Tiiättekö sen naisen joka kuljeksii ympäriinsä miljoonan kassinsa kanssa?

vierailija Karkkilasta
Nähty 2-tien varrella Karkkilassa 6.6.2015 klo 17.17. Laukkuja ja kasseja ainakin 10 metrin matkalla Esa-Kalusteen kohdalla. Ei saatu selvää onko matkalla Karkkilasta Vihtiin päin vaiko Forssaan päin. Tuttu näky Karkkilassa jo vuosien ajalta.
 
vierailija
Uskon,että ei ainakaan enää osaa kunnolla toimia raha-asiooden ja viranomaisasioiden kanssa. Jos hänelle sanotaa,että tossa asunto. Maksa kulut sille ja sille tilille se ja se päivä. No miten? Kulkeeko laukuissa myös tlitiedot? Onko vielä pankkisopimysta? Osaako käyttää nettiä,onko nettiä? Onko laitetta? Mites nyt,kun ei pääse edes vanhaan malliin tileille? Miten tuetää ja osaa? Kuka neuvoo kaiken? Ei ole ketään omaisia kai. Kohta ei voi ees käteisellä maksaa ja pankkikortti,jis sellainen on,vanhenee joskus. Pankkiinkaan ei pääse avaaman tiliä ilman henkilö korttia. Jos pankkia on ees 10 km säteellä. Pankisa ei ole hlökoht palvelua. Eivät edes neuvoa juurta jaksain. Eivät voi ostaa hänelle toimivaa kännykkää. Että apua.

Toinen seikka. Jos saa asunnon, muuttuu taas todella yksinäiseksi. Kuten varmaan oli omaishoitajana. Ei käy tusinoittain ihmisiä enää juttelemassa,ei ole ketään kuka voisi auttaa, eikä poikkea kysymään kuulumisia. Kukaan ei huomaa, jos makaa kotonaan mahatautiin tuupertuneena viikkokausia. Kukaan ei sano edes,että moi.
 
vierailija
Tavoitimme Leenan viime viikolla - 4 päivä elokuuta 2010 - Rautalammilla. Veimme hänelle aamukahvia ja juttelimme useaan otteeseen hänen kanssaan kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Hän on sivistyneempi ihminen, kuin moni meistä. Hänellä on elämänarvot enemmän järjestyksessä, kuin monella meistä. Hänellä on omat syynsä elämälleen ja hän on valinnut tiensä. Sitä meidän tulee kunnioittaa.

Miettikää ihmiset - mikä meitä hänen elämäntyylissään niin hirveästi huolestuttaa ja ahdistaa?
Sekö, että meidän elämänarvomme ovat aivan "persialaiselta torilta" ja meillä ei olisi koskaan rohkeutta valita elämässämme toista tietä. Me kärvistelemme vaikka minkälaisissa helveteissä, kun emme uskalla ottaa askelta toiseen suuntaan! Sitä se on - pelkoa toseutta kohtaan!

Rautalmmin korvesta Leenan olisi ollut aika hankalaa päästä eteenpäin, joten veimme hänet viime perajantaina - 6. elokuuta - Pekka-papin peräkärryllä seuraavaan välietappiinsa Äänekoskelle.
Kiva kuulla, että Leena on jo Saarijärvellä menossa. Olen itse tällä hetkellä Kokkolassa, mutta menossa jo etelään sunnuntaina 15. pvä, joten ei taida Leena siihen mennessä ehtiä tänne asti. Olisi ollut hienoa tavata taas.

Ainoa asia, mistä olemme ystävineni huolestuneet ja Leenankin kanssa vakavasti keskustelleet, on alituinen aliravitsemustila, joten jos todella ihmiset haluatte olla hyödyksi ja kunniaksi itsellenne, viekää vaikka aamukahvit Leenalle tienvarteen. Sellaista ihmisten ystävällisyyttä hän arvostaa.
Mutta mitä jos tämä laukkuelämä on hänen oravanpyöränsä,josta hänellä ei ole rohkeutta irtautua? Eikö olisi jokin mummonmökki huusseineen saunoineen ja kaivoineen vai asuntovaunu pellonlaidalla ja naapurit lähellä apua ja seuraa varten?
 
vierailija
vierailija
Hän on kuitenkin ilmaissut haluavansa asettua pieneen lämpimään asuntoon eläkeiässä. Hänellä ei taida olla eläkettä käytössään ja siinä olisi nyt viranomaisten fiksu apu tarpeen. Ohjeistaa,miten nykyään ne asiat hoidetaan. Älylaitetta myöten,jonka tarvitsee psnkkiasioibtiin laskujen maksua varten myös. Pankkitili pitää ehkä avata myös. Kyllä on varmasti helpompaa kulkea noin, jos ei tiedä miten asiansa hoitaa eikä halua tunnustaa sitä ja pyytää perusteellista käytännön apua. Eihän moni muukaan pysy enää perässä näissä pankkiasioissa. On tunnusluvut hukassa, ei ole hankittu uutta maksujörjestelmää, ajokorttia ei voi enää käyttää helkkarin ja on pitkä matka hakemaan henkkarin valokuvaamon kautta, pankista puhumattakaan. tietokonekasn ei toimi,eikä ole nuorta polvea neuvomassa.
 

Yhteistyössä