Ketju: Millaiset hautajaiset haluat

mummo hauvattiin lauvantaina. alotettiin mummolassa. arku hakojen päällä,kuuset vahteina, kynttilät. läheisimmät siellä. laulettiin mummon lempi virret, serkku pojat laulivat. täti, niin ku mummo oli pyytäny. pöyvässä oli lohileipiä, kinkkuleipiä. voinisua, mummon piirakkaa. kahvia.

sieltä lahettiin kirkolle. kirkossa oli n200hlö eli sai tulla kaikki ketkä halusivat. mummo haudattiin papan kanssamaan hautaan, 16v eron jälkeen pääsit takas toistensa luo.

muistotilaisus piettiin seurakunta kodilla n150hlö oli paikalla. paahtopaistia+porkkanat ja herneet. peruna ja kastike. lohta,kinkku,juustoa. tomattia,kurkkua. 3 leivät. 4 salattia. juomat. mummo nnäkönen pöytä. nini täynä kaikkea että et tieny msitä alottaa. ihan ku mommo aina laitto ruokapöyvän.


muistotilaisuus oli kaunis, adresseja ei luettu koska jo pelkästään hautaustoimsitolta tulu 8.5 konekirjotettua liuskaa+ muut adressit. ikäävä on kova. anteeksi kirjotus virheet . lukihäiriö, enkä jaksa kattoa läpi nyt..

Olen sanonut lapsille, parhaalle ystävälle ja puolisolleni, että järjestätte sellaiset hautajaiset kuin itse koette itsellenne tarpeelliseksi, ja hautaatte minut ihan minne haluatte ja miten haluatte.

Kun olen kuollut, se on mulle aivan se ja sama miten hautajaiset sujuu. Tärkeintä on että tilaisuus on sellainen, joka jälkeenjääneitä lohduttaa, ja auttaa kohtaamaan surun.

Yksi biisi on, joka on sydäntä lähellä. Ja siitä olen sanonut kummallekin puolisolleni, siis eksälle joka on lasteni isä, ja nykyiselle, että sen jos soitatte levyltä muistotilaisuudessa, niin se on vähän kuin viesti minulta. Laulu on lohduttava ja kaunis (enkä kerro sitä täällä...)

Ruumiilla ei ole niin väliä mihin laitetaan. Vitun moiset bileet.

Sellaiset jotka vastaavat omaisten toiveita. Niiden juhlat ne on, mä oon kuollut ja joko en ole olemassa ollenkaan tai sitten mietin jo ihan muita juttuja

Mies ja paras ystävä tietää, millaiset hautajaiset haluan, soitettavan kappaleen, tuhkauksen jne.

toivoisin lähinnä vain että minut tuhkataan ja tuhkat kuopataan tai levitellään jonnekkin ilman muistomerkkiä. en halua minusta jätettävän jäljelle ylöskaivettavia luita, hautakiviä tai muutakaan. muistotilaisuudet ovat ihan jälkeenjääneiden oma asia tarvitsevatko tai haluavatko niitä, mutta toivoisin ettei minua siunaltaisi. valitettavasti jäänteitään on vielä vaikea saada muualle kuin kristitylle maalle joten taitaa olla se turha toive..

Alkuperäinen kirjoittaja "Carelia"

Polttohautaus, perushautajaisvirret(kun minä niistä tykkään) ja tuhkat joko jonnekkin luontoon(mielellään kukkakedolle) tai sitten uurna iso-tai esivanhempien hautaan+laatta tai pieni kivi laatalla. Itse tykkään hautausmaista ja tietyllä tapaa haluaisin maalliset jäännökset samaan kiertoon esipolvien kanssa. Ajatus siitä, että minusta tullut tuhka kasvaa samoissa puissa joille jo ennen minua kuolleet ovat antaneet kasvuvoimaa, on jotenkin rauhoittava.

Kauniisti ajateltu, taidan lainata hautaustestamenttiini.

En oo vielä puhunut kenellekään, mutta haluaisin polttohautauksen. Tuhkien ripottelupaikan sais päättää itse kunhan niitä ei missään takan reunalla säilytettäis.

Muistotilaisuudeks riittäis joku kahvitteluhetki, jossa soitettais tämä, ja jokaiselle osallistujalle olisi jaettu lappu jossa on biisin sanat alkuperäisenä ja suomennettuna.

