Menu

Kun tuntuu että oma mies ei välitä. :(

  • Viestiketjun aloittaja itkettää
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
Peyote
[QUOTE="hanna";28876992]Kun oliskin niin helppoa vaan matkustella yksin ja tavata ystäviä jne. Minulla ei ole ystäviä täällä, muita kuin tuttuja. Rahaa ei ole millä mällätä ja matkustella yksin tai lasten kanssa. Mitä se mies sen ajan tekisi täällä yksin? Eikö nimenomaan yhteistä aikaa tarvita? Maksan kaikesta tasan puolet eli en elä siivellä. Palkka vaan on hurjasti pienempi kuin miehen eli yli 1000€. Harrastan jo liikuntaa silloin kun vaan pystyn. Tosin sekin on aika yksinäistä ellei mies lähde mukaan.
Mies ei vaan kaipaa näköjään seksiä tai yhteistä aikaa tai hyväilyjä tai huomioon ottamista. Mutta pitää minut samalla tavalla tyhjiössä samalla. En koe olevani läheisriippuvainen koska on ollut aikoja alussa ettemme nähneet joka päivä ja myös nyt on aikoja että olemme omissa oloissamme. Mutta silloin kun kaipaisin häntä niin mies vain ahdistuu.[/QUOTE]

Minun mielestä on ihan normaalia odottaa että on yhteisiä juttuja jos ollaan yhdessä.
 
"hanna"
Alkuperäinen kirjoittaja Peyote: Näytä alkuperäinen viesti
Mimmosta huomiota sä tahtoisit? Sanoit tossa alotuksessa jotenkin niin että käsitin, et kumminkin jostain aikatauluista vois olla kyse.
Click to expand...
Ihan suhteen alussa mies huomioi mua hieromalla hartioita tai päätä, Tai suki hiuksia tai siveli käsiä niin että tuli kylmät väreet. Seksi oli todella hyvää ja sitä oli paljon. Itse taas kävin hälle kaupassa ja tein ruokaa, passasin siis. Näitä ei enää ole suhteessamme.

Nykyään en voi tehdä ruokaa edes kun mikään ei käy. Lapsille eri ruuat, miehelle eri ruuat jne. Rahani ei riitä kaikkeen. Mies siis laihduttaa. Sekin ihmetyttää että yhtäkkiä haluaa jatkuvasti laihduttaa ja seuraavaksi lihaksia. Perus tavallinen mies joka ei ole kuntoillut pitkiin aikoihin. On laihtunut jo hirveesti ja sekään ei riitä. Vaikka olen sanonut ettei tarvii enää laihtua. Tuntuu ettei minua kuunnella. Joka päivä haluaa syödä mahdollisimman vähän. Onhan se tietty hyvä että ylipainosta laihtunut normaalipainoon mutta ei tarvisi sen alle mennä. Hirveät tavoitteet hänellä. Tulee itsellekin paineita laihtua koko ajan kun toinen on kohta pienempi minua.


Olo on vaan kuin vanhalla akalla joka on rupsahtanut ja nuoremmat vie tilaa ja miehen huomion. Ei siinäkään mitään, katsoa saa mutta jos minä jään koko ajan paitsioon niin ei kivaa enää kenestäkään.
 
-jensku
Itsekin olen viime aikoina "kärsinyt" läheisyyden ja huomion puutteesta. Tosin itsellä varmaan tilannetta ei ainakaan paranna, että olen raskaana. Jotenkin sitä toisen tukea ja huomiota tarvitsisi vielä enemmän kuin aiemmin. Olen miehelle kertonut tästä, mutta eipä oikein auta. Itse tosin olen pyrkinyt huomioimaan kuten ennenkin. Mies huomio onneksi esikoista, mutta itsellä välillä tulee vähän lapsellinen olo että miksi en itse saa huomiota.

Eipä sitä miesten ajatusmaailmaa aina oikein ymmärrä. Yleensähän tuo metsä tosiaan vastaa siten kun sinne huudetaan, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa ettei läheskään aina. Ja ei sitä toistakaan jaksa huomioida loputtomiin jos ei itse saa takaisin. Olen yrittänyt tämän dilemman ratkaista siten, että tosiaan yritän keskittyä muihin asioihin. Auttaa hetkellisesti. Silti ajoittain tulee surullinen olo, että netti ja muut ihmiset(kaverit, online) tuntuu olevan korkeammalla sijalla.

Katsotaan muuttuuko tilanne kun lapsi on syntynyt. Silloin ei itsellä paljon aikaa eikä ehkä haluakaan ole enää huomioida puolisoa.
 
Lilith
Alkuperäinen kirjoittaja Asiankannattaja: Näytä alkuperäinen viesti
Ainaski pohjalaisilla (miehillä) on verenperintönä semmoinen asia, että kertovat kerran tykkäävänsä. Kertovat erikseen jos toi mielipide muuttuu.

Ei kait ny samaa asiaa tartte joka päivä tolkuttaa.
Click to expand...
Noin munkin mies on sanonut. "Mä kyllä sitten informoin, jos tilanteeseen tulee joku muutos" Mutta se onkin puoliksi savolainen, että ota tosta nyt selvää.. :D
 
"Ihmettelen"
maksatte asunto ym. kulut, vaikka toinne tienaa paljon enemmän. Eikös se pitäisi olla että se maksaa enemmän joka tienaakin enemmän. Silloin ehkä selviäis se rakastaminenkin ja välittäminen. jos ei suostu maksamaan enemmän yhteisistä menoista niin ei taida olla paljoa rakkautta.
 
"surku"
Sitä vähän täälläkin liikkeellä. Sen jälkeen kun mies sanoi, ettei ole kyllä juurikaan kiinnostunut asioistani ja että ei kyllä rakasta minua niin paljon kuin minä häntä, on alkanut ahdistaa ja tulla yksinäinen olo. Mies kyllä tuo rakkautensa esille monin pienin tavoin, mutta anteeksipyyntöjä en saa kun kohtelee välillä hyvinkin julmasti, ei kuuntele sanomisian ja alkaa puhua päälle ja kääntää aina kaiken kiinnostavampiin puheenaiheisiin, eli itseensä ja usein ignooraa täysin tarpeeni tai hyvinvointini. Kai sitä vain pitää pakottautua luottamaan. Se että ei rakasta yhtä paljon kuin minä häntä, ei tarkoita etteikö rakastaisi aivan hirveästi, ei vain halua samassa määrin elää toiselle. Erikoista kyllä, miehellä ei ole oikein muutakaan elämää tai harrastuksia, että en tiedä mille minä edes sitten jäisi kakkoseksi.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu