*

Mikä on mielestäsi kaunein lapsiaiheinen runo tai värssy?
+ Vastaa ketjuun
Sivu(t) 1 / 2 12 ViimeinenViimeinen
Näytetään tulokset 1 - 25. Osumia 40

Ketju: Mikä on mielestäsi kaunein lapsiaiheinen runo tai värssy?

  1. #1
    -
    Vierailija

    Mikä on mielestäsi kaunein lapsiaiheinen runo tai värssy?

    Jaksaako kukaan pistää niitä pinoon?

    Tässäpä yksi kaunokainen:

    Nuku, nuku töyhtöhyyppä,
    pitkä matka odottaa,
    elämä on tuntematon,
    kauas täytyy vaeltaa.
    Nuku, nuku viirusilmä,
    unen lunta lapioi,
    äidin sydän lakkaamatta
    uniasi vartioi.

    Nuku, nuku törmäpääsky,
    sulle pesän rakennan
    omenista, orvokeista,
    hiirenvirnan paloista.
    Nuku, nuku nukkaposki
    huomispäivä odottaa,
    unessasi ihmislapset
    rauhan teitä taivaltaa.

    AULIKKI OKSANEN

  2. #2
    Synnyit tähdenlennosta,
    ruusunkukasta hennosta,
    taivaan sateenkaaresta,
    äidin ja isän haaveesta.

  3. #3
    Onko totta, et lapsi on sylissäin.
    Ja näen itseni silmissä sen.
    Että siintävät veet ja lämmin on näin,
    ilma niin autereinen?

    Missä ajassa, vuodessa elänkään,
    kuka oon, minkä niminen?
    Käsivarsillain nään nyytin pellavapään,
    josta aiemmin tiennyt mä en.

    Minä elän ja tunnen ihanuuden,
    - Missä ihmeessä olin ennen?
    Jouduin odottamaan pienen ikuisuuden
    tätä hetkeä suuren onnen.

    Tämän luin jostain, kun esikoinen syntyi ja kolahti kovaa.

  4. #4
    Vierailija
    Vierailija
    Kun on oikein pieni
    voi lentää linnun untuvalla,
    nukkua orvokinlehden alla,
    kun on oikein pieni.

    Kun on oikein pieni,
    voi keinua heinässä heiluvassa,
    levätä kukassa tuoksuvassa,
    kun on oikein pieni.


    Kun on oikein pieni,
    voi istua lumihiutaleille,
    ja liitää maailman tuulien teille,
    kun on oikein pieni.


    Hannele Huovia
    Sisar Ponteva tykkäsi tästä.

  5. #5
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja -
    Jaksaako kukaan pistää niitä pinoon?

    Tässäpä yksi kaunokainen:

    Nuku, nuku töyhtöhyyppä,
    pitkä matka odottaa,
    elämä on tuntematon,
    kauas täytyy vaeltaa.
    Nuku, nuku viirusilmä,
    unen lunta lapioi,
    äidin sydän lakkaamatta
    uniasi vartioi.

    Nuku, nuku törmäpääsky,
    sulle pesän rakennan
    omenista, orvokeista,
    hiirenvirnan paloista.
    Nuku, nuku nukkaposki
    huomispäivä odottaa,
    unessasi ihmislapset
    rauhan teitä taivaltaa.

    AULIKKI OKSANEN
    Tämä on minullekin kovin rakas ja laulan sitä usein lapsille itse keksimälläni sävelellä. Uusi suosikki on Johanna Venhon runo:

    Vauvalla on kaikki kesken,
    kirjahyllyn kirjat pitää lattialle laittaa
    ja kuvalehden sivut mytätä ja taittaa.
    Äidillä on kaikki kesken:
    tiskit, pyykit, paperityöt,
    paksut kirjat, repaleyöt,

    ei haittaa, ei haittaa.

    pysähdytään, ollaan tässä.
    Käki kukkuu hämärässä
    meille vielä sata vuotta.
    Nyt ei hätiköidä suotta.

    Tämä runo pysäyttää sielun ja mielen ja puhuu minulle hyvin vahvasti.


  6. #6
    ei nyt ehkä ihan kaunein mutta mun henk.koht lemppari

    Ennenkuin minusta tuli
    äiti,
    tein ja söin lämpimiä
    aterioita.
    Minulla oli
    tahriintumattomat
    vaatteet.
    Minulla oli hiljaisia
    puhelinkeskusteluja.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Nukuin niin myöhään, kuin
    halusin enkä kantanut
    huolta siitä, kuinka
    myöhään
    menin nukkumaan.
    Harjasin hiukseni ja
    hampaani joka päivä.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Siivosin kotini joka
    päivä.
    En koskaan kompastunut
    leluihin tai unohtanut
    tuutulaulun sanoja.


    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tullut ajatelleeksi,
    olivatko minun
    huonekasvini
    myrkyllisiä vai eivät.
    En miettinyt koskaan
    rokotuksia.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minun päälleni ei oltu
    koskaan oksennettu
    kakattu
    syljetty
    pureskeltu
    pissitty
    eikä nipistelty pienillä
    sormilla.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minulla oli täydellinen
    mielenhallinta,
    - ajatuksieni ja vartaloni
    hallinta.
    Nukuin koko yön.
    En ollut koskaan pidellyt
    kirkuvaa lasta, jotta
    lääkärit voisivat tehdä
    kokeita tai antaa
    rokotuksia.
    En ollut koskaan katsonut
    itkuisiin silmiin ja
    itkenyt.

    En ollut koskaan ollut
    äärettömän onnellinen
    yksinkertaisesta hymystä.
    En ollut koskaan istunut
    myöhään yöllä katsellen
    nukkuvaa lasta.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti.
    En ollut koskaan pidellyt
    nukkuvaa vauvaa, vain sen
    vuoksi, etten halunnut
    laittaa häntä sänkyynsä.
    En koskaan ollut tuntenut
    sydämeni murskaantuvan
    miljooniksi palasiksi, kun
    en voinut lopettaa kipua.

    En koskaan ollut tiennyt,
    että jokin niin pieni
    voisi
    vaikuttaa elämääni
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    voisin jotakuta rakastaa
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    rakastaisin olla äiti.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tiennyt miltä tuntuu,
    kun sydämeni on ruumiini
    ulkopuolella.
    En tiennyt kuinka ihanalta
    voi tuntua, kun syöttää
    nälkäistä vauvaa.

    En tiennyt siteestä äidin
    ja lapsen välillä.
    En tiennyt, että jokin
    niin
    pieni voisi saada minut
    tuntemaan itseni niin
    tarpeelliseksi.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En ollut koskaan noussut
    ylös yöllä kymmenen
    minuutin välein
    tarkistaakseni,
    että kaikki on kunnossa.

    En ollut koskaan tuntenut
    sitä lämpöä
    iloa
    rakkautta
    sydänsärkyä
    ihmetystä
    tai tyytyväisyyttä, joka
    äitiydestä tulee.
    En tiennyt, että voisin
    tuntea niin paljon...

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti

  7. #7
    Usnea
    Vierailija
    Iltalaulu Riikalle

    Me isäsi kanssa seisottiin
    käsi kädessä tässä
    ja juteltiin ihan hiljaksiin:
    "No nyt se on elämässä."

    Sinä olit ihan pikkuinen
    ehkä viikon vanha vasta.
    Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
    kai ympäröi tätä lasta,

    ja perhoset, lintuset untuvapäät
    tuntuu lentävän korin yllä."
    Isä kysyi: "Näkyjäkös sinä näät?"
    Ja minä: "No ihmeitä kyllä."

    Sinä olit se ihme tietysti
    vaikka poruun puhkesitkin.
    Imit minusta maitoa nälkääsi.
    Minä ilosta nauroin ja itkin.

    "Sill' on ripsissä tähden säkenet",
    isäs naurahti ja keksi:
    "Sen varpaat on puolukan raakileet."
    Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

    Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
    Löi kolmisin sydämemme.
    "Tästä tulee kai hyvä ihminen",
    me puhuttiin toisillemme.


    Kaarina Helakisa

    Ultramariini tykkäsi tästä.

  8. #8
    nyyh
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Usnea
    Iltalaulu Riikalle

    Me isäsi kanssa seisottiin
    käsi kädessä tässä
    ja juteltiin ihan hiljaksiin:
    "No nyt se on elämässä."

    Sinä olit ihan pikkuinen
    ehkä viikon vanha vasta.
    Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
    kai ympäröi tätä lasta,

    ja perhoset, lintuset untuvapäät
    tuntuu lentävän korin yllä."
    Isä kysyi: "Näkyjäkös sinä näät?"
    Ja minä: "No ihmeitä kyllä."

    Sinä olit se ihme tietysti
    vaikka poruun puhkesitkin.
    Imit minusta maitoa nälkääsi.
    Minä ilosta nauroin ja itkin.

    "Sill' on ripsissä tähden säkenet",
    isäs naurahti ja keksi:
    "Sen varpaat on puolukan raakileet."
    Ja hän puki sinut puhtoiseksi.

    Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
    Löi kolmisin sydämemme.
    "Tästä tulee kai hyvä ihminen",
    me puhuttiin toisillemme.


    Kaarina Helakisa
    Tää on miunki ehdoton suosikki. Luin sen lapseni ristiäisissä ja ITKIN... Niin suuri ihme lapsemme syntymä oli!!!

  9. #9
    "Olen kuusivuotias ihminen jo,
    niin että, äiti, kertoisitko,
    mistä meidät lapset on tehty?
    Olen tarhan tädiltäkin kysynyt,
    hän on vain minulle hymyillyt,
    ja talkkarikin on hämmästynyt,
    he sanovat: Odotahan nyt.

    Naapurin pihalla kerrottiin,
    että pienet lapset on tehty niin,
    että vettä ja jauhoja sotkettiin
    ja taikina lapseksi muovailtiin.
    Sen jälkeen uunissa paistettiin
    ja sitten vain elämään käskettiin.

    Äiti, tehdäänkö lapset niin?

    Äiti, voiko tällaista pientä lasta
    tehdä lehmän pienestä vasikasta,
    jos karvat vain ottais pois?
    Ei antaisi lupaa ammumaan,
    vaan käskisi sanoja sanomaan.
    Pyytäisi pottaan pissaamaan,
    ja kahdella jalalla kulkemaan.

    Äiti, voiko pelto tai kasvimaa
    ihmisen taimia kasvattaa,
    kuten porkkanaa, heinää ja muuta?
    Miten taimet, vauvaakin pienemmät,
    pellon mullassa pärjäävät,
    kun siellä on madot ja jyrsijät
    sekä sateet ja tuulet myrskyisät.

    Jos minut on tehty sairaalassa,
    tai tehtaassa lapsia kasvattavassa,
    niin mistä rakennusaineet saivat?
    Mistä lämmön laittoivat ruumiiseen,
    miten jalkani saivat liikkeeseen.
    Mistä huono olo, kun tuhmasti teen,
    mistä itku, kun sattuu varpaaseen?"

    "Lapseni, pieni olet vielä ymmärtämään,
    mutta väärin teen, jos ääneti jään,
    joten rakennusaineesta kerron.

    Se on ainetta kultaakin kalliimpaa
    sitä ei rahalla ostaa saa.
    Ei kasvata meret, ei metsä, ei maa
    silti jokainen voi sitä omistaa.

    Taivaan Isämme kultaisin,
    meille kaikille lahjoitti paketin,
    joka sisältää rakennusaineen.
    Käyttöohje on yksinkertainen:
    Käytä ainetta reilusti tuhlaillen.
    Sitä säilytä lämmössä sydämen
    koska se on vihalle allerginen.

    Se on rakennustarvikepakkaus,
    jonka päällä on teksti: RAKKAUS!
    Tästä sinutkin, lapseni, tehtiin.
    Siitä miljoonat lapset on valmistettu,
    siitä kaikki kaunis on rakennettu,
    siitä onni on koteihin asennettu,
    sen avulla paha on karkoitettu!"

    - Martti Puomisanta

  10. #10
    Tämän loppu itkettää aina!
    Vierailija
    Naurua

    Niin hassunkurisen touhun nään:
    suu tuoss´on sepposen seljällään,
    suu pieni ja hampaaton
    Se naurua on!

    Suu pieni, mikä sua naurattaa?
    Mikä ilo noin sirriin silmät saa?
    Näin kyselen turhaan lapseltain.
    Se nauraa vain.

    Se on lämmintä maitoa pullollaan.
    Sill´on äidin suukkonen otsallaan.
    Se on kurkkua myöten kylläinen
    peto pikkuinen.

    Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat,
    Sinä siunaat kättemme toukomaat.
    Nyt vasta ne tähkän kantaa:
    Sinä annat meidän antaa.


    ~A. Hellaakoski~



  11. #11
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Sisu
    Synnyit tähdenlennosta,
    ruusunkukasta hennosta,
    taivaan sateenkaaresta,
    äidin ja isän haaveesta.
    Täys peesi. Sain synnärillä mun vanhemmilta kortin jossa tämä runo.
    Kuvaa täysin meidän lapsen saantia, synnyit äidin ja isän haaveesta.
    Voih, nytkin tuli tippa silmäkulmaan.

  12. #12
    Kolmen pojan äiti
    Vierailija
    Ihan äskettäinkö
    siitä unta näinkö,
    että oli linnunmuna,
    josta niin kuin noiduttuna
    pujahtihe poikanen
    polvenkorkuinen.

    Ihmis -eikä linnunpoika
    oli hän, se uskokaa.
    Nytpä sama pieni poika
    korissansa jokeltaa"

    Laura Latvala

  13. #13
    Vaikka olisi tuhannen kuuta,
    tuhat sädettä aurinkomaan,
    en nyt tahtoisi katsella muuta
    kuin lastani kehdossaan.

    Häneen kätkeytyy elämän hyvyys
    unitieto - tiedottomuus.
    Siinä on vuori ja laaksojen syvyys
    koko ihminen -ikuisuus.

    Tämän luin joskus jostain, ja opin heti ulkoa
    Runoilijan nimi valitettavasti ei ole jäänyt mieleen

  14. #14
    rapu
    Vierailija
    Kuuntele kuinka
    Sylini kaipaa
    Tuntea varpaasi potkun.

    Katsele kuinka
    Aamuisin kuivaan
    Tyynyltä kyynelten sotkun.

    Oletko jossain
    Tähtien takana
    Odottamassa parempaa aikaa?

    Tuletko sitten
    Tähdenlentona
    vai odotammeko aivan turhaan?

    Tää iski ja lujaa silloin kun kärsittiin lapsettomuudesta.

    Meillä oli lehdessä kasteilmoituksessa muokattuna tuo synnyit tähdenlennosta näin :
    "Synnyit tähdenlennosta, äidin ja isän toiveesta hennosta."

  15. #15
    La Tristessa durera
    Vierailija
    Kuinka minut sä löysit, oma lapseni pien,
    kuinka juuri mun luokseni etsit sä tien?
    Maailman tiet ovat haaraiset, risteää polut,
    maitä yhdistää aika ja yhdistää solut.

    Kuinka outo on aika, tuo päivien juoksu,
    kuinka tuttu ja rakas sun ihosi tuoksu!
    Sinun tuoksusi viesti on aikojen takaa,
    sinun sukusi kuiskaus. Hiljainen. Vakaa.

    Se kuiskaus on silmies pohjalla palo,
    kuin tähtien kirkkaasti vilkkuva valo.
    Se kaipaako kauas, missä tähtöset hohtaa,
    esiäidit, esi-isätkin unessa kohtaa?

    Sinä pieni ja hauras, miten tiesit sä tulla?
    Onko matkastas muistikuvia sulla?
    Meiltä aikuisilta on unhossa reitti,
    tämän elämän opit sen tieltänsä heitti.

    Nuku, lapseni, rauhassa - minä liikaa kai kysyin
    vauvana itsekin äidille vaiti mä pysyin...

    (Lauri Lehtinen)

  16. #16
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Sisu
    Synnyit tähdenlennosta,
    ruusunkukasta hennosta,
    taivaan sateenkaaresta,
    äidin ja isän haaveesta.
    me laitettiin tämä runo poikien kaste-kutsuun, pikkasen erilaisena...

    Syntyivät tähdenlennosta,
    horsman nukasta hennosta,
    taivaan sateenkaaresta,
    äidin ja isän haaveesta.


    ...



  17. #17
    Isoäiti
    Vierailija

    Totta joka sana, ihana

    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus
    ei nyt ehkä ihan kaunein mutta mun henk.koht lemppari

    Ennenkuin minusta tuli
    äiti,
    tein ja söin lämpimiä
    aterioita.
    Minulla oli
    tahriintumattomat
    vaatteet.
    Minulla oli hiljaisia
    puhelinkeskusteluja.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Nukuin niin myöhään, kuin
    halusin enkä kantanut
    huolta siitä, kuinka
    myöhään
    menin nukkumaan.
    Harjasin hiukseni ja
    hampaani joka päivä.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Siivosin kotini joka
    päivä.
    En koskaan kompastunut
    leluihin tai unohtanut
    tuutulaulun sanoja.


    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tullut ajatelleeksi,
    olivatko minun
    huonekasvini
    myrkyllisiä vai eivät.
    En miettinyt koskaan
    rokotuksia.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minun päälleni ei oltu
    koskaan oksennettu
    kakattu
    syljetty
    pureskeltu
    pissitty
    eikä nipistelty pienillä
    sormilla.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minulla oli täydellinen
    mielenhallinta,
    - ajatuksieni ja vartaloni
    hallinta.
    Nukuin koko yön.
    En ollut koskaan pidellyt
    kirkuvaa lasta, jotta
    lääkärit voisivat tehdä
    kokeita tai antaa
    rokotuksia.
    En ollut koskaan katsonut
    itkuisiin silmiin ja
    itkenyt.

    En ollut koskaan ollut
    äärettömän onnellinen
    yksinkertaisesta hymystä.
    En ollut koskaan istunut
    myöhään yöllä katsellen
    nukkuvaa lasta.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti.
    En ollut koskaan pidellyt
    nukkuvaa vauvaa, vain sen
    vuoksi, etten halunnut
    laittaa häntä sänkyynsä.
    En koskaan ollut tuntenut
    sydämeni murskaantuvan
    miljooniksi palasiksi, kun
    en voinut lopettaa kipua.

    En koskaan ollut tiennyt,
    että jokin niin pieni
    voisi
    vaikuttaa elämääni
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    voisin jotakuta rakastaa
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    rakastaisin olla äiti.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tiennyt miltä tuntuu,
    kun sydämeni on ruumiini
    ulkopuolella.
    En tiennyt kuinka ihanalta
    voi tuntua, kun syöttää
    nälkäistä vauvaa.

    En tiennyt siteestä äidin
    ja lapsen välillä.
    En tiennyt, että jokin
    niin
    pieni voisi saada minut
    tuntemaan itseni niin
    tarpeelliseksi.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En ollut koskaan noussut
    ylös yöllä kymmenen
    minuutin välein
    tarkistaakseni,
    että kaikki on kunnossa.

    En ollut koskaan tuntenut
    sitä lämpöä
    iloa
    rakkautta
    sydänsärkyä
    ihmetystä
    tai tyytyväisyyttä, joka
    äitiydestä tulee.
    En tiennyt, että voisin
    tuntea niin paljon...

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti

  18. #18
    hei
    Vierailija
    miten se meni "sinä elämä annoit minulle tehtävän enkä tohtinut siitä kieltäytyä...käsi haparoi tyhjää...pyysit taluttaa koko alkumatkan..."

    ei millään muista sitä koko runoa, auttakaahan jos muistatte.
    Tämä runo li sairaalasta saadussa vihkosessa (oisko ollut imetysvihkonen) ja en ole varma oliko eeva kilven?

  19. #19
    eevi
    Vierailija

    äitiruno

    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus
    ei nyt ehkä ihan kaunein mutta mun henk.koht lemppari

    Ennenkuin minusta tuli
    äiti,
    tein ja söin lämpimiä
    aterioita.
    Minulla oli
    tahriintumattomat
    vaatteet.
    Minulla oli hiljaisia
    puhelinkeskusteluja.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Nukuin niin myöhään, kuin
    halusin enkä kantanut
    huolta siitä, kuinka
    myöhään
    menin nukkumaan.
    Harjasin hiukseni ja
    hampaani joka päivä.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Siivosin kotini joka
    päivä.
    En koskaan kompastunut
    leluihin tai unohtanut
    tuutulaulun sanoja.


    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tullut ajatelleeksi,
    olivatko minun
    huonekasvini
    myrkyllisiä vai eivät.
    En miettinyt koskaan
    rokotuksia.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minun päälleni ei oltu
    koskaan oksennettu
    kakattu
    syljetty
    pureskeltu
    pissitty
    eikä nipistelty pienillä
    sormilla.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minulla oli täydellinen
    mielenhallinta,
    - ajatuksieni ja vartaloni
    hallinta.
    Nukuin koko yön.
    En ollut koskaan pidellyt
    kirkuvaa lasta, jotta
    lääkärit voisivat tehdä
    kokeita tai antaa
    rokotuksia.
    En ollut koskaan katsonut
    itkuisiin silmiin ja
    itkenyt.

    En ollut koskaan ollut
    äärettömän onnellinen
    yksinkertaisesta hymystä.
    En ollut koskaan istunut
    myöhään yöllä katsellen
    nukkuvaa lasta.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti.
    En ollut koskaan pidellyt
    nukkuvaa vauvaa, vain sen
    vuoksi, etten halunnut
    laittaa häntä sänkyynsä.
    En koskaan ollut tuntenut
    sydämeni murskaantuvan
    miljooniksi palasiksi, kun
    en voinut lopettaa kipua.

    En koskaan ollut tiennyt,
    että jokin niin pieni
    voisi
    vaikuttaa elämääni
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    voisin jotakuta rakastaa
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    rakastaisin olla äiti.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tiennyt miltä tuntuu,
    kun sydämeni on ruumiini
    ulkopuolella.
    En tiennyt kuinka ihanalta
    voi tuntua, kun syöttää
    nälkäistä vauvaa.

    En tiennyt siteestä äidin
    ja lapsen välillä.
    En tiennyt, että jokin
    niin
    pieni voisi saada minut
    tuntemaan itseni niin
    tarpeelliseksi.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En ollut koskaan noussut
    ylös yöllä kymmenen
    minuutin välein
    tarkistaakseni,
    että kaikki on kunnossa.

    En ollut koskaan tuntenut
    sitä lämpöä
    iloa
    rakkautta
    sydänsärkyä
    ihmetystä
    tai tyytyväisyyttä, joka
    äitiydestä tulee.
    En tiennyt, että voisin
    tuntea niin paljon...

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti

  20. #20
    Eeva
    Vierailija

    Kaunis runo äidille



    Ennenkuin minusta tuli
    äiti,
    tein ja söin lämpimiä
    aterioita.
    Minulla oli
    tahriintumattomat
    vaatteet.
    Minulla oli hiljaisia
    puhelinkeskusteluja.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Nukuin niin myöhään, kuin
    halusin enkä kantanut
    huolta siitä, kuinka
    myöhään
    menin nukkumaan.
    Harjasin hiukseni ja
    hampaani joka päivä.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Siivosin kotini joka
    päivä.
    En koskaan kompastunut
    leluihin tai unohtanut
    tuutulaulun sanoja.


    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tullut ajatelleeksi,
    olivatko minun
    huonekasvini
    myrkyllisiä vai eivät.
    En miettinyt koskaan
    rokotuksia.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minun päälleni ei oltu
    koskaan oksennettu
    kakattu
    syljetty
    pureskeltu
    pissitty
    eikä nipistelty pienillä
    sormilla.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    Minulla oli täydellinen
    mielenhallinta,
    - ajatuksieni ja vartaloni
    hallinta.
    Nukuin koko yön.
    En ollut koskaan pidellyt
    kirkuvaa lasta, jotta
    lääkärit voisivat tehdä
    kokeita tai antaa
    rokotuksia.
    En ollut koskaan katsonut
    itkuisiin silmiin ja
    itkenyt.

    En ollut koskaan ollut
    äärettömän onnellinen
    yksinkertaisesta hymystä.
    En ollut koskaan istunut
    myöhään yöllä katsellen
    nukkuvaa lasta.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti.
    En ollut koskaan pidellyt
    nukkuvaa vauvaa, vain sen
    vuoksi, etten halunnut
    laittaa häntä sänkyynsä.
    En koskaan ollut tuntenut
    sydämeni murskaantuvan
    miljooniksi palasiksi, kun
    en voinut lopettaa kipua.

    En koskaan ollut tiennyt,
    että jokin niin pieni
    voisi
    vaikuttaa elämääni
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    voisin jotakuta rakastaa
    niin paljon.
    En koskaan tiennyt, että
    rakastaisin olla äiti.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En tiennyt miltä tuntuu,
    kun sydämeni on ruumiini
    ulkopuolella.
    En tiennyt kuinka ihanalta
    voi tuntua, kun syöttää
    nälkäistä vauvaa.

    En tiennyt siteestä äidin
    ja lapsen välillä.
    En tiennyt, että jokin
    niin
    pieni voisi saada minut
    tuntemaan itseni niin
    tarpeelliseksi.

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti,
    En ollut koskaan noussut
    ylös yöllä kymmenen
    minuutin välein
    tarkistaakseni,
    että kaikki on kunnossa.

    En ollut koskaan tuntenut
    sitä lämpöä
    iloa
    rakkautta
    sydänsärkyä
    ihmetystä
    tai tyytyväisyyttä, joka
    äitiydestä tulee.
    En tiennyt, että voisin
    tuntea niin paljon...

    Ennen kuin minusta tuli
    äiti[/quote]


  21. #21
    Unien syli

    Lapsi tahtoo unelmoida.
    Antaa unisten laulujen soida!
    Hyräile uninen laulusi meille,
    keinahda lapseni unien teille.
    Sukella suoraan haaveiden kyliin,
    uinahda vierelle, nukahda syliin.

    Löytyy Iloinen lorutoukka -kirjasta joka tuli äitiyspakkauksen mukana.
    Tämä saa mut melkein itkemään joka kerta kun luen tuon opuksen esikoiselle iltasaduksi.

  22. #22
    Lapsilleni!

    Rakastan teitä tarpeeksi kiusatakseni teitä kysymyksillä, mihin olette menossa ja milloin tulette kotiin.
    Rakastan teitä tarpeeksi antaakseni teidän huomata, että ystävänne oli varsinainen hyypiö.
    Rakastan teitä tarpeeksi vahtiakseni kaksi tuntia, kun siivositte huonettanne, vaikka minulta siistimiseen olisi mennyt vain varttitunti.
    Rakastan teitä tarpeeksi ollakseni välittämättä siitä, mitä kaikki muut äidit tekevät tai sanovat.
    Rakastan teitä tarpeeksi antaakseni teidän kompastella, kaatua, satuttaa itsenne ja epäonnistua.
    Rakastan teitä tarpeeksi hyväksyäkseni teidät sellaisina kuin te olette, ei sellaisina kuin minä olisin halunnut teidän olevan.
    Ennen kaikkea rakastan teitä tarpeeksi sanoakseni "ei" - vaikka tiesinkin teidän inhoavan minua sen takia.
    **************************************** ********************************
    Minun mielestäni lapsi on kuin leija. Käytät eliniän siihen, että saat hänet irti maasta. Juokset lapsen kanssa, kunnes te molemmat hengästytte. Hän putoaa maahan, sinä lisäät narun pituutta. Paikkaat ja lohdutat, laitat kaiken taas järjestykseen. Vakuutat, että eräänä päivänä hän lentää.
    Lopulta ilma kantaa lasta. Hän tarvitsee kuitenkin pitemmän narun, joten vapautat sitä lisää. Jokaisella rullan kierähdyksellä leija katoaa kauemmas. Tiedät, että tuo ihastuttava olento katkaisee pian teitä yhdistävän elämänlangan ja leijuu vapaana ja yksin.
    Silloin tiedät, että työsi on tehty.
    **************************************** ********************************

  23. #23
    OLIPA KERRAN.

    Olipa kerran lapsi, joka oli valmis syntymään. Niinpä hän kysyi eräänä päivänä Luojalta: "Kerrotaan, että olet huomenna lähettämässä minut maan päälle, mutta kuinka minä elän siellä näin pienenä ja avuttomana?"
    Luoja vastasi: "Monien enkelien joukosta valitsin yhden sinua varten. Hän odottaa siellä sinua ja pitää sinusta huolen."
    "Mutta enhän minä täällä taivaassa muuta kuin laulan ja hymyilen. Se riittää tekemään minusta onnellisen."
    "Enkelisi tulee laulamaan sinulle ja hymyilemään joka päivä. Sinä tunnet enkelisi rakkauden ja olet onnellinen."
    "Mutta kuinka minä saatan ymmärtää, kun ihmiset puhuvat minulle, jos en tunne ihmisten kieltä?"
    "Enkelisi kertoo sinulle kauneimmat ja suloisimmat sanat, joita tulet koskaan kuulemaan, ja hän opettaa sinulle puhetta kärsivällisesti ja huolellisesti."
    "Entä mitä minun on tehtävä kun haluan puhua sinulle?"
    "Enkelisi liittää kätesi yhteen ja opettaa sinua rukoilemaan."
    "Olen kuullut, että maan päällä on pahoja ihmisiä. Kuka suojelee minua?"
    "Enkelisi puolustaa sinua, jopa oman henkensä uhalla."
    "Mutta minä olen silti aina surullinen, koska en enää näe sinua."
    "Enkelisi puhuu jatkuvasti sinulle minusta ja opettaa, miten pääset takaisin luokseni, joskin olen aina lähelläsi."
    Sillä hetkellä taivaassa oli hyvin hiljaista, mutta maanpäälliset äänet olivat jo kuultavissa ja lapsi kysyi hädissään:
    "Mutta jos minun on määrä lähteä nyt, ole hyvä ja kerro minulle enkelini nimi."
    "Enkelisi nimi ei ole tärkeä. Voit kutsua enkeliäsi nimellä
    Äiti." -tekijä tuntematon-


  24. #24
    ninni
    Vierailija
    Lapsi povellani, taivas päällä maan
    häntä katsellessa aika katoaa.
    Riemun tunnen suuren, sydän hiljaa soi,
    mitä näen, kuulen, kertoa en voi.

    Hilja Aaltonen


  25. #25
    ninni
    Vierailija
    Sivelen armaita kasvojasi,
    poskesi pientä omenaa.
    Siroja, kirkkaita kulmiasi
    tukkaasi silkinruskeaa.
    Nenääsi pientä ja lystikästä
    -sinua ilman en elämästä
    mitään saattaisi aavistaa.
    Vain sinun luonasi rakkaani, pieni,
    löysin kirkkaan selkeän tieni,
    iloni yksinkertaisen.
    Olen vain suojeleva syli.
    Kasva kauas äitis yli.

    Aale Tynni

Sivu(t) 1 / 2 12 ViimeinenViimeinen

Pikavastaus Pikavastaus

Asiakaspalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
Verkkopalvelu
Ilmoitushinnat ja mainosmuodot
Tekniset tiedot

Toimitus

Yhteystiedot ja palaute