes fyysisellä pahoinvoinnilla "ansaita" tulevat lapset, mutta en voi kun nauttia tästä hetkestä.
Jalkapohjat on ne jotka on ottanu eniten hittiä, mulle tärähti muutaman viikon aikana useampi kilo painoa kerralla ja siinä menossajalkapöytä madaltu kasvattaen kengän kokoa puolikkaalla. Ei siis turvotusta vaan mitä luultavimmin pysyvä muutos. Ei muuta kun kengät uusiks.. plääh inhoan shoppailua.
Meillä identtiset tulossa joten ultria on ollu kahden viikon välein. Nyt TTTS:n riski alkaa olla pienempi niin seuraavaan lääkäriaikaan on edellisestä jopa kolme viikkoa =) Painoarviot alkuviikolta 675 ja 745g (24+1). Kun seuranta on ollu niin tiuhaa ja painoarvioita on saanu niin onnettoman pienistä olennoista, noi viimesimmät arviot tuntu ihan valtavilta. Joku muu vois olla eri mieltä
Miten te muut ootte jaksanu liikkua? Mulle kävely mitä niin kovin suositellaan on melkolailla toimimaton vaihtoehto, heltken normaalitahtinen kävely aikaansaa alavatsan kiristämistä niin että vauhtia saa hidastaa pitkäks aikaa ihan etanaks. Kun muuten oon ihan kunnossa niin se lyllerrys ei mulle maistu liikunnalta. Salilla pystyn sen sijaan käymään tosi hyvin, ja joogaa oon jatkanu -toki modifioiden (sisäänpäin kiertävät liikkeet ja puhtaat vatsalihasliikkeet pois). Kunhan tästä heinäkuussa mökkiydytään niin pitänee keksiä omia harjotteita kun nornaali lenkkeily ei tod. käy laatuunsa. Jos hankkis vesijuoksuvyön ja hyppäis sen kanssa järveen? Kävin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa uimassa raskaana olleessani, ja täytyy sanoa että oli kyllä omituinen kokemus. Tuli ihan paha olo siitä yhtäkkisestä painottomuuden tunteesta, niin tottunu tähän vatsaan ja sen painoon jo ilmeisesti on.
Ootteko muut käyny vesijumpissa tms? Ideoita kaivataan
idealisti +pikkutyypit 24+5
Täällä yksi niistä hiljaa olleista, oon sivusta seurannu kun muut tuntunu olevan niin eri päässä koko hommaa. Mutta kiva jos vähän varhasemmassakin vaiheessa olevia mukana, eiköhän saada juttua kasaan mekin =)
Itse oon ehtiny viikolle 26 (virallisesti 24+5 tänään, oikeesti 25+2), ja viimesimmät viikot on kerääntyny ihan huomaamatta. Rakenneultran jälkeen pahimmat pelkotilat alko heltpottamaan ja sitä myötä ajan matelukin lieventy.
Mulle on tähän saakka siunaantunu helppoakin helpompi raskaus, ei pahoinvointeja,närästyksiä tai juuri muitakaan kremppoja. Välillä tuntuu että tää olotila on ihan epäreilu, että mun pitäis edes fyysisellä pahoinvoinnilla "ansaita" tulevat lapset, mutta en voi kun nauttia tästä hetkestä.
Jalkapohjat on ne jotka on ottanu eniten hittiä, mulle tärähti muutaman viikon aikana useampi kilo painoa kerralla ja siinä menossajalkapöytä madaltu kasvattaen kengän kokoa puolikkaalla. Ei siis turvotusta vaan mitä luultavimmin pysyvä muutos. Ei muuta kun kengät uusiks.. plääh inhoan shoppailua.
Meillä identtiset tulossa joten ultria on ollu kahden viikon välein. Nyt TTTS:n riski alkaa olla pienempi niin seuraavaan lääkäriaikaan on edellisestä jopa kolme viikkoa =) Painoarviot alkuviikolta 675 ja 745g (24+1). Kun seuranta on ollu niin tiuhaa ja painoarvioita on saanu niin onnettoman pienistä olennoista, noi viimesimmät arviot tuntu ihan valtavilta. Joku muu vois olla eri mieltä
Miten te muut ootte jaksanu liikkua? Mulle kävely mitä niin kovin suositellaan on melkolailla toimimaton vaihtoehto, heltken normaalitahtinen kävely aikaansaa alavatsan kiristämistä niin että vauhtia saa hidastaa pitkäks aikaa ihan etanaks. Kun muuten oon ihan kunnossa niin se lyllerrys ei mulle maistu liikunnalta. Salilla pystyn sen sijaan käymään tosi hyvin, ja joogaa oon jatkanu -toki modifioiden (sisäänpäin kiertävät liikkeet ja puhtaat vatsalihasliikkeet pois). Kunhan tästä heinäkuussa mökkiydytään niin pitänee keksiä omia harjotteita kun nornaali lenkkeily ei tod. käy laatuunsa. Jos hankkis vesijuoksuvyön ja hyppäis sen kanssa järveen? Kävin viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa uimassa raskaana olleessani, ja täytyy sanoa että oli kyllä omituinen kokemus. Tuli ihan paha olo siitä yhtäkkisestä painottomuuden tunteesta, niin tottunu tähän vatsaan ja sen painoon jo ilmeisesti on.
Ootteko muut käyny vesijumpissa tms? Ideoita kaivataan
idealisti +pikkutyypit 24+5