*

200km säteillä Oulusta? Kesäretkeilykohteita?
+ Vastaa ketjuun
Näytetään tulokset 1 - 12. Osumia 12

Ketju: 200km säteillä Oulusta? Kesäretkeilykohteita?

  1. #1
    "Ankka"
    Vierailija

    200km säteillä Oulusta? Kesäretkeilykohteita?

    Ranua ja Ähtäri on nähty,että jotain muuta.
    Lasten iät 2v-9v. Asuntovaunu löytyy jossa voidaa yöpyä.
    Meillä ei ole kuin syksyllä vasta pidempi loma niin kesä menee vloppujen varassa.

  2. #2
    kuusamossa on irnin karhupuisto

  3. #3
    "öööö"
    Vierailija
    kalajoen hiekkasärkät+jukupark? Limingan escurial??

  4. #4
    "Ankka"
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja "öööö" Näytä viesti
    kalajoen hiekkasärkät+jukupark? Limingan escurial??
    Limingassa on käyty varmaan jo kymmenen kertaa joka vuosi lapset käy kerhon/koulun puolestakin siellä.Ettei sinne nyt.
    Hiekkasärkät ihan ok vaihtoehto.

  5. #5
    "Tii"
    Vierailija
    Jos ette ole Hiekkasärkillä käyneet, siellä menee aikaa. Vähän eri kuin Nallikari...

  6. #6
    Hailuoto
    Vierailija
    Hailutoon - valittu Suomen matkakohteeksi. http://yle.fi/uutiset/hailuoto_on_vuoden_kotimaan_matkailukohd e/3184496

  7. #7
    vvvv
    Vierailija
    Kuusamo on kiva kohde myös kesällä. Kesäkelkkarata, huskykoiratarha, keilausta (jos sataa), kylpylä..

  8. #8
    "Ewa"
    Vierailija
    <3 Hailuoto <3

  9. #9
    "vieras"
    Vierailija
    Kreivin aikaan vanhaan Raaheen!

    Kreivin kaupunki Raahe saa vieraansa ihastumaan varmasti. Erityisesti mieltä lämmittää Vanha Raahe, joka antaa hyvän kuvan jo pääsääntöisesti kadonneesta puukaupunkikulttuurista. Raahe osaa hengittää historiansa kautta.

    Raahe muodostuu kahdesta historiallisesti kerrostuneesta osasta. Virallinen ja matkailijoille vetonaulana tarjottu Vanha Raahe on pieni kaistale ainutlaatuista idylliä keskellä nykypäivää. Hyvin säilyneestä 1800-luvun puukaupungista on jätetty ulkomaailmalle muistutukseksi ruutukaava-alueen pohjoisosa, joka on säilytetty kaupunkimaisena pientaloasumisena.

    Vuosisataiset tulipalot ja sittemmin tuhopalot ovat monissa kaupungeissa pyyhkineet vanhat puutalot pois kaupunkimuistista. Vanhan Raahen katuja kävellessä tuo muisti palaa hiljalleen eurooppalaiselle tasolle.

    Rauhallisen kaupunkisydämen ympärillä elää nykyaikainen ja kehittyvä 40 000 asukkaan Raahenseutu. Siihen kuuluvat Raahen kaupungin lisäksi Pyhäjoen, Ruukin, Siikajoen ja Vihannin kunnat, joissa arkipäivä kohtaa tulevaisuuden vaativat haasteet ja ihmisten kädenjäljet inhimillisessä kulttuurissa näyttävät lyövän leikkisästi toisiaan poskelle erilaisten riitasointujen keskellä.

    Kreivin aikaan kehittyvä kaupunki

    Raahen kaupungin perustaminen oli osittain sattumaa. Ruotsin kenraalikuvernööri Suomessa, kreivi Pietari Brahe, josta kuuluisa sanonta "Kreivin aikaan" on saanut alkunsa, antoi vuonna 1649 perustamiskirjan Salon kaupungille. Silloin oli tarkoituksena rakentaa kaupunki Satamakankaalle vanhan satamapaikan äärelle. Satama-alue oli kuitenkin niin madaltunut, että tuleva kaupunki päätettiin siirtää muualle.

