Voiko vauvat olla yliriippuvaisia teidän mielestä?

  • Viestiketjun aloittaja "hölömö"
  • Ensimmäinen viesti
"hölömö"
Onko vauvojen hyvä olla alle vuoden ikäisenä toisten, kuin vanhempiensa, hoidettavana?
Voiko vauva olla yliriippuvainen vanhemmistaan?
Pitäisikö vierastavaa vauvaa opettaa pois vierastamisesta?
 
vierasa
Ei voi. Hassua on se, että ennenhän sitä luultiin, että voi. Asiantuntijat opettivat, että ei saa ottaa vauvaan kontaktia kun se itkee, koska sen pitää oppia itsenäiseksi.
 
"hölömö"
Mää kyllä koen sosiaalista painetta siitä, että pitäisi antaa 6kk vauva hoidettavaksi ja mennä ite ulos (mitä ikinä se tarkottaakin). Että oon vähän hömelö ja epämoderni. Ja vielä vauva vierastaa voimakkaasti, että on meissä nyt selkeästi jotakin vialla. Mun mielestä vauva on vain temperamentiltaan ujomman puoleinen ja musta on ihan ok olla kotona kaikki illat. En tuu hulluksi. Pitäiskö tulla?
 
vierasa
No jossain vaiheessa on ihan hyvä viettää joskus iltoja muuallakin kuin kotona, mutta ei sitä vielä silloin tarvi tehdä kun lapsi on 6kk, jos ei itse sille tunne tarvetta.
 
fgdgf
Vauvan vierastus ei johdu mistään että kenessäkään olisi mitään vialla. Se on ihan luonnollista, ja kuuluu kehitykseen. Jotkut vain vierastaa enemmän kuin toiset.
 
nimimerkki ei tukiverkostoa
No mä nyt oon viettänyt viimeiset 4v illat kotona tulematta hulluksi, että niin.. "Jossain vaiheessa" on kyl varmaan hyvä viettää iltoja muuallakin. Luultavasti siinä vaiheessa ku alkaa olla yökyläilyt ajankohtaisia kavereille. Tai kun voi olla yksin kotona.
 
maa aam
Ei, vauva ei voi olla liian riippuvainen vanhemmistaan ja vierastus loppuu aikanaan ihan luonnollisesti.

Mä kuulin aikanaan tuota ihan samaa. En tuntenut tarvetta käydä ulkona tai kovin pitkillä reissuilla muutenkaan ilman vauvaa tuossa iässä todellakaan... Jos olisin tuntenut, niin sitten tietysti tilanne olisi ehkä ollut toinen? Silloin olisin ehkä yrittänyt järjestää itseni johonkin aktiivisemmin..? Mutta silkkaa hölmöyttä on tehdä jotain, mikä ei itsestä tässä asiassa tunnu hyvältä vain, koska muut ovat sitä mieltä.

Vauva-aika on lyhyt, joten anna itsesi nauttia siitä jos kerran nautit etkä kaipaa "ulkoilua" :)
 
"höpsö"
Ei. Ei noin pientä voi edes "opettaa itsenäiseksi" eikä siitä takuulla vahinkoa tule, vaikka ei vauvavuotena olisi erossa ollenkaan. Nykytiedon valossa lapsi oppii sitten myöhemmin helpommin itsenäisemmäksi ja omatoimisemmaksi, kun saa olla elämänsä alun niin kiinni vanhemmassaan kuin tarvitsee. Vauvaa ei oikeastaan voi sylitellä liikaa eikä olla yhdessä. Varsinkin jos on ujompi ja voimakkaammin vierastava vauva, hänelle on ihan hyvä olla vanhempansa lähellä. Kyllä sieltä vanhemmankin sylistä voi tehdä tuttavuutta ja oppia vähitellen, että toiset ihmisetkin voivat olla ihan kivoja ja turvallisia.
 
vv
Ja vierastamista tai eroahdistusta nimenomaan ei voi karaista pois. Ne ovat ihan normaaleja lapsen kehitykseen kuuluvia asioita, jotka toisilla ilmenevät vahvempina kuin toisilla.
 
MikM
Lapset ovat erilaisia, omista lapsistani 2 ovat olleet vähän vierastavia ja 2 enemmän vierastavia =D . Eli kyllä se ihan riippuu siittä vauvastakin, esikoinen oli oikein vieras/mummoystävällinen pienenä =D eikä itkeskellyt/vierastellut ja oli ekaa kertaa yökylässä 10 kuukauden ikäisenä eikä mitään ongelmaa. Nyt neljäs lapsi 1,5 vuotta ja en antaisi vieläkään yökylään, nyt on jäänyt ekoja kertoja päiväkylään oman lääkärini ajaksi. Mutta hän on ollut tämmöinen vierastavampi lapsi aivan pienestä vauvasta asti =) . Annetaan kaikkien kukkien kukkia vaan. Se että alle 2 vuotiaana vierastaa lapsi paljonkin ei ole mitenkään huolestuttavaa, ja lapsesta tulee vielä aivan yhtä sosiaalinen kuin muutkin =) . Minun toinen vierastava lapseni on nyt erittäin reipas tokaluokkalainen ja vierastaminen alkoi vähenemään 1 vuoden jälkeen ja oli tipotiessään 2 vuotta täytettyään. Toiset tietenkin pysyvätkin ujompina =) .
 
blööö
Molemmat lapset ovat vierastaneet kaikkia perheen ulkopuolisia, jopa isovanhempiaan, 3kk iästä lähtien. Tuota kesti sitten lapsesta riippuen 7-9kk ikään saakka, jolloin ne ihan lähimmät alkoivat kelvata, muut eivät silloinkaan.

Ei käynyt mielessäkään alkaa "karaista" vauvaa itkettämällä sitä väkisin vieraiden sylissä, jotta oppisi sosiaalisemmaksi. Ihan hyvä tuosta isommasta ainakin on tullut, toivottavasti pienemmästäkin (pieni vierastusvaihe päällä vieläkin, ikää 11kk).
 
"vierailija"
MikM
No minä olen myös ollut 8 vuotta kotona ja käyn n. kerran vuodessa jossain iltamenoissa. Tosin nyt kesänä tulee 2 vuotta viime kerrasta, ei ole tarvetta. Tosin olen kotiäiti, muttei minulla kyllä ole harrastustakaan kodin ulkopuolella =D , eikä tee tiukkaa =) ! Mutta on kyselyjä kavereilta että enkö tule hulluksi, no en todellakaan ;) !
 
Ei voi olla. Vauva elää ja toimii tasaan vaistonsa ja kykyjensä mukaan. Omanikin oli ekavuoden aikamoinen takiainen eikä ois tuntunu hyvältä väkisin toista karasta ja muka opettaa pois kehitykseen kuuluvasta vierastuksesta ja eroahdistuksesta. Aivan riittävästi olen ehtiny kulkea ilmanskin lasta tässä 6v aikana.
Sitä mä kyllä mietin että vanhempi voi olla liian kiinni lapsessa niin että toinen vanhempi ei saa osallistua. Yksi tuttu oli sellanen että saatuaa lapsen ei jättänyt edes isälle vaan taipui aina itkuun ja rahtas lasta mukana. Meni sitten 3v päiväkotiin ja oli se aikamoinen shokki molemmille muuttaa tuo kahdenkauppa siihen että äiti ei olekaan aina se läsnäoleva vaan isäkin on ja hoitotädit.
 
Vauva 10kk
Meillä esikoinen ei paljoa vierastanut, tää toinen olis ihossa kiinni koko ajan, eikä isikään välillä kelpaa. Ärsyttää kylässä kun kaikki koko ajan pyytää syliin vaikka tietää miten siinä käy.. Tulee huuto. Ja sitten saa lohdutella taas jonkun tovin, kunnes seuraava ehdokas tarjoaa syliä, tai jopa suorastaan "kaappaa" vauvan kainaloon.... Sitten loukkaannutaan kun äiti "haluaa omia" vauvan... Argh!
 
Kjbh
Mulla on viisi lasta ja kaikensorttista temperamenttia löytyy. Mua kans ärsyttää toi sylistä kaappaaminen tai syliin vaatiminen silloin, kun lapsi vierastaa ihan älyttömästi. Anoppi ei tunnu ymmärtävän, että näkeminen muutaman kuukauden välein ei riitä vauvalle suhteen ylläpitämiseen eli vauva ei muista anoppia. Ja sehän on sitten minun syyni :(
Myös yökyläilyt on ollut esim mun keskimmäiselle ihan mahdottomia ajatuksenakaan ensimmäiset 3 vuotta. Kyllä vauvan kuuluukin olla kiinni äidissään, niin on tarkoitettu ihan selviämiskeinona eikä sukulaisten kiusaksi.
 
"Nell"
Vierastaminen on lapsen normaali kehitysvaihe, joka menee ohi. Pieni lapsi nyt vaan on riippuvainen primaarihoitajastaan, joka usein siis on äiti.

Toisaalta; esim. häiriintyneissä perheissä vuoden ikäisellä on selkeästi nähtävissä kiintymyssuhteen ongelmia, jos varhainen vuorovaikutus ei ole syystä tai toisesta päässyt kehittymään normaalisti. Ongelma voi olla mm. pakonomaista ripustautumista aikuiseen.
 

Yhteistyössä