MS-tauti epäily! :(

  • Viestiketjun aloittaja Eikaivaan
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Oma MS-diagnoosini on kohta 14 vuotta vanha. Koska äskeinen pitkä sepustukseni meni taivaan tuuliin äsken, niin tässä oma tarinani nyt lyhyemmin.

Oma ms-tauti diagnoosi sai alkunsa, kun kävin terveyskeskuksessa flunssan takia. Oireinani minulla oli vasemmasta kädestä hävinneet voimat sekä se, että päätäni kääntäessäni näin hetken aikaa kahtena. Terveyskeskuksesta en sitten saanutkaan flunssalääkereseptiä, vaan lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Tämä tapahtui syksyllä 2000.

Minusta otettiin pään magneettikuva sekä selkäydinpunktio. Diagnoosiksi varmistui 2001 maaliskuussa ms-tauti. Tämän jälkeen minulla on ollut kaksi varsinaista pahenemisvaihetta, joiden vuoksi olen ollut kortisonitipassa. Ensimmäinen oli 2002 kesällä, jolloin vasen jalkani päätti lopettaa yhteistyön. Puolen vuoden päästä kuitenkin jalkani oli taas lähes normaali, enkä joutunut pahenemisvaiheen ollessa päälläkään käyttämään apuvälineitä liikkumisessa, vaikka jalkaani jouduinkin laahaamaa perässäni ja ottamaan seinästä tukea liikkuessani.

Toinen pahenemisvaihe tuli ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen 2004, jolloin oikeasta silmästäni hävisi näkö kokonaan. Näkö ei koskaan palautunut täysin normaaliksi, mutta aivot sopeutuvat niin, että nykyisin harvoin edes huomaan, että en näe oikealla silmälläni yhtä hyvin kuin vasemmalla. Tämä eriparisuus ei kuitenkaan estä esim. autolla ajoa, koska tehtyjen testien mukaan kokonaisnäkökykyni on riittävän hyvä.

Näiden kahden isomman pahenemisvaiheen jälkeen minulla ei muita isompia pahenemisvaiheita ollutkaan. Lääkityksenä minulla on Copaxone (kerran pvässä pistettävä lääke) sekä efedrine fatiikkiin. Minulla siis eniten elämää häritsevä oire on nimenomaan uupumus. Vaihtaisin hyvän liikkumiskykyni vähän huonompaan tai vaikka pyörätuoliinkin, jos vastaavasti tuota fatiikkia ei koskaan olisi. Muutoin on pienempää kremppaa, jotka eivät kuitenkaan juuri häiritse normaalia elämää, kun ei anna niiden häiritä. Itsellä juuri erilaisia tuntohäiriöitä ja puheen tuottamisessa erityisesti väsyyneenä täytyy keskittyä, jotta saa sanat ulos suusta puuroutumatta. Ulkopuolinen ei kuitenkaan päältäpäin voi nähdä sairauttani.

Sairaus ei myöskään ole estänyt minua elämästä ns. normaalia elämää. Itsellä on kolme lasta ja olen myös opiskellut vielä sairastumiseni jälkeen. Saan oikeustieteellisen opintoni päätökseen lähikuukausina ja valmistun alle tavoiteajan (terkkuja kaikille, jotka viimeistään tästä tunnistavat).

Tietysti sen verran sairaus vaikuttaa valintoihini, että ehdoin tahdoin en halua hankkia omistusasuntoa hissittömästä talosta, vaikka tällä hetkellä liikkumisen kanssa ei olekaan ongelmia. Sen verran realisti kuitenkin olen, että ymmärrän, että vaikken pyörätuoliin asti koskaan edes joutuisikaan, voi olla, että liikkumiseni voi kahdenkymmen vuoden päästä muutoin olla vaikeampaa kuin muilla ikätovereillani. En kuitenkaan ole halukas jäämään asuntoni vangiksi, mikäli liikkumiseni huononee. Tämän vuoksi tällaiset pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa hankkeissa, kuten asunnon osto, otan huomioon sellaisia asioita, joita ns. terve ihminen ei välttämättä pohdi. En kuitenkaan varsinaisesti murehdi tuota liikkumisen huononemista
etukäteen, koska voihan olla, että minä vielä juoksen vaikka maratoonin kahdenkymmen vuoden päästä, en voi tietää etukäteen.