    Uusi parempi satamapaikka löydettiin pohjoisempaa, nykyisestä Raahen lahdesta. Hankittuaan Salon pitäjän omistukseensa Pietari Brahe nimesi kaupungin uudelleen, sitä tuli Brahestad, suomalaisittain Raahe 1652.

    Kaupunkia alettiin innokkaasti rakentaa ja siitä tuli ajan mitoissa merkittävä kauppakeskus seudulle. Vuonna 1810 syttynyt tulipalo tuhosi kolme neljäsosaa kaupungista eli noin 60 taloa, niiden mukana raatihuone arkistoineen. Vain kirkko, koulutalo ja muutamia taloja Rantakadulta ja pieniä asumuksia Kirkonmäen pohjoispuolelta säästyi.

    Kaupunki nousi kuitenkin nopeasti kuin tuhkasta. Taloja ostettiin maaseudulta ja muutama talo jopa Pohjanlahden toiselta puolelta, Ruotsista asti. Kaupunki rakennettiin uudelleen, kaupunkilaisten itsensä kutsuman "Pekkatorin" ympärille.

    Pekkatorista tehtiin italialaisen renessanssi-ihanteiden mukainen umpikulmainen torityyppi ja se edustaa nykyisin sen parhaiten säilyneitä esimerkkejä Euroopassa.

    Uljasta purjelaivakautta

    1800-luvun alussa talous ja kauppa kukoisti Suomen rannikkokaupungeissa ja erityisesti Raahessa, joka oli noussut merkittäväksi purjelaivakaupungiksi. Kaupunkia laajennettiin, mutta vuonna 1854 Krimin sodan aikana englantilaiset nousivat maihin Raahessa ja polttivat kaupungin laivaveistämöitä, tervahovin ja pikipolttimen.

    Kaupunki nousi kuitenkin nopeasti jaloilleen ja vuosina 1867-1875 Raahe oli Suomen suurin laivanvarustajakaupunki. Kaupungin kauppalaivastoon kuului parhaimmillaan 58 laivaa.

    Kun Suomi alkoi hitaasti teollistua 1800-luvun lopussa, liikenne muuttui tehokkaammaksi ja nopeat ja turvalliset höyrylaivat valtasivat maailman meret hitailta ja epävarmoilta purjelaivoilta. Raahelaiset eivät pysyneet kehityksen mukana, vaan luottivat liikaa purjelaivoihinsa sillä seurauksella, että kaupunki menetti kauppa-asemansa ja taantui hiljaiseksi menneiden aikojen museoksi Pohjanlahden perukoilla.

    Raahe uinui rauhallista Ruususen unta aina 1960-luvulle asti, jolloin sen herätti unestaan Rautaruukki 3000:lla uudella työpaikalla. Ennen niin uneliaasta pikkukaupungista kasvoi Suomen kuudenneksi suurin satamakaupunki. Rautaruukin tuotantolaitokset ovat edelleen Euroopan suurin terästehdas.

    Vanhan Raahen reitti

    Vanha Raahe on siis yksi parhaiten säilyneitä puutalokaupunginosia maassamme. Alueella on 152 vanhaa asuintaloa ja 240 talousrakennusta. Tutustuminen Vanhaan Raaheen kannattaa aloittaa Myhrbergin puistosta. Puistoa ympäröivät talot antavat hyvän kuvan raahelaisesta puurakentamisesta 1700-luvulta tämän vuosisadan ensimmäiselle vuosisadalle.

    Torin pohjoisreunan kaksikerroksinen Soveliuksen talo on rakennettu 1780-luvulla ja se on kaupungin vanhin rakennus. Torilla seisoo myös Pietari Brahen patsas, jonka kuvanveistäjä Walter Runeberg vuonna 1888 valmisti. Hankintaan tarvittavat varat Raahen Rouvassäätiö keräsi maksullisilla tanssiaisilla ja käsitöiden myymisellä.

    Heikki Sovion talo vanhan raatihuoneen paikalla on rakennettu heti 1812, suuren kaupunkipalon jälkeen. Leufstadiuksen talon, Rantakatu 23:n vanhin osa on vuodelta 1804. Saaristokatu on Raahen merimieskatu. Suurin osa taloista on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Peiponkatu on entinen työläistenkatu. Kadun varren talot ovat pieniä ja tontit kapeita.

