Menu

Miten voi hoitaa masennuksen itse?

  • Viestiketjun aloittaja Molli
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
Molli
Kärsin luultavasti synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olo on kurja, mihinkään ei riitä "rahkeet". Varmaan kuitenkin melko lievä, saan vauvan hoidettua ja noustua ylös sängystä. Mikään ei vain tunnu miltään..
Tein netissä testejä, ja ne "sanoivat" että kärsisisin keskivaikeasta masennuksesta.

En halua kuitenkaan mitään lääkitystä, enkä ole mikään juttelijatyyppi, joten mihinkään psykologille tms. en haluaisi mennä..

Onko jotain mielikuvaharjoituksia tai käytännön juttuja millä tästä pääsisi itse ylös..
 
kukkuu
lenkillä käynti,puistossa istuminen raittiissa ilmassa,vauvahan voi nukkua vaikka unet sillävälin,jos mahdollista käy kahvilla jonkun tutun kanssa,katso kivoja leffoja iltaisin ja osta vähän herkkuja..:)kyllä se ohi menee,kärsivällisyyttä..ei elämä siihen lopu..:)
 
nooh
mulla oli samaa synnytyksen jälkeen. Puhuin ja puhuin, miehelle ja ystäville. Ulkoilin paljon. Sitten hiljalleen helpotti. Joku rentoutus CD voisi olla hyvä tai sit keksit jonkun mielekkään harrastuksen.
 
cothis
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Sepäs se onkin vaikeaa kun niitä positiivisia asioita on niin vaikea löytää.. Itsetunto minulla on mielestäni ihan ok..
Click to expand...
Alat vaan hakemalla hakemaan niitä, sitten kun niitä alkaa väkisin löytymään niin jonkin ajan päästä ne löytyy jatkossa ihan etsimättä.
 
vieras
mulla on ollut masennusta- diagnosoimatonta sellaista- ja tiedän että mulle olisi ihan varmasti ollut apua keskusteluavusta. en kuitenkaan saanut mentyä.
vaikea sanoa millä tai miten sain hoidettua tuon pois. pikku hiljaa vain huomasi miten voimat alkoi palautua, mieliala parani.
luulen että tärkeintä on itselleen tunnustaa että ei ole kunnossa. ja kaikesta huolimatta keskustelu, juttelu ystävien kanssa, läheisten avun ja tuen hyväksyminen ja ennen kaikkea aika auttaa. näin ainakin mulla. mutta mulla ei ole ollut synnytyksen jälkeistä masennusta, vaan muuten vaikeisiin tilanteisiin liittyvinä. en siis osaa sanoa, onko mahdollista hoitaa itse ns. kunnialla synnytyksen jälkeistä masennusta.
ymmärrän kyllä miksi asian näin haluaisit hoitaa, mutta olisiko mahdollista jutella asiasta vaikka neuvolakäyntien yhteydessä?

joka tapauksessa toivon sinulle valtavasti tsemppiä ja voimia. tiedän millaista on sinnitellä itse ylös aallon pohjasta. aina se ei onnistu ja siksi toivon että rohkenet ajoissa pyytää apua ulkopuolisilta. *lämmin halaus*
 
vieras
Sua varmaan lohduttaa tieto, että synnytyksenjälkeistä masennusta ei ole olemassakaan. Miks ihmeessä kaikkien asioiden pitäis TUNTUA joltain? Pääasia että hoidat sen kersas jotenkuten ja teet ruokaa, mitä välii jos on pyykit pesemättä tai kattelet päivät telkkaria lapsen köllötellessä lattialla.
 
Her Wonder
Kärsii ties mistä masennuksesta. Tänäänkin tuli viestiä (olin ollut työpaikallani 15 min) kuinka hän pistää lapsen pesukoneeseen. Vastauksena suosittelisin puukkoa, ihan omalle kohdalle.
 
leijona76
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sua varmaan lohduttaa tieto, että synnytyksenjälkeistä masennusta ei ole olemassakaan. Miks ihmeessä kaikkien asioiden pitäis TUNTUA joltain? Pääasia että hoidat sen kersas jotenkuten ja teet ruokaa, mitä välii jos on pyykit pesemättä tai kattelet päivät telkkaria lapsen köllötellessä lattialla.
Click to expand...
Mistäs ton repäsit ettei ole olemassa? Sul ei taida olla kokemusta asiasta?
 