Unelmana olisi kunnon ruumisrovio viikinkien tapaan tai sitten hiidenkiuas metsään. Kumpaakaan ei tiemmä saa valtiossamme tehdä. Ja hyvät syömiset saattoväelle tietty.
Suremisen suhteen jokainen saa toimittaa miten parhaiten tuntuu. Jos itku helpottaa niin itkua sitten, jos nauru niin sitten ihan sydämen pohjasta. Kunhan kukaan ei kuopatessa totea että päästiinhän siitä vihdoin.

Täysin uskonnottomat hautajaiset ja tuhkaus ja tuhkien ripottelu jonnekin, koska klaustrofobian takia en aio viettää ikuisuutta arkussa tai uurnassa. Näistä on paperilla ohjeet ja kerrottu myös lähimmäisille.

En mä välitä muuten, mutta ois hienoa, että siihen keksittäisiin jotain luvatonta, vaikka se tuhkannripottelu paikkaan, johon ei ole saatu lupaa. Mieluiten haluaisin tulla poltetuksi sellaisella puulavalla, mutta siitä kai joutuis läheiset virkavallan kanssa kovasti ongelmiin.

En haluaisi kenenkään pukeutuvan mustiin, ellei aina muulloinkin pukeudu. Varsinkaan lapsia ei saisi pukea mustiin vaatteisiin. Enkä haluaisi että minusta valehdellaan hautajaisissa, että kuinka mahtava ihminen olinkaan. Haluaisin, että edes sitten voisivat sanoa ääneen, että olin aika vaikea ihminen. Ja haluaisin, että mua kaivattaisiin.

arkun päälle gerberoja , sen oon vaatinut

Tän ketjun avattuani teki heti mieli kuunnella Samuli Putro - Tavalliset hautajaiset - YouTube

Mä tahdon oman näköiset hautajaiset. En ole vielä päättänyt muuta.

Polttohautaus, tuhkien ripottelu mahdollisimman pintaan, ei kekkereitä alias muistotilaisuutta.

Valvojaiset kotona ja ruumis sangylla, kauniisti puettuna, hiukset kammattuna jne etta perhe voi jattaa jaahyvaiset ja kuoleman hyvaksyminen on helpompaa kuin kliinisessa ymparistossa. Siis siina tapauksessa, ettei ruumistani voi kayttaa varaosiksi. Tuhkaus tai Himalajalle paloiksi korppikotkien ruuaksi kayttokelvottomat osat.

Tai oikeasti ihan sama minulle. Kunhan on hyvat bileet.

Alkuperäinen kirjoittaja lucifer

miehesi ja perheesi sinulle järjestävän?

oletteko kirjoittaneet toivomuksenne ylös vai onko sen ja sama mitä tomumajalle tapahtuu sen jälkeen kun sielu on vinkassa siitä tuonpuoleiseen?

Selaiset, jotka parhaiten toimivat jälkeenjäävien kannalta.
Täällä hetkellä oman kokemukseni mukaan isohkot ja yhteisölliset.
Aikanaan ehkä toisin... tai sitten ei.

Haluaisin myös ystäväni hautajaisiin. Äiti on sanonut, että jos nyt kuolisin niin pidettäisiin hiljaiset hautajaiset, eikä hän halua mitään mun ystäviä sinne. Ja enpä kuoltuani vois asiaan enää vaikuttaa.. Miestähän mulla ei ole.

Mutta haluaisin ns. tavalliset hautajaiset. Siunaus kirkossa ja jatkot seurakuntatalolla. Siellä olis mun kuva kynttilöiden vieressä, ehkä pari ystävää vois laulaa jonkun laulun. Vaikkapa Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen, se on mulle tärkeä biisi.

Alkuperäinen kirjoittaja Morrigan

Valvojaiset kotona ja ruumis sangylla, kauniisti puettuna, hiukset kammattuna jne etta perhe voi jattaa jaahyvaiset ja kuoleman hyvaksyminen on helpompaa kuin kliinisessa ymparistossa. Siis siina tapauksessa, ettei ruumistani voi kayttaa varaosiksi. Tuhkaus tai Himalajalle paloiksi korppikotkien ruuaksi kayttokelvottomat osat.

Tai oikeasti ihan sama minulle. Kunhan on hyvat bileet.

Pohjanmaalla noita sanotaan (sielun) "ulosveisuuksi" eli tilaisuutta jättää jäähyväiset vainajalle tämän kotona. Uskon että niillä merkittävä rooli jälkeenjääneiden surutyössä. Auttavat suuresti.

En ole niistä huolissani. Tosin voi olla, etten halua päätyä kirkonkylän maaperään vaan muualle. Tuhkana. Mutta sen täytyy olla siunattu maaperä kuitenkin. Maan alla asuu mörköjä.

kauniita tilaisuuksia tulossa toivottavasti vasta kymmenien vuosien päästä teillä ja hienoa että kuitenkin suht moni on laittanut toiveitaan ylös ja kertonut eteen päin.

itse tämä asia keskusteltiin miehen kanssa selväksi jo muutama vuosi sitten kun näytti että olisi ajankohtainen.

Haluan tuhkauksen ja tuhkani ripotellaan erääseen minulle rakkaaseen paikkaan "elämäni tänne jää"- biisin soidessa taustalla. osa tuhkasta salakuljetetaan mummon ja ukin haudalle. muuta en toivo, ei peijaisia, ei mitään muisteloita julkisesti.
haluan että mieheni jatkaa elämäänsä eikä jää suremaan olematonta ja huolehtii lapsistamme fiksuja aikuisia jonkun mukavan naisen kanssa.

Haluan vain hyvin läheisten ripottelevan tuhkani maan multiin. Ei surupukeutumista. Kappelissa siunaus, jonka jälkeen saattajat nauttivat hyvän aterian intiimissä ravintolassa muistokseni. En halua varsinaista hautaa, jolle on joulun kiireessä tuotava kynttilä kamalassa säässä ja ruuhkassa. Jokainen voi sytyttää kynttilän kotonaan, jos niin tahtoo.

Alkuperäinen kirjoittaja narikka83

mummo hauvattiin lauvantaina. alotettiin mummolassa. arku hakojen päällä,kuuset vahteina, kynttilät. läheisimmät siellä. laulettiin mummon lempi virret, serkku pojat laulivat. täti, niin ku mummo oli pyytäny. pöyvässä oli lohileipiä, kinkkuleipiä. voinisua, mummon piirakkaa. kahvia.

sieltä lahettiin kirkolle. kirkossa oli n200hlö eli sai tulla kaikki ketkä halusivat. mummo haudattiin papan kanssamaan hautaan, 16v eron jälkeen pääsit takas toistensa luo.

muistotilaisus piettiin seurakunta kodilla n150hlö oli paikalla. paahtopaistia+porkkanat ja herneet. peruna ja kastike. lohta,kinkku,juustoa. tomattia,kurkkua. 3 leivät. 4 salattia. juomat. mummo nnäkönen pöytä. nini täynä kaikkea että et tieny msitä alottaa. ihan ku mommo aina laitto ruokapöyvän.


muistotilaisuus oli kaunis, adresseja ei luettu koska jo pelkästään hautaustoimsitolta tulu 8.5 konekirjotettua liuskaa+ muut adressit. ikäävä on kova. anteeksi kirjotus virheet . lukihäiriö, enkä jaksa kattoa läpi nyt..

Uskon että on ikävä, mullakin on välillä kova ikävä omaa mummoani joka on kuollut kymmenen vuotta sitten. Ikävä tulee silleen aaltoina, kun muistelen kaikkia mummon sanontoja ja muuta. Mutta minusta on lohdullista, että kuoleman jälkeenkään ei unohdeta.

Ihan normi hautajaiset haluaisin, ja arkkuun tahtoisin mukaan pari lempilevyäni.

Tuhkaus ja pienet muistelojuhlat, uskonnottomat.

Alkuperäinen kirjoittaja Morrigan

Siis siina tapauksessa, ettei ruumistani voi kayttaa varaosiksi. Tuhkaus tai Himalajalle paloiksi korppikotkien ruuaksi kayttokelvottomat osat.

Tuo olis minunkin toive. Ensin kaikki käyttökelpoinen varaosiksi. Loput sitten länsimaisella "himalajan luonnon uhrin" tyylillä: Eli lääketieteen käyttöön. Opetelkoon aloittelevat kirurgit leikkaamaan kuollutta ruumistani, ennenkuin siirtyvät eläviin ihmisiin. Mitä heidän käsittelystään jää yli, voivat polttaa ja haudata nimettömänä.

Toivottavasti minusta ei aika jätä ennen miestäni. Hän ei tule tämän ajatuksen kanssa sinuiksi...