Otetaan esimerkki: perheessä käytössä on systeemi, jossa lapsi saa huonosta käytöksestä ja laiminlyödyistä koulutehtävistä tms. aina yhden ruksin "rangaistuslistaan". Joka sunnuntai lasketaan viikon aikana kertyneet ruksit ja lapsi saa selkäänsä listassa olevien ruksien mukaan (esim. yksi lyönti risulla per ruksi). Mitä arvelet, onko lapsen vanhempi todennäköisesti itsehillintänsä menettänyt silloin, kun sunnuntaisin jakelee em. rangaistusta? Tai koulumaailman esimerkkinä: jossain Suomen ulkopuolisessa maassa on käytäntönä, että koulussa laiminlyödyistä läksyistä saa viivoittimesta. Mitä veikkaat, onko opettaja oppitunnin aluksi viivoitinta heilutellessaan menettänyt tunteidensa hallinnan koskien läksynsä laiminlyöneitä oppilaita? Jotenkin en kyllä tähän usko, vaan väittäisin, että ruumiillinen kuritus voi olla aivan samalla tavalla harkittu ja tietoinen juttu kuin vaikkapa jäähypenkille lähettäminen.
Tuollainen on jo sairasta, kertoo vakavasta empatian puutteesta ja sadismista.
Mä voin jotenkin käsittää sen, että vanhempi joskus tarraa lastansa tukasta, riuhtaisee kovasti tai muuta vastaavaa äkkipikaistuksissaan (mikä on tietysti väärin), vaikka ei oikeasti haluaisi niin tehdä.
Systemaattinen väkivalta taas on jo jotain niin sairasta, etten soisi lapsia sellaisille ihmisille ollenkaan.
Toki niiden impulssiongelmaistenkin pitää hakea apua ongelmaansa, mutta heillä sentään näkisin jotain toivoa olevan, kun eivät minkään psykopaatin tasolla ole.
Oletteko te jotkut (mm. n26 ja nainen-91) tässä ketjussa oikeasti noin helvetin typeriä, että vertaatte jäähyrangaistusta, kotiarestia ja jälki-istuntoa pahoinpitelyyn?
Ei hemmetti, toivottavasti teillä ei ole lapsia tai jos on, niin olisivat niin "kilttejä", etteivät joutuisi kokemaan teidän kasvatusmetodeja.
Väkivalloin kasvatetuista lapsista tulee muuten keskimäärin useammin väkivaltaisia, kuin muista lapsista.
Tasapainoisimmat yksilöt tulevat hyvän kasvatuksen saaneista perheistä, eli on laitettu rajat ja annettu rakkautta.
Ääripäät on huonoja kasvatuksessa, eli äärimmäisen tiukka kuri tai jopa väkivalta, sekä täydellinen välinpitämättömyys. Jälkimmäisessä on se hyvä puoli, ettei lapsi joudu kokemaan väkivaltaa, mutta suurena miinuksena jää emotionaalisesti vajaaksi.