R-vika koululaisella?

  • Viestiketjun aloittaja "Ärrä"
  • Ensimmäinen viesti
"Ärrä"
Hyvät vinkit tarpeen koululaisen sitkeän r-vian kanssa! On käynyt satunnaisesti puheterapiassa 6-vuotiaasta, nyt on kolmannella. Välillä meni jo paremmin, nyt taas mennyt pitkään ilman edistymistä. Koulusta ei apua saa ( ei kuulemma resursseja), sama juttu säännöllisen puheterapian kanssa. Kotiharjoituksia on tehty kyllästymiseen asti ja motivaatio on lopussa, erityisesti lapselta. Kannattaisiko maksaa puheterapia itse vai miten tässä pääsisi eteenpäin?
 
"Ärrä"
[QUOTE="vieras";28177631]Karttakepillä sormille jos ei tule oikea ärrä. Ei muu enää auta. :([/QUOTE]

Pistä nyt edes kunnon huumoria jos vaivaudut vastaamaan. Vaikea laji toi hauskuus.
 
htqt4h
älä menetä hermoja. meillä ekaluokkalainen saa koulussa erityisopettajalta r-harjoitusta ja siellä on ainakin tosi monta luokkakaveria myös harjoitelemassa. täry tulee jo ihan kivasti, mutta välillä poikaa ei kiinnosta yhtään tuo jatkova harjoitteleu. täälläkin siis kyllästymisen merkkejä on. Me ei saatu ennen kouluikää mitään puheterapiaa, vaan kotiharjoituksia tehtiin. ei kyllä ollut mitään apua. yksityinen puheterapia maksaa todella paljon. meidän keskimmäinen lapsi menossa nyt kouluun syksyllä ja hänellä s-kirjain puuttuu :( sitkeaästi harjoitellaan, mutta on tämä vaikeaa kun ei olla miehen kanssa puheterapeutteja.
 
Podttia pitäis kuulema hokea:D

Luin muistaakseni suomi 24:ltä jutun missä yli 30v nainen oli kärsinyt r-viasta pienestä saakka. Hän päätti kokeilla jotakin harjoitusta r-vikaan. 30 minuuttia meni ja hän oppi sen.

Kannattaa katsella (tai ehkä jo oletkin) netistä hyviä ohjeita. Jos asia ei ota tuulta purjeisiin niin minä ainakin veisin lapseni yksityiselle.

Harjoituksien ei pitäisi olla pakko pullaa, eikä tylsiä, jotta mielenkiinto pysyy yllä. Joku palkintokaan ei varmasti olisi hassumpi juttu kun harjoitus mennyt hienosti.
 
"Ärrä"
älä menetä hermoja. meillä ekaluokkalainen saa koulussa erityisopettajalta r-harjoitusta ja siellä on ainakin tosi monta luokkakaveria myös harjoitelemassa. täry tulee jo ihan kivasti, mutta välillä poikaa ei kiinnosta yhtään tuo jatkova harjoitteleu. täälläkin siis kyllästymisen merkkejä on. Me ei saatu ennen kouluikää mitään puheterapiaa, vaan kotiharjoituksia tehtiin. ei kyllä ollut mitään apua. yksityinen puheterapia maksaa todella paljon. meidän keskimmäinen lapsi menossa nyt kouluun syksyllä ja hänellä s-kirjain puuttuu :( sitkeaästi harjoitellaan, mutta on tämä vaikeaa kun ei olla miehen kanssa puheterapeutteja.
Kiitos sinulle! Meillä ei saa erityisopettajalta apua, kunta leikannut resursseja, eivät voi puuttua äänneongelmiin enää:/ toi auttaisi varmasti paljon jos harjoittelisi ryhmässä. Meillä sama, täry tulee, mutta ei siirry sanoihin. Tässä oltu jo pari vuotta.

D-sanoja on treenattu myös paljon, alkuun oli hauskaa lapsesta, mutta ei enää...
 
"kuikka"
meilläkin tahkottiin ärrä harjoituksia ihan kyllästymiseen saakka. aloitti 5 vuotiaana ja nyt kohta 9 vuotiaana täry lopultakin tuli! vaatii hirveesti ja välillä pidetiin lukukauden mittainen tauko harjoittelussa että homma ei menis hampaat irvessä tekemiseksi ja tää kannatti sillä puoli vuotta siitä niin ärrä sorahtaa todella hyvin.

lahjuksen lupasin=korvikset (reiät) ja eilen ne käytiin "lunastamassa"
 
htqhth
[QUOTE="Ärrä";28177693]Kiitos sinulle! Meillä ei saa erityisopettajalta apua, kunta leikannut resursseja, eivät voi puuttua äänneongelmiin enää:/ toi auttaisi varmasti paljon jos harjoittelisi ryhmässä. Meillä sama, täry tulee, mutta ei siirry sanoihin. Tässä oltu jo pari vuotta.

D-sanoja on treenattu myös paljon, alkuun oli hauskaa lapsesta, mutta ei enää...[/QUOTE]

joo, sama meillä, D-harjoittelut tympii poikaa. Joka päivä kuitenkin harjoitellaan edes muutama minuutti. ehkä tämä tässä. ymmärrän että alkaa turhauttamaan, mutta yritetään olla sitkeitä.
 
....
Kollega kertoi omasta kolmasluokkalaisestaan, jolla myös ongelmia ärrän kanssa. Hänen lastaan auttaa ilmeisesti se, että menee selinmakuulle ja harjoittelee siinä asennossa - ärrä tulee tosi hyvin.
 
"Ärrä"
[QUOTE="kuikka";28177710]meilläkin tahkottiin ärrä harjoituksia ihan kyllästymiseen saakka. aloitti 5 vuotiaana ja nyt kohta 9 vuotiaana täry lopultakin tuli! vaatii hirveesti ja välillä pidetiin lukukauden mittainen tauko harjoittelussa että homma ei menis hampaat irvessä tekemiseksi ja tää kannatti sillä puoli vuotta siitä niin ärrä sorahtaa todella hyvin.

lahjuksen lupasin=korvikset (reiät) ja eilen ne käytiin "lunastamassa"[/QUOTE]

Ihana kuulla että vuosienkin jälkeen voi onnistua. Täryn jälkeen, siirtyikö r puhtaana puheeseen? Lahjusta on kokeiltu motivaation lisäämiseen, mutta en ole vielä sellaista lahjusta keksinyt, että lähtisi harjoituksissa draivi päälle :)
 
"Ärrä"
Kollega kertoi omasta kolmasluokkalaisestaan, jolla myös ongelmia ärrän kanssa. Hänen lastaan auttaa ilmeisesti se, että menee selinmakuulle ja harjoittelee siinä asennossa - ärrä tulee tosi hyvin.
Meillä just päinvastoin, istuen vaan onnistuu. Oon yrittänyt löytää pelejä ja muita, joiden kautta voisi saada harjoittelua kivemmaksi, mutta ei vaan lähde kulkemaan. Ekana vuonna harjoitteli tosi innoissaan, alle kouluikäistä on tosi helppo motivoida verrattuna kolmasluokkalaiseen!
 
"kuikka"
[QUOTE="Ärrä";28177740]Ihana kuulla että vuosienkin jälkeen voi onnistua. Täryn jälkeen, siirtyikö r puhtaana puheeseen? Lahjusta on kokeiltu motivaation lisäämiseen, mutta en ole vielä sellaista lahjusta keksinyt, että lähtisi harjoituksissa draivi päälle :)[/QUOTE]

ns. helpoissa sanoissa r siirtyi suoraan, vaikeita sanoja miettii ja tuumii pidempään ja r ei tule puhtaasti mutta puheope sanoi että ne tulee sitten ajan kanssa. ei meilläkään tuo lahjus tuonut lisädraivia mutta oli siellä takana kuitenkin muistuttamassa että jotain saa kun onnistuu.
 
"Vieras"
Tunnen tuskan ja turhautumisen. Eskarilainen oppi muutama viikko sitten ärrän ja sitä opeteltiin pitkään. Meillä se onni, että lapsi käynyt puheterapeutilla mutta loppuvaiheessa meinasi jo uskon puute tulla. Ensin ärrä löytyi sanoissa, joissa ärrää ennen t, kieli silloin valmiiksi hampaiden takana.
 
vierass
Meillä poika kävi vuosia puheterapiassa, vihasi yli kaiken sitä puheterapeuttia ja lopulta terapeutti antoi periksi ja lopetti. Ja poika oppi tosta vaan ite koko ärrän!

Että toisaalla on ongelmia, kun ei saa apua ja toisaalla on ongelmia, kun ei pääse avusta eroon :D
 
hyväksi havaittu
Meilläkin oli erittäin samantyyppinen tilanne aikoinaan eli 5 vuotta sitten.
Koulussa ei ollut resursseja, motivaatiot alkoi loppua ja tuskastuminen lisääntyi.

Mutta, eipä annettu periksi, hammasta purren kaivettiin kaikenlaiset muiden kokemukset yhteen ja tehtiin niistä oma harjoitusohjelma jolla päätettiin harjoittelemalla selättää ärrä vika, onnistuttiin.

Pojalleni sanottiin 7 vuotiaana neuvolassa/lastenlääkärillä että ei tule koskaan luultavasti
oppimaan ärrää joten sitä ei kannattaisi kuulemma turhaan välttämättä harjoitellakaan, tuskastuu
vaan ja ongelmat pahenee turhaan sanoivat ja että kuulemma pienet viat ovat vaan osa persoonallisuutta
ja rikkaus yhteiskunnassa, näin sanoi lääkäri hyvin selkeästi. Sanoi että oppii sen aikanaan jos oppii.

Luovuttamisen sijaan sitkeänä otin kuitenkin kyseiset kommentit enemmänkin haasteena vastaan meille ja
niin harjoittelimme pojan kanssa ahkerasti seuraavan kesäloman säännöllisesti jotta kateissa ollut ärrän pärinä löytyisi.

Aloitimme leuan ylös-alas hissijumpalla kieli oikeassa paikassa, lisäksi DE-DE-DE DI-DI-DI harjoituksia mahdollisimman nopeaan
tahtiin sekä ampparisurinalla zzOTTA, ROTTA, zzAPU, RAPU tyyppisiä harjoitteita.

Erityisen tärkeää: kyseisille harjoitteille varattava lapsen kanssa oma rauhallinen aika, tila ja yksityisyys, harjoitteiden
aikana ei mitään häiriötekijöitä, ei sisaruksia, yms, mielellään kokonaan eri huoneessa, optimi kun ketään muita ei edes kotona.

Laadin sen pohjalta koko kesäloman ajaksi haastavan mutta kivan ohjelman pojalle joka sisälsi seuraavat kolme vaihetta per jokainen kerta:

1) aluksi leuan ylös-alas hissijumppaa kieli oikeassa paikassa x 10

2) seuraavaksi DI-DI-DI-DI-DI-DI-DI-DI-DI-DI X 10 eli 10 kpl 10 DI-DIN jaksoa mahdollisimman nopeasti, tein alussa pojan kanssa samaan
aikaan malliksi ja koska harrastaa jääkiekkoa niin sain väännettyä asian niin että osaan "luistella" DI-DI-DI nopeammin kuin poika
jolloin pojan tahdin sai kiihtymään nopeammaksi ihan huomaamatta, koska halusi tietenkin olla nopeampi "luistelija" kuin minä.

3) lopuksi 20 erilaista sanaa joista jokaisesta sanottiin ensin ampparisurinalla Zz alkuinen versio, sitten D alkuinen versio ja lopuksi
sana oikeassa muodossaan, esim.Zzotta, DROTTA sitten ROTTA, seuraavaksi Zzapu, DRAPU sitten RAPU jne,
mukaan paljon lapsen mielestä mahdollisimman hassuja sanoja, DRIPULI, DRÄKÄ yms näyttävät aina tepsivän, tällä tavoin saatiin hymykin huulille,
kirjoitin kaikki sanat paperille josta poika ne yksitellen sanoi, ideana oli että kielen oikea paikka alkaisia hahmottua

Kaikki edellä mainitut kirjoitin selkeästi A4 paperille jossa edettiin tehtävästä toiseen, eli poika seurasi tehtävät paperista ja minä
opettajana näytin aina kulloisenkin sanottavan sanan.

Edellä mainittuihin meni 5 minuuttia per päivä yhteensä.

Motivaattorin keksin siten että tongin esille pojan kaikkein hartaimman toiveen jos vain ikinä saisi toivoa, se oli pojan tapauksessa uusi
Nokian musiikkikännykkä, joten motivaattoriksi asetettiin siten 50 harjoituskertaa jonka jälkeen mennään ostamaan musiikkikännykkä.
Tein leimataulun johon jokaisesta harjoituskerrasta sai leiman, 5.leimasta sai hymynaaman vielä lisäksi, selvästikin oli tärkeää että
poika sai seurata edistymistä että missä mennään harjoituskertojen määrässä.

Kun harjoituskertoja oli 15 takana, lisättiin 1) vaiheen määräksi 20 ja 2) vaiheen määräksi 20, 3) vaiheen osalta lisäsin paperiin sanoja siten että 20 sanan sijaan sanoja 35 kappaletta.

