Täällä sama. Olemme kokeilleet kultaiseennoutajaamme kaikki keinot, suunnan vaihtamisen, pysähtymisen (ei liikuta ennen kuin koira on vetämättä), taakse askelia kun vetää, joka kerta kun vetää, koiran pitää tulla sivulle ennen kun matka jatkuu (tulee kyllä sivulle, mutta taas vetää, taas sivulle - vetää - sivulle - vetää jne.), rankaista koiraa, kehua koiraa, palkita koiraa, kuristavaa, ei kuristavaa, puolikuristavaa pantaa.
Loppulenkistä menee ihan nätisti ja myöskin yksin ollessaan (ilman muita koiria) helpompi hallita, mutta vetämisongelmaa ei koskaan ole saatu kitkettyä kokonaan pois. Kuonopannan kanssa menee kuin unelma - ei edes yritä vetää, että sitä minäkin suosittelen. Ostimme kun tulin raskaaksi.
Emme kuitenkaan yleensä itse käytä sitä (kun koira inhoaa sitä, yrittää koko ajan saada pois sen) kuin talvella liukkailla keleillä. Tarkoitus on ostaa parempi, pehmustettu kuonopanta talveksi.
Minunkin mielestäni turhaa vouhotusta tuo kuonopantojen tuomitseminen. Ei se koiraa vahingoita, niin kauan kun koiran on vetämättä, se on kuin panta, koiran vetäessä kääntää koiran pään taluttajan suuntaan. Ei muuten koira tuolloin vedä, kun haluaa nähdä eteen. Ei sitä olekaan taluttajan tarkoitus vetää tai riuhtoa.