Kävin Facebookissa lueskelemassa yhden tutun profiilia, joka tekee just reppumatkaa Aasiassa. Niin minäkin ennen reissasin koko ajan, kiertelin Euroopassa, menin ja tein. Kokeilin uusia juttuja!

Mutta nyt; bileet on pystyssä jos edes lähialepaan asti pääsee spontaanisti lähtemään. Rockrock!

Taas tuli olo, et ei lisää neljän seinän sisälle sitovia lapsia, kiitos! Haluun edes palan seikkailua ja omaa elämää tämän suorituskeskeisen arjen tilalle. Onneksi tuo ainokainen lapseni on niin valovoimainen persoona,että hänestä riittää iloa kotia täyttämään ilman sisarusparveakin

lapsen kanssa reissuun ihan jokin pienikin reissu vois piristää...

Alkuperäinen kirjoittaja kirsicca

lapsen kanssa reissuun ihan jokin pienikin reissu vois piristää...

Oltiin kuukausi sitten pidemmällä ulkomaanlomalla. Ihanaa oli, ja piristi, ei siinä mitään. Ja oli ihanaa olla lapsen kanssa jne jne.

Mut jotenkin vaan on niin ikävä sitä vapauden tunnetta, kun nousee ihan yksin lentokoneeseen suuntana ei liian tarkkaan suunniteltua oleskelua uudessa paikassa uusien ihmisten kanssa uusia asioita nähden ja tehden!

Toisaalta tiedän olevani onnekkaampi kuin niin moni muu, koska meidän perhe ei todellakaan joudu kitsastelemaan lomailuissa ja kokemuksissa. Eli sitä vaihteluakin riittää. Mutta haluisin olla vapaa kaikista aikuisuuden velvoitteista edes yhden viikonlopun, ihan vapaa ja huoleton! Mutta tuntuu, etten enää koskaan tule sitä olemaan. Koska ajatukset ovat lapsessa vaikka yrittäiskin vaihtaa vapaalle ja vähän vastuuttomampaan moodiin, ovat vaikka mitä tekisi. Tulee lasta ikävä, ja aiottu irtiotto menee haikeisiin lapsen kännykkäkuvien tuijotuksiin ja huokauksiin...

voi että meinasin ehdottaa että lapsi vaikka isovanhempien luo hoitoon ja sitten itse pikku lomalle...hienoa että teillä on varaa lomailla ja tutustua uusiin maihin! kunpa minäkin sitten joskus... en sitten kyllä osaa sanoa tuohon mitään :/ mutta toivottavasti keksit jotain kivaa joka helpottaa tuota oloa

Mulla taas on facebookissa kaveri joka kirjoittaa lapsestaan loistavan humoristisesti ja seuraan hänen kirjoitteluaan mieluummin kuin facebook-kaverini joka matkustaa jossakin maapallon toisella puolella, mahtoikohan olla Australiassa (en edes muista kun en jaksa lukea hänen statuksiaan syventyen. Just tuo on mielenkiintoisempaa kun pääsee edes joskus lähikauppaan kuin ne kaikki maailman ihmeet suoraan edessä.. No juu tajuan kyllä pointtisi, tunnen samaa angstia vähän väliä siitä että miksen minä, mut oikeesti silti, valitsisitko kuitenkaan toisin jos saisit uudelleen päättää??

Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour

Mulla taas on facebookissa kaveri joka kirjoittaa lapsestaan loistavan humoristisesti ja seuraan hänen kirjoitteluaan mieluummin kuin facebook-kaverini joka matkustaa jossakin maapallon toisella puolella, mahtoikohan olla Australiassa (en edes muista kun en jaksa lukea hänen statuksiaan syventyen. Just tuo on mielenkiintoisempaa kun pääsee edes joskus lähikauppaan kuin ne kaikki maailman ihmeet suoraan edessä.. No juu tajuan kyllä pointtisi, tunnen samaa angstia vähän väliä siitä että miksen minä, mut oikeesti silti, valitsisitko kuitenkaan toisin jos saisit uudelleen päättää??

Kukaan ei ole väittänyt, et valitsisin toisin. Mutta lapsiperheen arjen riemullisuutta liioitellaan, se on ihan taivaan tosia. Ehkä vanhempien itsepetosta? Valitsisin itse ihan heti tuosta vaan sen Australian lapsiperheen toilailuiden seuraamisen sijasta; ihan koska se Australia on mielenkiintoisempi.