Halusin kertoa oman tarinani sen vuoksi, että tiedän, että alkushokissa näkee yleensä vain niitä negatiivisia kertomuksia. Kukaan ei voi tietää, minkälainen toisen ms-taudista tulee, mutta ei kannata heti kuitenkaan ajatella kaikista pahinta. Voihan olla, että aloittajan ms-tautia kohtelee häntä vielä kiltimmin, kuin omani minua. Ja toisaalta, etukäteen ei kannata murehtia, onko sairaus pahemman laatuinen, ei se murehtimisesta paremmaksi muutu.
 
Eikaivaan
[QUOTE="mäsä";28930155]tuo on kyllä varmasti kamalaa kärsiä noista oireista vailla varmaa tietoa niiden syystä!! itselläni oli sen verran selvä tuo ensimmäinen pahis että tiesin jo ennen neurolle menoakin että ms tämä varmaan on. en usko että noita "sähköiskuja" voi mitenkään välttää jos ne ms taudista johtuvat :( aika ne korjaa jos joku :)

noista lääkkeiden haittavaikutuksista voin sen verran kertoa mitä tiedän omasta kokemuksesta. interferon-lääkkeissä yleisimmät haittavaikutukset ovat heti pitoksen jälkeen ilmenevät ihoreaktiot sekä lievä lämmönnousu ja flunssan kaltaiset oireet. helpotusta näihin voi saada särkylääkkeistä. copaxonesta jota siis itse käytän ei minulle ole tullut mitään haittavaikutuksia. iho saattaa pistoskohdasta punoittaa ja kuumottaa hetken pistämisen jälkeen, mutta se kestää vain muutaman minuutin. kaipa sekin on ihan yksilöllistä kuinka paljon ja mitä haittavaikutuksia kellekkin tulee. onneksi noita lääkevaihtoehtoja on muutamia mitä kokeilla jos se ensimmäinen ei sovikkaan :)

en tiedä muista lääkkeistä mutta ainakin tää copa ja betaferon kuuluvat siihen ylimpään kelan korvausluokkaan, joten yksi paketti piikkejä maksaa sen kolme euroa. vararikkoon ei ainakaan tarvitse pelätä joutuvansa jos jompaa kumpaa näistä käyttää :)[/QUOTE]


On todellakin inhottavaa kärsiä ja pohtia, että mitä nämä on ja minä, kun en helpolla sinne lääkäriin yleensä mene ja näitä oireita sitten luettelin ja kyselin , kun kävin astma-lääkärillä!
En ole kaikkia oireitani edes osannut yhdistää toisiinsa, mutta mistä sitä ite tietää, kun ei ole lääkäri..
Enkä lähde edes googlettelmaan, kun tiedän mitä sieltä voi löytyä.. ja diagnoosinhan tekee sitten neurologi!


Kiitoksia paljon kattavista vastauksista sinulle!! :)
 
Eikaivaan
[QUOTE="vieras";28930486]Oma MS-diagnoosini on kohta 14 vuotta vanha. Koska äskeinen pitkä sepustukseni meni taivaan tuuliin äsken, niin tässä oma tarinani nyt lyhyemmin.

Oma ms-tauti diagnoosi sai alkunsa, kun kävin terveyskeskuksessa flunssan takia. Oireinani minulla oli vasemmasta kädestä hävinneet voimat sekä se, että päätäni kääntäessäni näin hetken aikaa kahtena. Terveyskeskuksesta en sitten saanutkaan flunssalääkereseptiä, vaan lähetteen tarkempiin tutkimuksiin. Tämä tapahtui syksyllä 2000.

Minusta otettiin pään magneettikuva sekä selkäydinpunktio. Diagnoosiksi varmistui 2001 maaliskuussa ms-tauti. Tämän jälkeen minulla on ollut kaksi varsinaista pahenemisvaihetta, joiden vuoksi olen ollut kortisonitipassa. Ensimmäinen oli 2002 kesällä, jolloin vasen jalkani päätti lopettaa yhteistyön. Puolen vuoden päästä kuitenkin jalkani oli taas lähes normaali, enkä joutunut pahenemisvaiheen ollessa päälläkään käyttämään apuvälineitä liikkumisessa, vaikka jalkaani jouduinkin laahaamaa perässäni ja ottamaan seinästä tukea liikkuessani.

Toinen pahenemisvaihe tuli ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen 2004, jolloin oikeasta silmästäni hävisi näkö kokonaan. Näkö ei koskaan palautunut täysin normaaliksi, mutta aivot sopeutuvat niin, että nykyisin harvoin edes huomaan, että en näe oikealla silmälläni yhtä hyvin kuin vasemmalla. Tämä eriparisuus ei kuitenkaan estä esim. autolla ajoa, koska tehtyjen testien mukaan kokonaisnäkökykyni on riittävän hyvä.

Näiden kahden isomman pahenemisvaiheen jälkeen minulla ei muita isompia pahenemisvaiheita ollutkaan. Lääkityksenä minulla on Copaxone (kerran pvässä pistettävä lääke) sekä efedrine fatiikkiin. Minulla siis eniten elämää häritsevä oire on nimenomaan uupumus. Vaihtaisin hyvän liikkumiskykyni vähän huonompaan tai vaikka pyörätuoliinkin, jos vastaavasti tuota fatiikkia ei koskaan olisi. Muutoin on pienempää kremppaa, jotka eivät kuitenkaan juuri häiritse normaalia elämää, kun ei anna niiden häiritä. Itsellä juuri erilaisia tuntohäiriöitä ja puheen tuottamisessa erityisesti väsyyneenä täytyy keskittyä, jotta saa sanat ulos suusta puuroutumatta. Ulkopuolinen ei kuitenkaan päältäpäin voi nähdä sairauttani.

Sairaus ei myöskään ole estänyt minua elämästä ns. normaalia elämää. Itsellä on kolme lasta ja olen myös opiskellut vielä sairastumiseni jälkeen. Saan oikeustieteellisen opintoni päätökseen lähikuukausina ja valmistun alle tavoiteajan (terkkuja kaikille, jotka viimeistään tästä tunnistavat).

Tietysti sen verran sairaus vaikuttaa valintoihini, että ehdoin tahdoin en halua hankkia omistusasuntoa hissittömästä talosta, vaikka tällä hetkellä liikkumisen kanssa ei olekaan ongelmia. Sen verran realisti kuitenkin olen, että ymmärrän, että vaikken pyörätuoliin asti koskaan edes joutuisikaan, voi olla, että liikkumiseni voi kahdenkymmen vuoden päästä muutoin olla vaikeampaa kuin muilla ikätovereillani. En kuitenkaan ole halukas jäämään asuntoni vangiksi, mikäli liikkumiseni huononee. Tämän vuoksi tällaiset pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa hankkeissa, kuten asunnon osto, otan huomioon sellaisia asioita, joita ns. terve ihminen ei välttämättä pohdi. En kuitenkaan varsinaisesti murehdi tuota liikkumisen huononemista
etukäteen, koska voihan olla, että minä vielä juoksen vaikka maratoonin kahdenkymmen vuoden päästä, en voi tietää etukäteen.

Halusin kertoa oman tarinani sen vuoksi, että tiedän, että alkushokissa näkee yleensä vain niitä negatiivisia kertomuksia. Kukaan ei voi tietää, minkälainen toisen ms-taudista tulee, mutta ei kannata heti kuitenkaan ajatella kaikista pahinta. Voihan olla, että aloittajan ms-tautia kohtelee häntä vielä kiltimmin, kuin omani minua. Ja toisaalta, etukäteen ei kannata murehtia, onko sairaus pahemman laatuinen, ei se murehtimisesta paremmaksi muutu.[/QUOTE]

Kiitoksia sinullekkin tarinastasi! :)
Negatiivisiahan olen vaan kuullut, joten nämä auttavat käsittelemään asiaa ihan eritavalla ja onneksi tämmöisiä tarinoita on, jotka sitten antavat sitä toivoa, ja , että sitä siis on!!! :)


Uupumus on minulla ollut nyt ihan hirveää ja ajattelin tämän johtuva kilpparista, mutta arvot ok !
Astmahan minulla on, joka tekee myös vasymystä, mutta tästä on tullut, tosi rankkaa, kun uupuu ihan pienestä ja nukun jokapäivä päikkärit..joskus jopa useammat!
Nukahdan aina, vaikka nukun miten hyvin tahansa kellon ympäri ym.
Minäkin vaihtasin tämän uupumuksen mihin tahansa muuhun..
ei ole kivaa olla kokoajan tässä tilassa , kun tahtoisi tehdä , vaikka ja mitä, mutta , kun ei kykene/pysty!!!! :(

Hyvä, että alettii tarkkailla ja tutkia (tosin aijemminkin olisi voitu jo aloittaa, mutta minä, kun oletin tämän menevän ohi ja olin hiljaa....)
Aina olisi hyvä puhua ja kysellä!
Nyt, jos joskus tämän vihdoin opin ja otan tavaksi!
 
sähkövikainen
Pakko laittaa viestiä, että muistaako kukaan sitä Akuutin juttua, jossa rottakokeissa todettiin, että ainakin 80% rottien ms oireista loppui, kun rotat saivat kahta tiettyä maitohappobakteerikantaa. Perustuu siis siihen, että autoimmunisairaudessa elimistö lakkasi hyökkäämästä itseään vastaan kun suoliston bakteerikantaa muokattiin.
 
"vieras"
On niitä positiviisia tarinoita muillakin kuin minulla. Tosiasia kuitenkin näyttää olevan, että vain ne negatiivisimmat tarinat yleensä muistetaan. Juuri itseni kohdalla, koska sairaus ei näy ulospäin, monet, jotka sairaudestani tietävät, eivät sitä aina muistakaan. Paska sairaushan tämä on, vaikkei suuresti elämää muuttaisikaan ulkopuolisen silmin, mutta tämän kanssa oppii elämään ja etukäteen on tosiaan turha murehtia asioita, joille ei mitään voi ja jotka eivät välttämättä edes koskaan toteudukaan.

Paljon jaksamista sinulla ja hyvä, jos omasta tarinastani oli sinulle hyötyä
 
Ttppii
Ap:llä ilmeisesti ne kaksoiskuvat ja muutkin oireet ovat aika lyhytkestoisia, tunneissa laskettavia jos ymmärsin oiken Tämä on MS-taudille aika epätyypillistä. Myös kaikkien raajojen puutuminen on aika epätyypillistä, tavallisesti puutuvat joko toisen puolen raajat tai vain alaraajat. Lihasnykinätkään eivät ole mikään tavallinen MS-taudin oire. Mitä tarkoitat niilä sähköiskuilla?
 
"mäsä"
On todellakin inhottavaa kärsiä ja pohtia, että mitä nämä on ja minä, kun en helpolla sinne lääkäriin yleensä mene ja näitä oireita sitten luettelin ja kyselin , kun kävin astma-lääkärillä!
En ole kaikkia oireitani edes osannut yhdistää toisiinsa, mutta mistä sitä ite tietää, kun ei ole lääkäri..
Enkä lähde edes googlettelmaan, kun tiedän mitä sieltä voi löytyä.. ja diagnoosinhan tekee sitten neurologi!


Kiitoksia paljon kattavista vastauksista sinulle!! :)

kysele vaan jatkossakin jos tulee jotain mieleen. mielelläni minä vastailen :) muistan sillon ekan pahiksen ja diagnoosin aikaan se tunne oli kamala kun mulla ei ollut ketään keltä kysellä näitä asioita tai muutenkin puhua tilanteesta kun tuntui että kaikki läheiset olivat lähinnä peloissaan asiasta. olen itsekkin kärsinyt tuosta uupumuksesta ja tiedän että se on ihan karseaa! sitä väsymystä ei voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. ihana herätä 12 tunnin yöunien jälkeen ja olla taas tunnin päästä nukkumassa parin tunnin päiväunia! toivottavasti tilanteesi selviää ja saat apua oireisiisi mahdollisimman pian! :)
 
"jeah"
Ap:llä ilmeisesti ne kaksoiskuvat ja muutkin oireet ovat aika lyhytkestoisia, tunneissa laskettavia jos ymmärsin oiken Tämä on MS-taudille aika epätyypillistä. Myös kaikkien raajojen puutuminen on aika epätyypillistä, tavallisesti puutuvat joko toisen puolen raajat tai vain alaraajat. Lihasnykinätkään eivät ole mikään tavallinen MS-taudin oire. Mitä tarkoitat niilä sähköiskuilla?
Mä tulin ihan samaa kommentoimaan. Itselläni on lihasnykinöitä ja kasvojen ja kaikkien raajojen puutumista, näköhäiriöitä, huimausta, voimattomuutta ja uupumusta ym. ollut jo yli 30 vuotta, mutta ikinä ei ole MS-diagnoosiin päädytty. Mulla on "vain" fibromyalgiaa, stressiä, migreeniä ja kaularankaoireyhtymää, jotka aiheuttavat näitä oireita.
 
Eikaivaan
Sähköiskumaisella tunteella tarkoitan tätä: (Lhermitten oire)
Joku tollanen se nimi oli, jonka lääkäri mainitsi?!
Tätä on ollut ennenkin, mutta nyt jokapäivä! :(
Sitä tunnetta on vaikea kuvata, mutta se on ihan hirveä , kun tömäyttää
niskasta selkään & siitä jalkapohjiin ja lopuksi sydämessä sykäyttää pari kertaa ja siinä se!
Sama toistuu toistuu ja toistuu..
Väsyn tuosta kovasti ja tuolloin pakko päästä makuulle, mutta , kun olet liikenteessä niin jalat meinaa mennä alta! :(

Kyllä nämä tunnottomuudet / puutumiset kestää kyllä enemmän , kuin sen pari tuntia ja elohiiret lisääntyivät lihaksissa , joita on päivittäin usein!
Yleensä onkin toinen puoli puuduksissa.. eli oikea käsi ja jalka tai vasen /vuoroin mennään!
Lääkärin mukaan vahva epäily.. ei minun!

Mielellänihän minä en tätä Ms ottaisi/tahtoisi, joten ei tartte tulla tänne tästä v*lee!
Ainahan täällä , jos jostain kysyy niin löytyy näitä.. olkaa onnellisia, ettei teillä ole!!!!
 
Eikaivaan
[QUOTE="mäsä";28932379]kysele vaan jatkossakin jos tulee jotain mieleen. mielelläni minä vastailen :) muistan sillon ekan pahiksen ja diagnoosin aikaan se tunne oli kamala kun mulla ei ollut ketään keltä kysellä näitä asioita tai muutenkin puhua tilanteesta kun tuntui että kaikki läheiset olivat lähinnä peloissaan asiasta. olen itsekkin kärsinyt tuosta uupumuksesta ja tiedän että se on ihan karseaa! sitä väsymystä ei voi ymmärtää ennen kuin sen itse kokee. ihana herätä 12 tunnin yöunien jälkeen ja olla taas tunnin päästä nukkumassa parin tunnin päiväunia! toivottavasti tilanteesi selviää ja saat apua oireisiisi mahdollisimman pian! :)[/QUOTE]

Kiitos & kyselen varmasti sinulta! :)
Toivon samaa ja ensiviikolla soitellaan labroista minulle ja siitä sitten jatkoa..
Onneksi löytyy ihaniakin ihmisiä! :heart:
 
Migreeni
Kyllähän nuo täsmää valitettavasti!!! :(

Yksi kohtaus oli juuri tuollainen puheen tuottamisen vaikeus..puuromaista
samalla käsi meni turraksi.. tunnottomaksi
Meni kyllä ohi ja seuraavana päivänä sairaanhoitajalta kysäsin tästä niin sanoi, että neurologistahan tuo oli ja, että olisi pitänyt soittaa ambulanssi!
Itselläni on aurallinen migreeni. Alkaa näköhäiriöllä ja kaiken tuon sekavuuden jälkeen puutuu vasen käsi hetkeksi. Kyllä migreenissäkin sanat saattaa sekaisin mennä ja alussa kun en tiennyt tästä oli migreenin kans paniikkikohtaus yhtä aikaa päällä. Tutkimuksella tietenkin saat varmuuden. Itse en ole päässyt pään kuvaukseen. Nyt on ollut vuosi väliä ja väsymyksestä tällä viikolla sitten alkoi.
 
"jeah"
Itselläni on aurallinen migreeni. Alkaa näköhäiriöllä ja kaiken tuon sekavuuden jälkeen puutuu vasen käsi hetkeksi. Kyllä migreenissäkin sanat saattaa sekaisin mennä ja alussa kun en tiennyt tästä oli migreenin kans paniikkikohtaus yhtä aikaa päällä. Tutkimuksella tietenkin saat varmuuden. Itse en ole päässyt pään kuvaukseen. Nyt on ollut vuosi väliä ja väsymyksestä tällä viikolla sitten alkoi.
Nimenomaan. Ap käsitti sen vittuiluksi, kun sanottiin, että ei välttämättä kuitenkaan ole kyse ms:stä. Minulla myös voi olla toinen puoli kehosta puuduksissa pitkiäkin aikoja, "sähköiskuja" saan myös, mutta mulla ne menee alhaalta ylöspäin, puhe puuroutuu, armoton väsymys iskee moneksi päiväksi ja näkö hämärtyy tai on kaksoiskuvia, kun migreeni iskee (eikä aina edes tule päänsärkyä). Hyvähän se on vaan, että oireet nyt kunnolla tutkitaan, mutta silti kannattaa pitää se mielessä, ettei sen tarvi olla ms:ää.
 
"Satu"
Minulla luultavasti myös ms tai jokin muu sairaus. Tällä viikolla oli pään mgneettikuvaus ja lääkäri soittikin varsin pian muutoksista aivoissa. Minulla oli jo 9 muutoskohtaa joten joudun piakkoin antamaan likvor näytteen. Oireita ollut vuosia paljon ja lisääntyvät kokoajan.
 
minulla
Väsymykseen saa reseptillä lääkkeitä. Samoja mitä käytetään narkolepsian hoitoon (modafiniili), lisäksi influenssalääke (amantadiini) tehoaa pitkään käytettynä ja lasten ADHD lääkkeitä (metyylifenidaatti) määrätään myös jos väsymys on hyvin vaikeaa.
 
minulla
Ja vielä tsemppiä aloittajalle ja Sadulle. Toivottavasti pian löytyy syy oireisiinne. Oli se sitten mikä vaan, mutta hoidon aloittaminen nopeasti helpottaa varmasti vointia!
 
Eikaivaan
Anteeksi nyt kovasti, jos käsitin väärin, mutta täällä se vittuilu on niin yleistä ja tässä ei jaksaisi mitään sellaista! :(


Migreenihän minulla on, joka on neurologilla tutkittu jo pienenä,(pääkin kuvattu joskus) ,mutta oirekuva kuitenkin menee jo ohi migreenin ja uusia oireita lisääntyy , vaikka tosin voihan sekin muuttua ja niitäkin on monen montaa erilaista, mutta minulla ei pääkipua ole näissä "kohtauksissa" ja migreeni, kun iskee niin se särky on ihan tajuton, joten.. !?!? tuntuu, että ikää, kun tulee niin alan reistaa koko ajan enempi!

Mutta onneksi nyt tutkitaan ja TOIVON, että säästyn uudelta diagnoosilta!
 
Eikaivaan
[QUOTE="Satu";28932840]Minulla luultavasti myös ms tai jokin muu sairaus. Tällä viikolla oli pään mgneettikuvaus ja lääkäri soittikin varsin pian muutoksista aivoissa. Minulla oli jo 9 muutoskohtaa joten joudun piakkoin antamaan likvor näytteen. Oireita ollut vuosia paljon ja lisääntyvät kokoajan.[/QUOTE]

tsemppiä & Jaksamisia kovasti! :heart:

Miten olet pärjännyt ja onko oireesi kovat??
 
Eikaivaan
Ja vielä tsemppiä aloittajalle ja Sadulle. Toivottavasti pian löytyy syy oireisiinne. Oli se sitten mikä vaan, mutta hoidon aloittaminen nopeasti helpottaa varmasti vointia!
Kiitän! :heart:


Tänään hoitaja soitteli labroista, joista tarkastettiin munuaisarvot, kalsium + suolat , jotka normaalit, joten lääkärille menee jatkot ja ensiviikolle menee, kun saan tietää mitä tehdään seuraavaksi.. toki aijemminkin, jos lääkäri ehtii , kun minut sinne väliin laitettiin, että nopeasti saataisiin asia rullaamaan!

Tänään taas "sätkinyt" kokoajan ja aamulla jo puutui ensin oikea käsi ja sitten myös sama jalka ja huteraa on kävely ollutkin.. tässä jo alkaa tuntua, että halvaannunko kohta, kun nämä oireet on tämmöiset!!
Kuitenkin koitan siirtää aina ajatukset muualle.. joskushan se tosin on vaikeaa, mutta yritys hyvä! :)
 
Eikaivaan
Nyt sain onneksi jo akuuttiajan lääkärille ja nyt täytyy toivoa, että tutkitaan kunnolla..

Fysioterapeuttikin tutki minut ja toinen puoli on huomattavasti heikompi + puristusvoimat ym. todella heikot! Sanoi kyllä tutkimisen jälkeen onneksi suoraan, että on jotain neurologista ja vaatii lääkärin selvityksen pian! :(
Ihmetteli kovasti myös tätä sähkötystä, joten tämä ei ole ollenkaan mitenkään yleistä, vaan harvinaista! :(

HUojentaa tieto, että pääsenkin tutkimuksiin, mutta tämä odottelu on ollut siis aivan turhaa.. sanottu vaan, ettei ole aikoja.. tosin yksityiselle olisin mennyt, jos nyt ei olisi jo jotain tapahtunut!
 
Eikaivaan
Labrat oli normaalit, mutta trombosyytit korkealla edelleenkin..

Laitto lähetteen neurologille tietenkin, kun tarkastettiin täällä vielä muutamia juttuja ja nyt jännittää enemmmän ja toivottavasti neurologi tutkii sitten kunnolla niiin olisi yksi huoli vähemmän! :(

kyllähän tähän jo selvyyden tahtoo, kun oireet vaan lisääntyy ja pahenee..
 
Eikaivaan
Nyt odotetaan neurologisia tutkimuksia ja edessä ensimmäiseksi on ENMG-tutkimus ja tahtoisinkin nyt kuulla kokemuksia tästä, että miten toimitaan ym.??
Olisin enenmmän, kuin tyytyväinen, jos joku osaisi auttaa ja kertoa miten tuo tutkimus tapahtuu ja oliko teillä tuossa jotain poikkeavaa ym.?

Toki jännittää, mutta se selvyys on nyt tärkein..
 
ms-tauti
minulla on ms-tauti, muttei sen epäilyn vuoksi kyllä tehty enmg-tutkimusta :O Ihan vaan mri-kuvat ja likvori otettiin. Olen kyllä ollut myös enmg tutkimuksessa, mutta siitä syystä, että epäiltiin jonkun hermon olevan jumissa tms. en enää muista, kun siitä on jo 15 vuotta aikaa.
 
Eikaivaan
minulla on ms-tauti, muttei sen epäilyn vuoksi kyllä tehty enmg-tutkimusta :O Ihan vaan mri-kuvat ja likvori otettiin. Olen kyllä ollut myös enmg tutkimuksessa, mutta siitä syystä, että epäiltiin jonkun hermon olevan jumissa tms. en enää muista, kun siitä on jo 15 vuotta aikaa.
Kiva, kun joku vastaa ja saisi vähän tietoa tutkimuksista..

Eli mulla on ensin tää tutkimus ja
sitten pään magneetti ja olikohan se koko "ranka" MRI !

Oliko sulla kovatkin oireet, kun sua ruvettiin tutkimaan?
Tyypillisiä ms oireita?
 
ms-tauti
sairaus alkoi kovalla huippauksella, jonka jälkeen tuli vuoden parin välein puutumisia mm.kasvot+nielu, käsivarret, jalat, selkä yms.
Nyt uutena oireena fatiikki, jonka vuoksi olen jäämässä eläkkeelle.
Mutta siis alattiin tutkia heti tuon huippamisen vuoksi, kun se oli niin rajua, että otin seinistä tukea liikkuessani ja oksentelin, kun päässä pyöri. Mulla on ollut ms-oireita jo 10 vuotta.
 

Yhteistyössä