Kun 35 harjoituskertaa oli takana, tulla tupsahti ärrän pärinä täysin yllättäen pojan ajellessa pyörää, sitä hymyä naamalla ei ihan heti unohda!
Ihan satunnaisesti oli välähdellyt jo aiemminkin mutta 35 harjoituskerran jälkeen pärinä jäi muistiin pojalle niin että pystyi sen pyydettäessä toistamaan koska vaan.

Sanojen ääntäminen alkoi olla muotoa kiRRRjain, RRRuusu eli selvästi ylikorostettu.

Seuraavaksi otettiin harjoituksiin mukaan vaihe jossa piti sanoa kertaalleen per harjoitus RA-RA-RA, RE-RE-RE, RI-RI-RI, RO-RO-RO, RU-RU-RU, RY-RY-RY, RÄ-RÄ-RÄ, RÖ-RÖ-RÖ.
Lisäksi tässä vaiheessa lisättiin 3) kohdan määräksi jo 50-100 eli todella paljon erilaisia sanoja ja RRR alkoi hioutua jo RR muotoon eli korostus väheni,
lisäksi nyt sai jo hypätä Z ja D vaiheet yli kokonaan mikäli halusi suoraan sanoa varsinaisen sanan, tätä vaihetta jatkettiin kunnes 50 leimaa oli täynnä.

Lopuksi päätettiin vielä ottaa loppukiri ja hankkia 10 lisäleimaa pelkällä 3) vaiheen harjoituksella jossa oli nyt 100 sanaa,
poika oli niin innoissaan kun jo pärisi että teki ihan mielellään.

Kesäloma on siitä todella hyvä ajankohta harjoituksille ettei lapsen tarvitse miettiä mitä mahdollisesti muut lapset sanoisivat voimakkaasta pärinästä yms asiaan liittyvästä.

Tarpeeksi hyvän motivaatiotekijän löytäminen ja sopiva pilke silmäkulmassa sekä todella runsas asioiden toisto kerrasta toiseen näyttäisi olevan olennaisia tekijöitä.

Älkää siis antako periksi, ärrän oppiminen on mahdollista vanhemmallakin iällä kun vaan tarpeeksi ja oikein harjoittelee. Tsemppiä!

Itse saimme ärrän pärisemään 24.1.2014 mukaisilla ohjeilla
vaikka piti olla täysin toivoton ja mahdoton tapaus.
 
hyväksi havaittu
Viittaus #19 24.1.2014 liittyi laajempaan ketjuun jossa käsitelty paljon asiaan liittyvää,
kannattaa ehdottomasti lukea läpi kokonaisuudessaankin, monen omakohtaisia kokemuksia.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6485207
 
R-vika
On 11.v tytär joka on 1-2lk. käynyt puheterapeutilla. On kyllästynyt, ja 3 &4 luokilla ei puheterapeutti ottanut enää terapeutteihin. Nyt tuskaillaan, koska moni nauraa tai pyytää sanomaan esim. Koira-sanan jotta voisi mielessä nauraa. Tyttö jo oppinut sanomaan kavereille: "Enkä sano!" tai vastaavaa. Piti koulussa lukea pätkä opettajalle valitsemastaam kirjasta. Opettaja sanoi:" minullakin on ollut nuorena R-vika. Harjoittelemalla sen saa pois" On ollut L-vikakin mutta ei enää.Osaako kukaan antaa neuvoja mitä pitäisi tehdä? ?
 
vierass
Osaako kukaan antaa neuvoja mitä pitäisi tehdä? ?
Jos lapsella itsellään on motivaatiota opetella, niin sitten rupeat vaatimaan puheterapeutille pääsyä. Koululääkärin kautta on hyvä pyytää lähete ja perusteluina käyttää kiusaamista puheviasta. Tuon ikäisen kanssa niitä käyntejä ei tarvitse olla kovin usein, työhän tehdään kotona, puheterapeutti vaan katsoo missä mennään ja millaisia harjoituksia seuraavaksi. Harjoituksisahan on tärkeintä säännöllisyys, 5-10 minuuttia päivässä riittää.

Meillä on isompi koululainen käynyt r-vian takia isompana. Puheterapeutin mukaan hän osaa tuottaa ihan riittävän hyvän r:n, se on enää lapsesta kiinni, että saisi sen puheeseenkin mukaan.


Itse sanoisin, ettei yksityinen puheterapeutti ole sen kummoisempi kuin kunnallinenkaan, toisen lapsen kanssa vuosien mittaan käyty molemmilla. Hänen suuret ongelmansa on selätetty suurella työllä.
 

Yhteistyössä