    Kirkon mäkeä vasten tonteilla on säilynyt ulkorakennukset. Kirkon mäen itäsivustalla ovat edelleen säilyneet vanhat kirkkotallit. Kirkon aukio tarjoaa monipuolisen kuvan erilaisista rakennustyyleistä. Kirkkokatu 17 on säilynyt 1880-luvun alkupuolen asussa. Himangan talo on uusklassistinen, jossa näkyy jo Empiren vaikutus. Vanhan Apteekin talo on kunnostettu ja Väänäsen talo vuodelta 1813 on puuempireä. 1600-luvun kirkko paloi vuonna 1908 ja uusi kirkko valmistui vuonna 1912.

    Kauppakatu oli 1960-luvulle saakka Raahen kauppakatu, jossa oli vilinää. Robert Rossanderin talossa Kauppakatu 30 on nähtävissä ainoat nikkarityylin vaikutteet Raahessa.

    Menneisyyden peilit

    Suomen vanhin paikallishistoriasta kertova museo, Raahen museo perustettiin vuonna 1862. Raahe ja seutu ovat täynnä mielenkiintoista historiaa ja museoita. Matkailutoimistosta voi tilata myös etukäteen oppaan ja turistille on tarjolla runsaasti erilaisia karttoja ja esitteitä alueen historiasta.

    Raahen merimiesmuseo kertoo kaupungin merellisestä historiasta. Museossa on purjelaivojen pienoismalleja, laivatauluja, navigointilaitteita ja museon aarre, maailman vanhin sukelluspuku, nahkainen "Wanha Herra" 1700-luvulta.

    Soveliuksen talo on tyypillinen aikansa, 1780-luvun porvaristalo. Talon yläkerrassa oleva Laivapatruunan koti esittelee äveriään laivanvarustajakauppiaan kodin kaikessa komeudessa ja runsaudessaan.

    Saloisten kotiseutumuseolla on laaja esineistö ja 18 vanhaa piharakennusta, mm. Mutalan tilan vanha pihapirtti, jonka rakennushistoria yltää aina vuoteen 1791 asti.

    Wanha Apteekki on apteekkari Jean Galeniuksen vuonna 1793 kaupunkiin perustamasta apteekista tehty museo. Kokoelma on yksi Suomen arvokkaimmista. Joukossa on mm. tuhatmäärin apteekkaripurkkeja, vanhimmat jopa 1700-luvulta. Myös monenlaisia lääkkeiden valmistuksessa tarvittavia laitteita ja vanhoja pakkauksia on museossa esillä.

    Ojalan kotiseutumuseo on perustettu vuonna 1979 ja se avattiin yleisölle vuonna 1981. Alueella on kaksi vanhaa asuinrakennusta ja navetta. Ojala on entinen maatila, joka omistajansa Augusta Durchmanin lahjoitusvaroilla muutettiin vuonna 1913 turvakodiksi sairaille ja vanhuksille. Museossa esitellään vauraan maalaistalon elämää. Ojalan museon erikoisuus on laaja kokoelma niin koti- kuin ulkomaisiakin kahvikuppeja.

    Pattijoen Olkijoella Lassilan majatalossa allekirjoittivat 19.11.1808 Venäjän ja Suomen edustajat sopimuksen Suomen sodan taistelujen lopettamisesta. Tämä Olkijoen rauhanpirtti on säilynyt jälkipolville historiallisena nähtävyytenä.

  10. #10
    "vieras"
    Vierailija
    http://www.mtv3.fi/matkailu/kotimaa/artikkeli.shtml/340237/kreivin-aikaan-vanhaan-raaheen ^

  11. #11
    "Myy"
    Vierailija
    Hiekkasärkiä meinasin myös vastata. Kokkolassa kasitien varressa on Toivosen kotieläinpuisto ja Kokkolassa vanha kaupunki.

  12. #12
    "vieras"
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja "Myy" Näytä viesti
    Hiekkasärkiä meinasin myös vastata. Kokkolassa kasitien varressa on Toivosen kotieläinpuisto ja Kokkolassa vanha kaupunki.
    Ja Kokkalan uimahalli.

Pikavastaus Pikavastaus