Mitä tehdä kun vain väsyttää eikä jaksa mitään?

  • Viestiketjun aloittaja Tiina
  • Ensimmäinen viesti
Tiina
Tuntuu että olen tehnyt elämässä huonoja päätöksiä.
Pelkään työpaikan menettämisen puolesta.
Pelkään taloudellista katastrofia.
Pelkään asunnon puolesta.
Pelkään sikainfluenssaa.
Pelkään liikennettä lapsen puolesta.
Pelkään vanhojen vanhempieni puolesta.
Pelkään että mies ei jaksa.
 
Tiina
Kilpirauhasarvot...? Ehkä pitää mennä sitten lääkärille.
Voisiko olla diabetes?
Herään öisin ja on kamala jano. Suu maistuu tosi pahalle, vaikka en tiedä että olisin mitään pahaa syönyt.
Herään monta kertaa yössä.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina:
Kilpirauhasarvot...? Ehkä pitää mennä sitten lääkärille.
Voisiko olla diabetes?
Herään öisin ja on kamala jano. Suu maistuu tosi pahalle, vaikka en tiedä että olisin mitään pahaa syönyt.
Herään monta kertaa yössä.
tai ainakin heikentynyt sokerinsietokyky. Kannattaa laittaa oireet ihan paperille (vakavuusjärjestyksessä) niin lääkäri osaa tilata oikeat labrat.
Voimia!
T. masennuksesta ja kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivä
 
Tiina
Voiko aiemmat raskaat tapahtumat elämässä aiheuttaa väsymystä myöhemmin?

En tunnista itseäni varsinaisesti masentuneeksi, olen vain niin kamalan huolissani monista asioista. Huolehtiminen tekee väsyneeksi, enkä ole pystynyt kunnolla hoitamaan asoitani, joten olen aiheuttanut itse huonollla päätöksillä taloudellisen ongelman itselleni.
Se ahdistaa nyt ja syyllisyyden tunne on kalvava.

Pelkään että masennut. Olen joutunut elämässä seuraamaan vierestä kun toinen ihminen masentuu ja pelkään että minulle käy samoin. Pelkään että en pääse ylös sängystä.
Sängyssä makaamisestakin tulee huono olo, ja pelkään että olen lisusumassa pahaan jamaan.
 
Tiina
On käynyt mielessä ammattiauttajalta avun hakeminen. mutta tiedän että hän ei voi ottaa tätä pahaa oloa minulta pois.

Jotenkin olisi kai vain prosessoitava itse näitä syitä ja selvitettävä itselle mikä on aiheellista pelkoa ja mikä on ylireakointiani.
En ole varma onko oikeasti syytä olla niin huolissaan kuin olen.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina:
Voiko aiemmat raskaat tapahtumat elämässä aiheuttaa väsymystä myöhemmin?

En tunnista itseäni varsinaisesti masentuneeksi, olen vain niin kamalan huolissani monista asioista. Huolehtiminen tekee väsyneeksi, enkä ole pystynyt kunnolla hoitamaan asoitani, joten olen aiheuttanut itse huonollla päätöksillä taloudellisen ongelman itselleni.
Se ahdistaa nyt ja syyllisyyden tunne on kalvava.

Pelkään että masennut. Olen joutunut elämässä seuraamaan vierestä kun toinen ihminen masentuu ja pelkään että minulle käy samoin. Pelkään että en pääse ylös sängystä.
Sängyssä makaamisestakin tulee huono olo, ja pelkään että olen lisusumassa pahaan jamaan.
Itse olen vaikean nuoruuden ja elämän elänyt ja 30+vuotiaana masentunut. Kävin 2 vuotta traumaterapiassa ja söin 1vuoden masennuslääkettä.
Yksinkertaisesti vain uuvuin. Se ei katso ikää, sos.ekonomista statusta tms. kun ihmiselle tulee enemmän kuin jaksaa ihminen uupuu. Mulla alkoi myös ahdistuksena, paniikkihäiriöinä ja sosiaalisten tilanteiden pelkona. Jouduin luopumaan työstäni esimiehenä. Nyt olen loppusuoralla pitkältä sairaslomalta ja tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.
Asiat järjestyvät, mutta pitää antaa itselle aikaa toipua ja ymmärtää mistä on kyse. Voimia kovasti!
T. se masentunut
 
Tiina
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina:
Voiko aiemmat raskaat tapahtumat elämässä aiheuttaa väsymystä myöhemmin?

En tunnista itseäni varsinaisesti masentuneeksi, olen vain niin kamalan huolissani monista asioista. Huolehtiminen tekee väsyneeksi, enkä ole pystynyt kunnolla hoitamaan asoitani, joten olen aiheuttanut itse huonollla päätöksillä taloudellisen ongelman itselleni.
Se ahdistaa nyt ja syyllisyyden tunne on kalvava.

Pelkään että masennut. Olen joutunut elämässä seuraamaan vierestä kun toinen ihminen masentuu ja pelkään että minulle käy samoin. Pelkään että en pääse ylös sängystä.
Sängyssä makaamisestakin tulee huono olo, ja pelkään että olen lisusumassa pahaan jamaan.
Itse olen vaikean nuoruuden ja elämän elänyt ja 30+vuotiaana masentunut. Kävin 2 vuotta traumaterapiassa ja söin 1vuoden masennuslääkettä.
Yksinkertaisesti vain uuvuin. Se ei katso ikää, sos.ekonomista statusta tms. kun ihmiselle tulee enemmän kuin jaksaa ihminen uupuu. Mulla alkoi myös ahdistuksena, paniikkihäiriöinä ja sosiaalisten tilanteiden pelkona. Jouduin luopumaan työstäni esimiehenä. Nyt olen loppusuoralla pitkältä sairaslomalta ja tulevaisuus näyttää jo valoisammalta.
Asiat järjestyvät, mutta pitää antaa itselle aikaa toipua ja ymmärtää mistä on kyse. Voimia kovasti!
T. se masentunut
Hyvä pontti. Myös minun pitäisi ymmärttää mistä on kyse.
Ehkä jollekin puhuminen (asian prosessointi) saisi minut ymmärtämään. Sitten olisi ehkä helpompi laittaa asiat oikeaan järjestykseen. Tai olla huolehtimatta turhista.Jos siis ymmärtäisin että huoli ei ole todellinen vaan kumpuaa jostakin aiemmasta traumaattiseksi jääneestä, käsittelmättömästä kokemuksesta.
 
Tiina

Minulla on oikeesti kaikki asiat ihan ok.
Ei nyt juuri ole tapahtunut vielä, onneksi mitään sellaista että pitäsi olla masentunut. Silti olen huolesta sairas.

Tuntuu että en voi edes puhua kellekään, koska on ihmisiä jolla asiat on paljon huonommin.
Kukaan ei jaksa kuunnella minun vaikerrustani.

Minua vain pelottaa että asiat menevät huonoksi. Pelkään kaikkea. Vielä ei ole se kamalin tapahtunut.
Voiko tällainen edes saada apua mistään?

Eivät anna minulle apua, kun sanon että oikeastihan asiani ovat hyvin. Mutta pelkään niin KAMALASTI...että oksettaa, en voi syödä enkä kohta nukkua, ja vaikka nukun se ei vie väsymystä pois.
 
Tiina
Vähän sitten kyllä kun yritän ajatella kirkkaammin, niin huomaan että nämä pelot tulevat vanhoista lapsuuden kokemuksista, joihin en koskaan saanut apua.
Sellainen tällainen reakointi tulee kuin selkärangasta.

Joudun tekemään kamalasti työtä kun yritän estää näitä pahoja tuntemuksia. Ja se uuvuttaa entisestään. Järjellä yritän pitää pahoja ajatuksia pois.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Scindapsus:
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina:
Voiko aiemmat raskaat tapahtumat elämässä aiheuttaa väsymystä myöhemmin?
Mulle käy aina näin. Alkusyksyn tapahtumat alkavat nyt verottamaan voimia.
että puhutaan ehkä hieman eri asioita. Ihminen muodustuu sellaiseksi kokonaisuudeksi kuin miten hänen kokemuksensa häntä muokkaavat.
Traumaattiset kokemukset värittävät ihmisen elämää ja aiheuttavat mm.turvattomuuden tunnetta. Esim. ihminen joka on elänyt turvattomuuden lapsuuden, voi hyvin pyrkiä elämään joko esim. poikkeuksellisen itsenäistä elämää (jottei joudu taas hylätyksi) tai esim. läheisriippuvaisesti.
Ap kertoo peloista ja ahistuksesta, se on yleistä traumatisoituneelle ihmiselle.
Minä suosittelen lämmöllä ap:lle traumaterapiaa ja ehkäpä myös mielialalääkettä joka poistaa tunneskaalasta ääripäät jotta saat elämänhallinnan ja enne kaikkea elämänilon takaisin. Itse olen matkalla..

T. se masentunut
 
Tiina
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Ihminen usein väsyy siinä vaiheessa, kun on varaa. Niin kauan voi jaksaa kun on pakko, ja sitten romahtaa senkin edestä. Eli apua vaan heti on syytä hakea.
En tiedä onko minulla varaa olla väsynyt. Olisi paljon tärkeitä asioita päätettävänä, mutta en jaksa mitään. Suvulta olen pyytänyt apua. Mutta suku ei oikein ymmärrä. Heillä itsellä on suurempia ongelmia. Eivät ymmärrä mitä ruikutan.
Olenkin ollut aina se joka on ollut se rauhallisin kriisitilanteissa.
Nyt ei ole varaa panikoida, kun pitäisi tehdä OMAA elämää koskevat taloudelliset ja terveyttä koskevat ratkaisut.
 
Tiina
Alkuperäinen kirjoittaja Tiina:
Alkuperäinen kirjoittaja ahma:
Ihminen usein väsyy siinä vaiheessa, kun on varaa. Niin kauan voi jaksaa kun on pakko, ja sitten romahtaa senkin edestä. Eli apua vaan heti on syytä hakea.
En tiedä onko minulla varaa olla väsynyt. Olisi paljon tärkeitä asioita päätettävänä, mutta en jaksa mitään. Suvulta olen pyytänyt apua. Mutta suku ei oikein ymmärrä. Heillä itsellä on suurempia ongelmia. Eivät ymmärrä mitä ruikutan.
Olenkin ollut aina se joka on ollut se rauhallisin kriisitilanteissa.
Nyt ei ole varaa panikoida, kun pitäisi tehdä OMAA elämää koskevat taloudelliset ja terveyttä koskevat ratkaisut.
Ja nuo ratkaisut siis pelottavat. En ole tyytyväinen siihe miten olen hoitanut asiani. En ole hoitanut asioitani hyvin.
 
Tiina
Sitten pelkään vielä, että tartutan tämän olotilani lapsiini.
Itse olen tämän olotilan ehkä perinyt sukulaisiltani. Tai niin epäilen kun lapsena jouduin katsomaan vaikeita tilanteita suvussa.
 

Yhteistyössä