Menu

Miksi en saa töitä?

  • Viestiketjun aloittaja Työtön
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
Työtön
Miksi 40-vuotias nainen ei saa töitä? Pitäisikö valehdella vai salailla ikäänsä? 40-vuotias on liian vanha työelämään. Uudelleenkoulutukseenkin on vaikea päästä, kun olen opiskellut parikymppisenä ihan väärälle alalle.
 
Työtön
Miksi kotiäitinä ollut 35-45-vuotias terve, ahkera ja rehellinen perheenäiti ei kelpaa enää työmarkkinoille? Pitäisikö kotiäitien työtä saadakseen hakeutua suosiosta samoille kursseille kuin vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät ja päihdeongelmaiset?

Nuoret 18-20vuotiaat ylioppilaat menevät edelle työnhaussa. Ikä on pitkä miinus työnhausssa jo 35-vuotiaille naisilla. Saat soitella työhönottajille, lähetellä hakemuksia sähköpostilla ja kirjeellä. Turhaan - edes haastatteluihin et pääse.

Miksi työpaikkahakemuskiin ei viitsitä vastata? Luvataan kyllä soitella kaikille työnhakijoille ja vastata, mitään ei kuulu. Nykytekniikan aikana ei olisi ylivoimaista lähettää sähköpostivastaus kaikille karsituille hakijoille. Lyhyt selvitys esim. " Meillä avoinna ollutta työtä haki 50 ihmistä, joista 5 valittiin. Et ollut nyt valittujen joukossa jne...."

Olen todella järkyttynyt ikärasismista. 40-vuotias kelpaa nähtävästi vain työttömyyskortistoon, sairaseläkkeelle ja ongelmajätelaitokselle. 10-20 vuotta nuoremmat vievät työpaikat nenän edestä. Omien lasten ja kodin hoitamisesta ei ole töitä haettaessa mitään hyötyä.
 
mummimamma
Sama vika mullakin. Keväällä suoritin pph tutkinnon ja töitäkin luvattiin, vaan toisin kävi. :(
ja kun siihen eläkeikäänkin on kuitenkin vielä paljon aikaa, niin miksi niitä töitä ei sitten anneta. Saa hakemiksia laittaa ja soitella ja kysellä, mutta siltikään ei vaan tärppää. Kohta ei enää viitsi mitään yrittääkkään, kun masentavaa on sekin, kun aina sanotaan, että ei tällä kertaa sulle töitä ole. :'(
 
ÄitiMamma
Ihmeellistä...luulisi töitä olevan, kun media huutaa työvoimapulasta :attn: ja työintoisia ihmisiä on ...
Itse huomasin jo ikärasismin ollessani päälle kolmekymmentä ja syvimpien lamavuosien aikana.
Ihmettelen, ettei työnanantaja arvosta ammattitaitoa ja kokemusta...Sen huomasin,kun olin työttömänä, että vaikeampaa oli saada töitä työttömänä kuin vaihtaa työpaikkaa työstä työhön.
Minulla alkoi ainakin työläisen ura tukityöllistämisen kautta ja sen jälkeen en ole aliarvioinut niitä töitä...siitä pääsin sijaisuuteen ja tehtyäni niitä aikani sain vakituisen työpaikan...onneksi se oli odottamassa äityisloman ja hoitovapaan jälkeen.
Ystäväni sanoi, että vanhuspuolella on huutava työvoimapula ja perhepäivähoitajista on puute....Moni haluaisi lapsensa perhepäivähoitoon, mutta ei ole tekijöitä...
Kaikessa kannattaa olla sitkeä,vaikka välillä tuntuu...että on täysin hyödytön olento...tiedän omasta kokemuksesta,kuinka työttömyys vei itsetunnon nollille :'(
Tsemppiä työnhakuun....
 
Hay-D
ei oo yksinkertasta aina nuorillakaan tuo työnhaku :/ Täytyy olla todella hyvä mäihä että oman alan hommia saa. ja jos sattuu saamaan vakipaikan, niin se on jo lottovoitto! Kaikkialla sanotaan vaan: tarvitsemme nuoria ammattiosaajia joilla on paljon työkokemusta. Mistä sellasia löytyy?? vai tarkoittaako tuo nuori sitten 30-vuotiasta, vai?
 
Lisa
Pääkaupunki seudulla sijaitsevasta työkkäristä kerrottiin että, jos on kysymyksessä liikapainoinen, tupakoiva tai ylikoulutettu nainen ei töitä yleensä löydy. Lisäsi virkailija muistutti, että yli 50 vuotiaat työllistyvät todella vaikeaksi. Kaikille siis pikasalvana suositellaan lähihoitajan koulutusta ja pätkätöitä.
Minulta loppuu äitiysloma kahden kuukauden päästä ja vaikka on vakituinen työsuhde, joudun itse hakeen työnkuvani sadoissa haastatteluissa. Näin toimii "suomalainen" puhelinvalmistaja, jonka omistavat amerikkalaiset eläkevakuutusyhtiöt. Suomi on veromarkoilla hyvin koulutettujen duunareiden maa, jonka tuotto "hedelmät" valuvat ulkomaille. Vastavuoroisesti meille virtaa halpaketjujen alipalkattuja töitä alle kolmikymppisille hyvin koulutetuille nuorille.

Kieltäydyn ajattelemasta etten pärjäisi ja välillä mieliala heittelehtii pelonsekaisiin tunteisiin. Minullakin on asuntolainaa ja lapsia.

Anteeksi tämä skeptinen puuska. Minulla on nyt se "risukasa vaihe". Koetan etsiä mistä päin aurinko paistaa.
 
Työtön
En tupakoi, olen absolutisti, minulla ei ole rikosrekisteriä ja luottotietoni ovat kunnossa. Olen rehellinen ja luotettava. Minulla on useita luottamustoimia, joihin minut on valittu. Liikapainoa on vähän, mutta fyysinen kuntoni on hyvä, koska liikun aika paljon. En ole ylikoulutettu. Minulla on ylioppilastutkinto ja ammatillinen koulutus, tosin väärälle alalle.

Osaan hoitaa lapsia, kotia, laittaa ruokaa, siivota, leipoa, ajaa autoa, käyttää tietokonetta, kirjoittaa oikeakielistä tekstiä ja puhua sujuvasti, kieliäkin osaan puhua ja kirjoittaa. Tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olen tarkka, osaan tehdä monta asiaa yhtäaikaa, paineensietokykyni on erittäin hyvä.

Töitä en silti saa mistään. Olen hakenut useita paikkoja työpaikoissa käymällä, soittamalla työhönottajille ja sähköpostihakemuksilla. 18-20-vuotiaat nuoret menevät työnhaussa kevyesti ohitseni. Minulle ei viitsitä edes ilmoittaa, etten ole työpaikkaa saanut.

Onko ikäni (40 v.) syynä vainoon?
 
Hay-D
\
Alkuperäinen kirjoittaja 27.08.2006 klo 20:48 Työtön kirjoitti:
18-20-vuotiaat nuoret menevät työnhaussa kevyesti ohitseni. Minulle ei viitsitä edes ilmoittaa, etten ole työpaikkaa saanut.

Onko ikäni (40 v.) syynä vainoon?
Click to expand...
mistä tiedät varmasti että työn saajat ovat olleet 18-20-vuotiaita? Harvoissa paikoissa ilmoitetaan että et ole saanut töitä, opiskelupaikoissa on sama homma. Ilmoitetaan vain jos paikan on saanut. Se on inhottavaa ja ikävää :/
 
Fabulous Patsy Stone
No minä suosittelen kaikille työllisyyskurssia, olen itse neljäkymppinen ja sairauden vuoksi joudun uudelleenkouluttautumaan kevyempään työhän. Suhtaudun tulevaisuuteen valoisalla asenteella koska minua ei ole syrjitty sen tähden että olen vanha. Mutta kolmekymppisenä pienen lapsen yh:na en millään meinannut päästä töihin. Nyt siis olen nelikymppinen kahdenlapen yh-äiti ja vielä sairaskin, pienenpi lapsista on 2v.
 
aamu
Hei

Työkkärin kautta ei saakkaan, sinne on turha panostaa!
Oletteko kokeilleet eri henkilöstövuokraus-yrityksiä? Siellähän henkilöstöneuvottelijat etsivät palkkansa eteen ( toisin kuin työkkärissä) uusia työpaikkoja ja sitten näihin tekijöitä.
Itse jouduin 43-vuotiaana , pienen lapsen yh-na irtisanotuksi tu-ta- syistä. Sain sen jälkeen vielä vakipaikan, mutta se yritys joutui velkasaneeraukseen. Sen ole sen jälkeen saanut vakit. työtä, mutta jo 2 pitkää määräaikaisuutta, toinen yli vuoden äitiyslomasijaisuus. Nyt teen toistaiseksi voimassaolevalla sopimuksella oikein kivaa työtä. Tämäkin työ löytyi henkilöstövuokraustoimiston kautta ja ikää mulla on jo 49v!
 
Lisa
Olen nyt elämässäni kerran käynyt työkkärissä ja koko systeemin asenne oli todellinen floppi.
Tulen hakemaan suoraan työpaikallani ja ulkopuolelle yrityksiin, harkitsen uudelleen koulutusta ja yrittäjyyttä. Yrittäjyys vaatii hyvän liikeidean löytämisen ja alan etsiä määrätietoisesti sitä. Äitiyslomani loputtua työpäiväni koostuu työnhausta ja psyykkausta sisältävistä kursseista (jos niitä löytyy).
En polta, en käytä alkoholia, minulla ei ole ylipainoa, elän sika säännöllistä perhekeskeistä elämää ja lapsilukuni on täynnä. Olen tiimityöntekijä, kielitaitoinen ja vieläpä normaaleissa olosuhteissa positiiviseksi luonnehdittu.

Tässä nyt lyhykäisesti tämä oma suunnitelmani. Jos kaikesta huolimatta risukasa tuntuu kasvavan, vika ei ole minussa vaan talouselämässä. Tällaisessa tilanteessa muutan perheeni kera pois Suomesta, maahan jossa minunlaisellani verovaroilla pitkälle koulutetulle ihmiselle löytyy käyttöä. Ikävä tulee kotomaatani, mutta ei voi mitään. Voin vain sanoa kiitos koulutuksesta, maksan veromarkkani toiseen maahan.
P.s Työnhaussa ei tarvitse kertoa ikää eikä lapsilukua, pääsee ainakin haastatteluihin. Näin kertoi ystävättäreni, joka sai töitä.
 
Tohtori
Minut on irtisanottu kolme kertaa tt-syistä ja neljäs on pian tulossa. Joka kerta olen saanut uuden työpaikan, vaikka se ei olekaan helppoa ollut. Nyt olen kyllästynyt odottamaan neljättä irtisanomista ja olen päättänyt kouluttautua toiselle alalle, jossa töitä varmasti riittää eikä osakkeenomistajia palvota työntekijöiden kustannuksella. Mitä siitä vaikka olenkin lähes 50v, kun valmistun. Unelmia kannattaa aina tavoitella!
 
Työtön
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.09.2006 klo 10:47 jaa kirjoitti:
Mistä alkuperäinen tietää, että 18-20 vuotiaat valittu ohitseen? Tuttavapiirissäni ainakin moni lähes 5-kymppinen on löytänyt jopa vakituisia työpaikkoja.
Click to expand...
Jaa mistäkö tiedän, että työnantajat rekrytoivat mieluummin nuoria (18-30-vuotiaita) kuin vanhoja (30-50-vuotiaita) työntekijöitä? Kysymällä suoraan rekrytoijalta (kun valinnat on tehty), asioimalla ko. työpaikassa ja puskaradion kautta.

Esimerkki kaupan alalta, iso valtakunnallinen työnantaja: Hakijoita uuteen avattavaan toimipisteeseen oli moninkertaisesti. Paikkaa hakeneelle työssäkäyvälle, noin kolmikymppiselle yh-äidille ei viitsitty edes vastata työpaikkahakemukseen. Kassatyöntekijäksi valittiin mm. lukion 3-luokkaa käyvä, ammattitaidoton opiskelija, jolla ei ole kokemusta rahankäsittelystä ja kaupan alan töistä. Taisi olla työhönottajan (=marketpäällikkö) perhetuttu tai sukulainen?

Olen hakenut lukuisia työpaikkoja hakemuksessa mainituilla tavoilla. Olen soittanut työhönottajille ja vuokrafirmoihin, rekisteröitynyt vuokrafirmojen hakuagenttipalveluihin, laittanut hakemuksia sähköpostilla, käynyt työpaikoissa ja haastatteluissa. Katson avoimet työpaikat mol.fi:n, isojen työnantajien ja vuokrafirmojen sivuilta lähes päivittäin.

Työnantaja suhtautuu minuun positiivisesti siihen asti, kun kerron KYSYTTÄESSÄ ikäni (40 v.) ja että perheeseeni kuuluu puoliso, alle kouluikäisiä lapsia ja koululaisia. Ikä ja perhesuhteet vaikuttavat rakaisevasti työnsaantiin ja ikäsyrjintä on arkea. Hakijan taustalla, koulutuksella, työkokemuksella, osaamisella ja työmotivaatiolla ei ole suurtakaan merkitystä typaikan saannissa.

En mainosta ikääni työnhaussa enkä laita sitä vapaaehtoisesti mihinkään hakemukseen, ellei ikää pakosta kysytä. Valitettavasti ikä on pakosta ilmoitettava lähes kaikkiin hakupalveluihin. Onko 40-vuotias perheellinen nainen työelämän ongelmajätettä, joka ei kelpaa edes kaatopaikalle?
 
tartsu
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.09.2006 klo 11:54 Työtön kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.09.2006 klo 10:47 jaa kirjoitti:
Mistä alkuperäinen tietää, että 18-20 vuotiaat valittu ohitseen? Tuttavapiirissäni ainakin moni lähes 5-kymppinen on löytänyt jopa vakituisia työpaikkoja.
Click to expand...
Jaa mistäkö tiedän, että työnantajat rekrytoivat mieluummin nuoria (18-30-vuotiaita) kuin vanhoja (30-50-vuotiaita) työntekijöitä? Kysymällä suoraan rekrytoijalta (kun valinnat on tehty), asioimalla ko. työpaikassa ja puskaradion kautta.

Esimerkki kaupan alalta, iso valtakunnallinen työnantaja: Hakijoita uuteen avattavaan toimipisteeseen oli moninkertaisesti. Paikkaa hakeneelle työssäkäyvälle, noin kolmikymppiselle yh-äidille ei viitsitty edes vastata työpaikkahakemukseen. Kassatyöntekijäksi valittiin mm. lukion 3-luokkaa käyvä, ammattitaidoton opiskelija, jolla ei ole kokemusta rahankäsittelystä ja kaupan alan töistä. Taisi olla työhönottajan (=marketpäällikkö) perhetuttu tai sukulainen?

Olen hakenut lukuisia työpaikkoja hakemuksessa mainituilla tavoilla. Olen soittanut työhönottajille ja vuokrafirmoihin, rekisteröitynyt vuokrafirmojen hakuagenttipalveluihin, laittanut hakemuksia sähköpostilla, käynyt työpaikoissa ja haastatteluissa. Katson avoimet työpaikat mol.fi:n, isojen työnantajien ja vuokrafirmojen sivuilta lähes päivittäin.

Työnantaja suhtautuu minuun positiivisesti siihen asti, kun kerron KYSYTTÄESSÄ ikäni (40 v.) ja että perheeseeni kuuluu puoliso, alle kouluikäisiä lapsia ja koululaisia. Ikä ja perhesuhteet vaikuttavat rakaisevasti työnsaantiin ja ikäsyrjintä on arkea. Hakijan taustalla, koulutuksella, työkokemuksella, osaamisella ja työmotivaatiolla ei ole suurtakaan merkitystä typaikan saannissa.

En mainosta ikääni työnhaussa enkä laita sitä vapaaehtoisesti mihinkään hakemukseen, ellei ikää pakosta kysytä. Valitettavasti ikä on pakosta ilmoitettava lähes kaikkiin hakupalveluihin. Onko 40-vuotias perheellinen nainen työelämän ongelmajätettä, joka ei kelpaa edes kaatopaikalle?
Click to expand...

Nuoret ovat näppäriä ja nopeita oppimaan. Ovat tyytyväisiä pieneenkin palkkaan.
 
ei sosiaalitoimisto
No ei ne työnantajatkaan mitään sosiaalitoimistoja ole. Tottakai nuori, sinkku hakija menee etusijalle verrattuna perheenemäntään, jolla alle kouluikäisiä lapsia.
 
HMM
Onks sulla kuinka vanha koulutus? Oletko pudonnut kärryiltä alan kehityksessä? Jos haet kassatytön paikkoja niihin ei välttämättä tarvita mitään koulutusta tai kokemusta. Silloin nuoret menevät edelle automaattisesti.
 
hibiskus
Hirveetä lukea näitä juttuja, onko tosiaan näin? Apua, minäkin kuulun siis tähän harmaaseen joukkoon jonka nuoremmat ja kokemattomat jyrää alleen.
Nyt on vielä vaki työpaikka mutta noin vuoden päästä, niihin aikoihin kun hoitovapaakin loppuu, tulee muutto toiselle paikkakunnalle ja työpaikan haku. Minäkin aikanaan kouluttauduin ihan väärälle alalle. Sen jälkeen on tullut tehtyä kaikenlaista sekalaista työtä äitiyslomien välissä. Lapset 18v, 15v, 11v, ja 2v.
Koskaan en ole ehtinyt kuukautta pidempään olla päivärahalla, aina on töitä löytynyt vaikka kuntamme kuuluu sinne kärkisijoille työttömyystilastoissa. Oma aktiivisuus on auttanut. Yhtään paikkaa en ole työkkäristä saanut. Tämä viimeisin työsuhde on kestänyt jo 9v. ja on siis edelleen voimassa. Ihan hirvittää ajatella että joudun sanomaan itseni irti. Mies sanoi että neuvottele ittelles paremmat työajat ja lisää liksaa niin kannattaa kulkea töissä kauempaakin, sitte muuton jälkeen. Totuus on kuitenkin se että paikalleni löydetään ongelmitta nuorempi ja halvempi työntekijä, en ole korvaamaton. Näin se on kaupanalalla. Nuorelle ei tartte maksaa ikälisiä ja opiskelijat tekee mielellään viikonlopputöitä joista saa mukavat lisät päälle.
 
jaah
\
Alkuperäinen kirjoittaja 05.09.2006 klo 22:38 hibiskus kirjoitti:
Hirveetä lukea näitä juttuja, onko tosiaan näin? Apua, minäkin kuulun siis tähän harmaaseen joukkoon jonka nuoremmat ja kokemattomat jyrää alleen.
Nyt on vielä vaki työpaikka mutta noin vuoden päästä, niihin aikoihin kun hoitovapaakin loppuu, tulee muutto toiselle paikkakunnalle ja työpaikan haku. Minäkin aikanaan kouluttauduin ihan väärälle alalle. Sen jälkeen on tullut tehtyä kaikenlaista sekalaista työtä äitiyslomien välissä. Lapset 18v, 15v, 11v, ja 2v.
Koskaan en ole ehtinyt kuukautta pidempään olla päivärahalla, aina on töitä löytynyt vaikka kuntamme kuuluu sinne kärkisijoille työttömyystilastoissa. Oma aktiivisuus on auttanut. Yhtään paikkaa en ole työkkäristä saanut. Tämä viimeisin työsuhde on kestänyt jo 9v. ja on siis edelleen voimassa. Ihan hirvittää ajatella että joudun sanomaan itseni irti. Mies sanoi että neuvottele ittelles paremmat työajat ja lisää liksaa niin kannattaa kulkea töissä kauempaakin, sitte muuton jälkeen. Totuus on kuitenkin se että paikalleni löydetään ongelmitta nuorempi ja halvempi työntekijä, en ole korvaamaton. Näin se on kaupanalalla. Nuorelle ei tartte maksaa ikälisiä ja opiskelijat tekee mielellään viikonlopputöitä joista saa mukavat lisät päälle.
Click to expand...

Voit hyvinkin saada vielä töitä, sillä sinulla sentään työkokemusta toista kuin nimimerkillä työtön, joka on luovuttanut kokonaan ja sittemmin katkeroitunut nalkuttaja.
 
työtön myös
Kyllä sitä pikkuhiljaa katkeroituu, jos vuosikausia laittaa kymmeniä ja taas kymmeniä hakemuksia, eikä vaan nappaa!! Minäkin olen neljä vuotta kuunnellut ystäviltä, että "älä luovuta, kyllä se vielä onnistuu joskus". Kuinka kauan jaksan elää toivossa? Monen monessa haastattelussa olen käynyt, mutta aina on paikan saanut sellainen, jolla on kymenien vuosien työkokemus juuri siltä alalta. Valitettavasti olen ollut yrittäjänä ja aivan väärällä alalla, joskus muinoin. Lyhyet pätkät vieraan töissä, monet kurssit ja koulutukset, eikä elämänkokemus auta näköjään yhtään. Lapsetkin ovat jo isoja, omillaan pärjääviä, että senkin vuoksi olisi helppoa olla töissä. Valitettavasti iän tuomaa pyöreyttä on kertynyt, eikä naamakaan ole enää rypytön. Ikää on 46, joten näissäköhän piilee syy työttömyyteeni?
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu