Voiko lapsi olla synnynnäisesti hyvin nirso?

  • Viestiketjun aloittaja vierass
  • Ensimmäinen viesti
vierass
Ei allergioita eikä sairauksia. Mutta miksi 4v. on ollut koko ikänsä ihan tajuttoman nirso? Ei kelpaa kuin muutamat ruoat, joita syö hyvin ja loppuja ei suostu maistamaan tai syö lusikallisen... Päiväkodissakaan eivät saa maistamaan uusia ruokia. Joskus syö sen pienen lusikallisen, koska haluaa leipää.... Perheen muut lapset kyllä ovat kaikkiruokaisia. Alkaa jo epätoivo iskemään tämän lapsen kanssa. Eilen illalla oli nakkikastiketta ja perunaa ja tämä tyttö suostui haukkaamaan palan perunasta ja siihen se sitten jäi. Ei syö kastikkeita eikä keittoja eikä yleensä mitään mikä on "sekaisin". Jatkuvasti pk:sta saan "valitusta" lapsen syömättömyydestä ja ravitsemusterapeutilla käyty muutaman kerran ilman hyötyä. Onko toivoa, että tämä lapsi oppii koskaan syömään "kunnolla"? Kasvukäyrien mukaan mennään -2 -käyrällä.
 
"kieppi"
Minusta se nimenomaan on synnynnäistä. Aika hankalaa lapsesta on opettaa nirsoa, jos muu perhe syö normaalia ja vaihtelevaa ruokaa, jota tarjotaan kaikille. Myös sille nirsolle.
 
Voi olla synnynnäistäkin. Omallani on . Omallani on sikäli että syntyi aistisäätelyvaikeuksien kanssa. Ekat elinvuodet söi aivan kaikkea ja tarjottiin kaikkea. Sitten tuli stoppi ja alko todella hankalat vuodet. Kaikenkaikkiaan terapeutit yms ammattilaiset on olleet mieltä että tämäkin ruokajuttu liittyy aisteihin. Hälle tarjotaan aina samaa kun muille ja monipuolista, lapsi opettelee syömään hitaasti mutta varmasti. Ei pidä siitä että ruoat sotkeentuvat, lautasella ne on oltava erillään yms. Samlla kun aistisäätelyasiat muuttuvat lapsen kasvaessa, muuttuu ruokailukin.
 
S.R.S
Aivan sama täällä kuin alottajallakin.

Nuorin lapsi (5v) ei syö kastikkeita, ei keittoja, ei jugurttia, ei kiisseleitä, ei oikein hedelmiäkään jne jne ja ei koskekaan ruokaan, jos jokin on lautasella toisen päällä.


Nyt viimeisen vuoden aikana, on saattanut kielenkärjellä jo maistaa kiisseliäkin pk:ssa joskus.


Olemme päiväkodin kanssa tulleet siihen tulokseen, että turha sitä on tyrkyttää, kyllä se on ihan elivoimaisen oloinen jne ja syö kyllä sitten kotona, jos ei pk:ssa ole syönyt kuin leipää.

Kotona syö kyllä, kun otan esim. jauhelihat erikseen hänelle ilman kastiketta, mausteena pelkkää suolaa, ei syö muuten. Pihviä, jossa mausteena pelkkää suolaa. Kana on ihan herkkua ja tetenkään mausteita ei paitsi pelkkää suolaa.
Porkkanaa raakana nakertaa jne eli ei se nälkää näe, kunhan itse vain hiukan soveltaa asioissa eikä tee vain jäärästi, että syödään samaa mitä muutkin, ei kauhea vaiva kuitenkaan ole ottaa erikseen, ennen maustamista ja kastikkeiden tekoa jne
 
Liiiinda
Meillä poika täyttää nyt 4v. Loppuraskaudessa syynättiin istukan toiminta, kun vauva oli jo mahassa huomattavasti keskivertoa pienempi. Täysiaikaisena 2,7kg ja senkin jälkeen kasvanut hyvin - omalla tahdillaan, mutta kaukana keskiarvoista.

Äitini on kauhistellut poikamme kokoa, koska sisarieni lapset ovat olleet aina vankempaa tekoa ja poikani iässä siinä ja siinä hilkulla, ettei painoa ole ollut jopa liikaa.

Poika syö valikoivasti. Kaikki hedelmät ja vihannekset menee, mutta "oikea tukevampi ruoka" on eri juttu. Maistaa kyllä kaikenlaista rohkeasti, mutta mielestäni näläntunne ja annoskoot on todella pienet.

Itse olen tullut siihen lopputulokseen, että lapsi on ihan terve; oli vain pieniruokainen jo mahassa. Siispä olen keskittynyt siihen, että ruokapuoli olisi mahdollisimman monipuolista ja pojalle tulee aina laitettua reilu voisilmä, kermaloraus jne. ruokaan vielä ennen tarjoilua. Nyt ikää siis 4v ja mitat 103cm/14,4kg.
 
veerapeera
Meillä kaks (tutkitusti)i aistiyliherkkää ja todellakin ovat olleet nirsoja syntymästä lähtien. En jaksa edes luetella mitä kaikkea hankaluutta syöömisen suhteen on. Kovin tutun kuuloista tekstiä tuo S.R.S.n teksti. :)
 
nirsoko
Tässä nähdään oikein terveydenhoitaja joka kertoo nirsosta tyttärestään, mutta peiliin tuo äiti ei ole tainnut katsoa ;)
http://www.mtv.fi/ohjelmat.shtml/kotimaiset/kaappaus_keittiossa/jaksot/1876990/jakso-1-kun-ennakkoluulot-ohjaavat-elamaa


p.s Haluan sen vielä sanoa että ei nyt sekoitat kommenttiini tuota aistiyliherkkyyttä, se on jo diagnoosi ;)
 
"ruoka"
Meillä on entinen nirso lapsi. Oli aika pitkään tarkka siitä, että ruoka on tunnistettavaa, ei kastikkeita, ei mitään sekaisin, ei uusia makuja. Meillä syöminen helpottui, kun ryhdyin laittamaan ruuan pöytään niin, että siitä sai itse ottaa (salaatti erikseen, lisukkeet erikseen). Uskaltautui syömään ja maistamaan, kun ei ollut pakko, sai itse ottaa eikä kukaan kiinnittänyt huomiota syömiseen. En nykyäänkään kovin usein annostele ruokaa lautaselle vaan lapsi (nyt jo 10v) ottaa itse. Toinen selvästi vaikuttava juttu, oli se, että päätin olla kommentoimatta lapsen syömistä. Samoin kielsin isovanhempia yms. kommentoimasta. HUomasin lapsen menevän lukkoon pitkäksi aikaa aina kun mummo kauhisteli, miten pieniruokainen ja laiha jne. lapsi olikaan. Ruoka ei maistunut pitkään aikaan. Toki itseänikin huolestutti, mutta purin kieltä pöydässä ja päätin, etten puutu mitenkään syömiseen. Nykyään syö jo aika monipuolisesti ja paljon. Välillä joku ruoka kuulema jännittää eli yhtäkkiä ei syökään jotain, mitä on aina syönyt. Joskus olen yhdistänyt koulun kokeen tms. tähän jännitykseen. Mutta meillä on auttanut sekin, että jutellaan jännityksestä ja on ok jännittää jotain ruokaa. Syödään sitä sitten joku toinen päivä.
 
vierass
Kyllä ennakkoluuloisuus/arkuus ruokien/makujen suhteen on varmaan jotenkin synnynnäistä. Minulla pienellä ikäerolla kaksi lasta joista toinen paljon nirsompi ja toinen maistanut/syönyt taaperosta asti rohkeasti melkein mitä vaan, tälllä rohkealla vasta ikää myöten tullut joihinkin ruoka-aineisiin nirsoilua. Nirsompi on muutenkin ujompi ja hitaastilämpiävää sorttia.
 

Yhteistyössä