Masennustesti - paljonko saat pisteitä?

"asdd"
1. Paljonko sait pisteitä?
44

2. Oletko hoidon piirissä?
tavallaan

3. Jos kyllä, minkälaista hoitoa saat?
käyn kerran kuussa psykologilla

4. Jos et, ajattelitko hakea apua?
-
 
"Vierailija"
Pääsin nollille. Ei ole ollut aina näin. Kohtalainen masennus diagnosoitu muutama vuosi sitten. Siitä asti olen ollut lääkityksellä. Kun lopetin, masennuin uudestaan. Joten syönen pientä annostusta lopun ikääni, jos se kerran auttaa. Psykologikäyntejä alkuaikoina lääkityksen ohella.
 
harmailee
23p saatu työterveyslääkärin vastaanotolla. 2vkon saikku lopuillaan. Mieli yhtä huono edelleen, saa nähdä kuin käy. Ei lääkitystä, en voi syödä fyysisen vaivani vuoksi. Hoitosuhde yksityiseen psykiatriin ja psykoterapeuttiin.
 
"mies"
Yllättävää että miehet palstalla voivat näin hyvin (jos "iloinen veikkokin" oli mies). Naispalstalaiset tuntuvat kipuilevan ihan huomattavasti enemmän. Höh. Olisi kiva piristää päiväänne ja auttaa jaksamaan :) Mutta sydämeni voi olla vain yhden naisen luona kerrallaan.
 
Kolmas korppi harmaana
[QUOTE="mies";29294313]Yllättävää että miehet palstalla voivat näin hyvin (jos "iloinen veikkokin" oli mies). Naispalstalaiset tuntuvat kipuilevan ihan huomattavasti enemmän. Höh. Olisi kiva piristää päiväänne ja auttaa jaksamaan :) Mutta sydämeni voi olla vain yhden naisen luona kerrallaan.[/QUOTE]

Mistä päättelet, kuka vastaajista on mies ja kuka nainen?

Masennus ei ole kipuilua vaan sairaus, joka vaatii hoitoa. Mielenkiintoista, että ajattelet rakkaudellasi pelastavasi naisia -- ilmeisesti aina yhden kerrallaan. Millainen äitisuhteesi olii?

Huolestuttavaa, että niin monet ilman diagnoosia olevat saivat noinkin korkeita pisteitä. Älkää kuitenkaan ottako juuri tuota testiä niin kovin vakavasti vaan hankkiutukaa ammattilaisen arvioitaviksi. Mikä tärkeintä: opetelkaa tuntemaan itsenne ja auttamaan itse itseänne sekä löytämään juuri niitä asioita, jotka saavat teidät voimaan paremmin ja sitä kautta kanavoimaan voimaenergiaa myös ympäristöönne/ympäristöstänne. Hakeutukaa sellaisten ihmisten seuraan, joilta saatte hyvää.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
iloinen jne
Iloinen veikko on muuten nainen. :D Olisko pitäny laittaa iloinen eukkonen? ;) Onko "veikkonen" sanalle vastinetta naiselle? Ei. Naiset ei ole yleensä veikkosia, mut mä oon. :D
 
"suoma"
Huolestuttavaa, että niin monet ilman diagnoosia olevat saivat noinkin korkeita pisteitä. Älkää kuitenkaan ottako juuri tuota testiä niin kovin vakavasti vaan hankkiutukaa ammattilaisen arvioitaviksi. Mikä tärkeintä: opetelkaa tuntemaan itsenne ja auttamaan itse itseänne sekä löytämään juuri niitä asioita, jotka saavat teidät voimaan paremmin ja sitä kautta kanavoimaan voimaenergiaa myös ympäristöönne/ympäristöstänne. Hakeutukaa sellaisten ihmisten seuraan, joilta saatte hyvää.
Niinpä! Ja mikä tärkeintä, erottakaa normaaliin elämään kuuluvat väliaikaiset masentuneisuuden tunteet, työvitutus tai väsymys yms oikeasta masennuksesta. Lääkäreiltäkin tämä tuppaa unohtumaan, tarjotaan kaikkiin negatiivisiin fiiliksiin heti masennus-/ja tai unilääkettä, ilman että yritetään edes vihjata että olisko aika tehdä sille elämälle jotain, ennenkuin masentuu ihan oikeasti.
Ei sillä, itsekin olen masentuneena saanut lääkkeistä avun, mutta ne ei ole mikään ykkösprioriteetti ja harmittaa kun kärjistettynä niitä tarjotaan heti ekana apuna, jos vähänkään vihjaa, että elämä vituttaa.
 
Kolmas korppi harmaana
[QUOTE="suoma";29294763]Niinpä! Ja mikä tärkeintä, erottakaa normaaliin elämään kuuluvat väliaikaiset masentuneisuuden tunteet, työvitutus tai väsymys yms oikeasta masennuksesta. Lääkäreiltäkin tämä tuppaa unohtumaan, tarjotaan kaikkiin negatiivisiin fiiliksiin heti masennus-/ja tai unilääkettä, ilman että yritetään edes vihjata että olisko aika tehdä sille elämälle jotain, ennenkuin masentuu ihan oikeasti.
Ei sillä, itsekin olen masentuneena saanut lääkkeistä avun, mutta ne ei ole mikään ykkösprioriteetti ja harmittaa kun kärjistettynä niitä tarjotaan heti ekana apuna, jos vähänkään vihjaa, että elämä vituttaa.[/QUOTE]

Jepa. Elämää pitäs kestää elää. Ilot kuuluu iloita ja sit taas surulliset elämäntilanteet kuuluu surra, esim. isovanhemman kuoleman tai avioeron kuuluukin sattua. Alhosta sitte taas pikkuhiljaa noustaan ja jatketaan yhtä kokemusta rikkaampina. Sairaudet, traumat ja kriisit taas on eri juttu, mutta kuten sanoit, ne eivät ole enää normaalin elämän piiriin kuuluvia siinä mielessä, että niiden hoitoon/käsittelyyn tarvitsee ammattiapua, mielellään muuta(kin) kuin psykofarmakologista.
 

Yhteistyössä