NPOK
oikea masennus on ensin erotettava yleisestä väsymyksestä tai vitutuksesta. lievään masennukseen auttaa säännöllinen liikunta yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet. lääkärit vaan ei voi liikuntareseptiä antaa.heh. liikunta auttaa oikeasti. ja nukkuminen. ja tärkeintä on, että sinä ja vauva olette turvassa ja teillä on ruokaa. kotihommilla ei niin väliä. ja tuolle yhdelle ihmiselle tiedoksi: rajut hormonivaihtelut todellakin voivat aiheuttaa ihan oikeaa masennusta. synn jälk masis menee ohi, se on sen lohtu. jos masentuu elämässään muutoin, ilman homonien vaikutusta, niin paraneminen on hitaampaa.
 
Isä Aurinkoinen
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sua varmaan lohduttaa tieto, että synnytyksenjälkeistä masennusta ei ole olemassakaan. Miks ihmeessä kaikkien asioiden pitäis TUNTUA joltain? Pääasia että hoidat sen kersas jotenkuten ja teet ruokaa, mitä välii jos on pyykit pesemättä tai kattelet päivät telkkaria lapsen köllötellessä lattialla.
Click to expand...
Kommentti joltain sisar rento Mikkoskalta. Et ole tainnut olla koskaan masentunut. Toivottavasti osuu joskus kohdalle.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mulla on ollut masennusta- diagnosoimatonta sellaista- ja tiedän että mulle olisi ihan varmasti ollut apua keskusteluavusta. en kuitenkaan saanut mentyä.
vaikea sanoa millä tai miten sain hoidettua tuon pois. pikku hiljaa vain huomasi miten voimat alkoi palautua, mieliala parani.
luulen että tärkeintä on itselleen tunnustaa että ei ole kunnossa. ja kaikesta huolimatta keskustelu, juttelu ystävien kanssa, läheisten avun ja tuen hyväksyminen ja ennen kaikkea aika auttaa. näin ainakin mulla. mutta mulla ei ole ollut synnytyksen jälkeistä masennusta, vaan muuten vaikeisiin tilanteisiin liittyvinä. en siis osaa sanoa, onko mahdollista hoitaa itse ns. kunnialla synnytyksen jälkeistä masennusta.
ymmärrän kyllä miksi asian näin haluaisit hoitaa, mutta olisiko mahdollista jutella asiasta vaikka neuvolakäyntien yhteydessä?

joka tapauksessa toivon sinulle valtavasti tsemppiä ja voimia. tiedän millaista on sinnitellä itse ylös aallon pohjasta. aina se ei onnistu ja siksi toivon että rohkenet ajoissa pyytää apua ulkopuolisilta. *lämmin halaus*
Click to expand...
Ihanan kannustava kommentti. Sen halusinkin kuulla, että tästä VOI päästä itsekin ylös, ehkä jaksan paremmin yrittääkkin. Mies kyllä kuuntelee ja on läheiset välit siskoon jne. mutta tuo puhuminen ei oikein muuten toimi kun en tiedä miksi on niin paha olo.. Mutta yrittelen tuota mielikuvaharjoittelua ja yritän pitää itteni liikkeessä, jospa kesän tulokin auttaisi..
Kiitoshalaus sinullekin..

 
Lissu
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Sua varmaan lohduttaa tieto, että synnytyksenjälkeistä masennusta ei ole olemassakaan. Miks ihmeessä kaikkien asioiden pitäis TUNTUA joltain? Pääasia että hoidat sen kersas jotenkuten ja teet ruokaa, mitä välii jos on pyykit pesemättä tai kattelet päivät telkkaria lapsen köllötellessä lattialla.
Click to expand...
 
NPOK
vielä kommentti: minä koitan käydä puhumassakin, mutta totesin, ettei se ole mun juttu se asioiden vatkaaminen. liikunta ja semmonen tekeminen, jossa onnistuu: ne auttaa. kotona vauvan kanssa ei tahdo saada onnistumisen tunteita ja niitä ihminen tarttee, ettei masennu. voimia.
 
vieras
Minäkin olisin ensiksi sanonut, että olisikohan uupumusta enemmän kuin masennusta? Synnytys on kuitenkin rankka kokemus, sen jälkeen imetys (tai sitten ei), mutta valvotut yöt kuitenkin. Kyllä se jokaiselle kolahtaa jossain vaiheessa. Yritä levätä, ja syödä hyvin. Ja jos tunnet todella olevasi masentunut, niin kannattaa mainita neuvolassa kuitenkin, vaikka et mitään apua siihen kaipaisikaan.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja NPOK:
oikea masennus on ensin erotettava yleisestä väsymyksestä tai vitutuksesta. lievään masennukseen auttaa säännöllinen liikunta yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet. lääkärit vaan ei voi liikuntareseptiä antaa.heh. liikunta auttaa oikeasti. ja nukkuminen. ja tärkeintä on, että sinä ja vauva olette turvassa ja teillä on ruokaa. kotihommilla ei niin väliä. ja tuolle yhdelle ihmiselle tiedoksi: rajut hormonivaihtelut todellakin voivat aiheuttaa ihan oikeaa masennusta. synn jälk masis menee ohi, se on sen lohtu. jos masentuu elämässään muutoin, ilman homonien vaikutusta, niin paraneminen on hitaampaa.
Click to expand...
No minä ajattelin kauan että olen vain väsynyt tms. Mutta nyt olen alkanut miettiä tuota masennushommaa kun tämä ei mene millään nukkumisella ohi..
Pitää koittaa liikkua, vauvakin on jo niin iso, että voisin vaikka pyöräillä, kävelemistä en jaksa ajatellakkaan..
Kotihommatkin masentaa kun tiskit lojuu ja pyykit on kasoissa, mut en vaan saa niitä laitettua. Vauva onneksi nukkuu paljon.. Vauvalle olen koittanut huolehtia, että sillä olis kaikki ok. Vaikka ruoka on välillä eilistä ja vaatteetkin saattaa olla likaset, mutta iltaisin kyllä vaihdan puhtaat yökkärit..
Kiitos.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja NPOK:
oikea masennus on ensin erotettava yleisestä väsymyksestä tai vitutuksesta. lievään masennukseen auttaa säännöllinen liikunta yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet. lääkärit vaan ei voi liikuntareseptiä antaa.heh. liikunta auttaa oikeasti. ja nukkuminen. ja tärkeintä on, että sinä ja vauva olette turvassa ja teillä on ruokaa. kotihommilla ei niin väliä. ja tuolle yhdelle ihmiselle tiedoksi: rajut hormonivaihtelut todellakin voivat aiheuttaa ihan oikeaa masennusta. synn jälk masis menee ohi, se on sen lohtu. jos masentuu elämässään muutoin, ilman homonien vaikutusta, niin paraneminen on hitaampaa.
Click to expand...
No minä ajattelin kauan että olen vain väsynyt tms. Mutta nyt olen alkanut miettiä tuota masennushommaa kun tämä ei mene millään nukkumisella ohi..
Pitää koittaa liikkua, vauvakin on jo niin iso, että voisin vaikka pyöräillä, kävelemistä en jaksa ajatellakkaan..
Kotihommatkin masentaa kun tiskit lojuu ja pyykit on kasoissa, mut en vaan saa niitä laitettua. Vauva onneksi nukkuu paljon.. Vauvalle olen koittanut huolehtia, että sillä olis kaikki ok. Vaikka ruoka on välillä eilistä ja vaatteetkin saattaa olla likaset, mutta iltaisin kyllä vaihdan puhtaat yökkärit..
Kiitos.
Click to expand...
Uteliaisuuttani vaan kysyn, että miksi et haluaisi masennuslääkkeitä? Nehän voisivat todella auttaa sinua.

 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minäkin olisin ensiksi sanonut, että olisikohan uupumusta enemmän kuin masennusta? Synnytys on kuitenkin rankka kokemus, sen jälkeen imetys (tai sitten ei), mutta valvotut yöt kuitenkin. Kyllä se jokaiselle kolahtaa jossain vaiheessa. Yritä levätä, ja syödä hyvin. Ja jos tunnet todella olevasi masentunut, niin kannattaa mainita neuvolassa kuitenkin, vaikka et mitään apua siihen kaipaisikaan.
Click to expand...
No vauva on jo vähän päälle vuoden, mutta on tätä jatkunut jo ainakin viime syksystä asti, ja tuntuu menevän huonommaksi, syksyllä kiinnosti vielä jokin, nyt ei enää. Syksyllä laitoin innoissani kukkasipuleita maahan ja jäin odottelemaan kevättä että ne nousee, nyt katsoin tänään, että kukka oli puhjennut ja ajattelin vaan että jaa..
Vauva onneksi nukkuu paljon.
 
NPOK
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minäkin olisin ensiksi sanonut, että olisikohan uupumusta enemmän kuin masennusta? Synnytys on kuitenkin rankka kokemus, sen jälkeen imetys (tai sitten ei), mutta valvotut yöt kuitenkin. Kyllä se jokaiselle kolahtaa jossain vaiheessa. Yritä levätä, ja syödä hyvin. Ja jos tunnet todella olevasi masentunut, niin kannattaa mainita neuvolassa kuitenkin, vaikka et mitään apua siihen kaipaisikaan.
Click to expand...
No vauva on jo vähän päälle vuoden, mutta on tätä jatkunut jo ainakin viime syksystä asti, ja tuntuu menevän huonommaksi, syksyllä kiinnosti vielä jokin, nyt ei enää. Syksyllä laitoin innoissani kukkasipuleita maahan ja jäin odottelemaan kevättä että ne nousee, nyt katsoin tänään, että kukka oli puhjennut ja ajattelin vaan että jaa..
Vauva onneksi nukkuu paljon.
Click to expand...
tapaatko muita äitejä/ihmisiä? käytkö kerhoissa? harrastatko mitään omaa, kodin ulkopuolella? suosittelen vaikka kuntokeskukseen liittymistä tai johonkin mieluisan käsityö tms harrastuksen aloittamista. tai töihinmeno vois olla kanssa ok.
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja NPOK:
oikea masennus on ensin erotettava yleisestä väsymyksestä tai vitutuksesta. lievään masennukseen auttaa säännöllinen liikunta yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet. lääkärit vaan ei voi liikuntareseptiä antaa.heh. liikunta auttaa oikeasti. ja nukkuminen. ja tärkeintä on, että sinä ja vauva olette turvassa ja teillä on ruokaa. kotihommilla ei niin väliä. ja tuolle yhdelle ihmiselle tiedoksi: rajut hormonivaihtelut todellakin voivat aiheuttaa ihan oikeaa masennusta. synn jälk masis menee ohi, se on sen lohtu. jos masentuu elämässään muutoin, ilman homonien vaikutusta, niin paraneminen on hitaampaa.
Click to expand...
No minä ajattelin kauan että olen vain väsynyt tms. Mutta nyt olen alkanut miettiä tuota masennushommaa kun tämä ei mene millään nukkumisella ohi..
Pitää koittaa liikkua, vauvakin on jo niin iso, että voisin vaikka pyöräillä, kävelemistä en jaksa ajatellakkaan..
Kotihommatkin masentaa kun tiskit lojuu ja pyykit on kasoissa, mut en vaan saa niitä laitettua. Vauva onneksi nukkuu paljon.. Vauvalle olen koittanut huolehtia, että sillä olis kaikki ok. Vaikka ruoka on välillä eilistä ja vaatteetkin saattaa olla likaset, mutta iltaisin kyllä vaihdan puhtaat yökkärit..
Kiitos.
Click to expand...
Uteliaisuuttani vaan kysyn, että miksi et haluaisi masennuslääkkeitä? Nehän voisivat todella auttaa sinua.
Click to expand...
En haluaisi olla masentunut, en halua diagnoosia, en halua puhua kenellekkään tästä..
Pelkään myös lääkkeitä, jos jään niihin koukkuun? Kadotanko itseni mielialalääkkeisiin?

 
...
Mä suosittelisin ihan käymään lääkärillä, niin hän voi arvioida tilanteen.

Mutta, sitähän sanotaan että säännöllinen liikunta ja ulkoilma auttavat, joten kolme kertaa viikossa tunnin kävely. ja sitten omega3-kapseleita tms, jotta saat aivoihin "voiteluaineita".
 
ap
Alkuperäinen kirjoittaja NPOK:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minäkin olisin ensiksi sanonut, että olisikohan uupumusta enemmän kuin masennusta? Synnytys on kuitenkin rankka kokemus, sen jälkeen imetys (tai sitten ei), mutta valvotut yöt kuitenkin. Kyllä se jokaiselle kolahtaa jossain vaiheessa. Yritä levätä, ja syödä hyvin. Ja jos tunnet todella olevasi masentunut, niin kannattaa mainita neuvolassa kuitenkin, vaikka et mitään apua siihen kaipaisikaan.
Click to expand...
No vauva on jo vähän päälle vuoden, mutta on tätä jatkunut jo ainakin viime syksystä asti, ja tuntuu menevän huonommaksi, syksyllä kiinnosti vielä jokin, nyt ei enää. Syksyllä laitoin innoissani kukkasipuleita maahan ja jäin odottelemaan kevättä että ne nousee, nyt katsoin tänään, että kukka oli puhjennut ja ajattelin vaan että jaa..
Vauva onneksi nukkuu paljon.
Click to expand...
tapaatko muita äitejä/ihmisiä? käytkö kerhoissa? harrastatko mitään omaa, kodin ulkopuolella? suosittelen vaikka kuntokeskukseen liittymistä tai johonkin mieluisan käsityö tms harrastuksen aloittamista. tai töihinmeno vois olla kanssa ok.
Click to expand...
Käydään joissakin kerhoissa ja tapaan muita äitejäkin. Aluksi nautinkin niistä kovasti, nyt joudun joka kerta kovemmin "pakottamaan" itseni lähtemään, en oikein tutustu toisiin, jutut on hyvin pintapuolista vauvajuttuja.. Harrastuksiakin olen miettinyt, mutta en saa aloitettua mitään uutta, ei kiinnosta mikään, kuntosaleille en uskalla mennä. Onnistumisen kokemuksia kaipaisin kyllä.. Töihinmeno ei ole nyt oikein mahdollista..
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu