Uskisketju pääsiäisen kunniaksi

Onko uskovia paikalla? Millaisissa mietteissä pääsiäinen on alkanut?
Mitä Jeesus sulle merkitsee?
Mulla on omassa elämässä takki tyhjä, erinäisiin asioihin liittyen, mutta on hienoa huomata että Jumala on silti vielä vierellä ja antaa rauhaa.

Ja sä jota ei nää asiat kiinnosta niin skippaa tää ketju tai perusta joku spagettihirviön ylistys-ketju. Enkä ole väittelytuulella.
 
vjk
Mulle Jeesus on ihan kaikki! Kevat on ollut mullekin vaikeaa aikaa, mutta rukous kantaa. Joka paasiainen ihmettelen sita lahjaa, jonka minakin Jeesuksen kuoleman kautta sain. Siunattua paasiaista kaikille!
 
Spencer Hastings
Raamatussa, uskontotunneilla ja muissa jeesus-jutuissa mua on aina kiinostanut pääsiäisen tapahtumat eniten, miksiköhän? Ehkä niissä on eniten äksöniä tai jotain :D

Mut ei muuta kuin hyviä pyhiä teillekin =)
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
  • Tykkää
Reactions: BootyPeppi
Spencer Hastings
Mikähän mua tai palstaa taas jumittaa näissä viestien muokkailuissa..

Tosiaan, että olen entinen ortodoksi ja nykyinen suhde jeesukseen on "ei ole". Mutta olen edelleen toisinaan ihan kiinnostunut raamatun jutuista ja muista :)
 
Helevetin äkänen uskis.
Kui? :D

Ai juu,tuo mun aloitusviestin loppuosa nyt oli jo ennakkovaroitus kaiken maailman vänkääjille.
En ole äkäinen kellekään -tai no mä tuon miehen kyllä kynin kohta, toi tänne sikolättiin yhden vanhan kaverinsa melkein ex tempore, olisi antanut edes tunnin aikaa mulle saada paikat puhtaammaksi ja jotain kahvipöydän tarjottavaakin. No, miehet...
 
  • Tykkää
Reactions: lasipää edellä
Mulle Jeesus on ihan kaikki! Kevat on ollut mullekin vaikeaa aikaa, mutta rukous kantaa. Joka paasiainen ihmettelen sita lahjaa, jonka minakin Jeesuksen kuoleman kautta sain. Siunattua paasiaista kaikille!
Hienoa että sulle on nää pääsiäisen tapahtumat auenneet. Mulla on tässä uskossa jännää se että ristinkuolema ei ole kokonaan koskaan kolahtanut, ei tule semmoista ahaa-elämystä vaikka miten sitä miettisin.
Silti mä tavallaan "hyödynnän"sen seurausta eli anteeksiantoa ja armoa aikalailla, joka päivä. Ja itse Jeesuksesta iloitsen, Jumalan rauha on läsnä.
 
Hengessä mukana... :wave:

En ole koskaan omassa elämässäni oppinut pitämään pääsiäistä suurimpana juhlana, vaikka niin kai sen pitäisi olla. Olen uskonkäsityksiltäni pahainen raakile. :|

Ja kevät on joskus ollut elämässäni vaikeaa aikaa - siihen liittyy jotakin erilaista kuin syksyyn. Syksyllä on enemmän lupa olla alamaissa, kun taas kevät vaatii meiltä jotenkin enemmän. Siksi ymmärrän niitä, jotka masentuvat keväällä. Toivottavasti pääsiäinen ja sen sanoma ei kuitenkaan aiheuta kenellekään ahdistusta.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Mistä sen tietää että Jumala on apuna ja kuulee murheet ja huolet? Onko se rukoilu se "juttu" minkä jälkeen huomaa et asiat alkaa loksahtelee paikoilleen? Mä uskon myös Jumalaan ja haluaisin kovasti saada jotain lohtua siltä, mut en ole rukoilija tyyppi :eek:
 
Hengessä mukana... :wave:

En ole koskaan omassa elämässäni oppinut pitämään pääsiäistä suurimpana juhlana, vaikka niin kai sen pitäisi olla. Olen uskonkäsityksiltäni pahainen raakile. :|

Ja kevät on joskus ollut elämässäni vaikeaa aikaa - siihen liittyy jotakin erilaista kuin syksyyn. Syksyllä on enemmän lupa olla alamaissa, kun taas kevät vaatii meiltä jotenkin enemmän. Siksi ymmärrän niitä, jotka masentuvat keväällä. Toivottavasti pääsiäinen ja sen sanoma ei kuitenkaan aiheuta kenellekään ahdistusta.
Mä luulen että Jumala ei ole niin juhliin sidottu, ehkä pääsiäinen on joka päivä uskovalla. :)
Kevät kyllä luo paineita...se valo ja kesän tulo jotenkin saa aikaan fiiliksen "pitäisi piristyä ja olla murjottamatta". Mäkään en yhtään ihmettele niitä joita keväällä ahdistaa.
Mä pelkään jo etukäteen lasten kesälomaa, meneekö meillä yhdessä hermo vai ei, ja kuuleeko joka päivä valitusta "mälsää, ei oo mitään tekemistä"..:|
 
Viimeksi muokattu:
Mistä sen tietää että Jumala on apuna ja kuulee murheet ja huolet? Onko se rukoilu se "juttu" minkä jälkeen huomaa et asiat alkaa loksahtelee paikoilleen? Mä uskon myös Jumalaan ja haluaisin kovasti saada jotain lohtua siltä, mut en ole rukoilija tyyppi :eek:
Jaa-a. Se on semmoinen varmuus mikä uskovalla on. Siis psyykkisesti saattaa uskova stressata vaikka miten, mutta pohjalla on semmoinen rauha. Vaikea selittää. :) Se on semmoinen huopa tai viltti joka kulkee aina mukana kaikissa myrskyissä.
 
Nätisti muotoiltu :p Ns. mielenrauha? Mitä jos sun läheinen kuolisi (oma lapsi?) pystyisitkö uskomaan Jumalaan?
Itse kyllä kykenen uskomaan HaShemiin vaikka monta lasta on kuollut. olisi aika monta lasta mulla jos kaikki olisi sisällä pysyneet. Kaikella on tarkoitus ja jos ei tarkoitusta heti näe sen näkee viimeistään kun on itse vetämässä viimoisia henkäyksiä.
 
Nätisti muotoiltu :p Ns. mielenrauha? Mitä jos sun läheinen kuolisi (oma lapsi?) pystyisitkö uskomaan Jumalaan?
Siis tietty surisin pitkään. Jotain tuntumaa olen siitä saanut kun isäni kuoli. Mutta se usko ja rauha kyllä pysyy siinä silti, jos nyt ei itse Jumalaa hylkää. Ja jossain vaiheessa ihan arki ja ihmisten tuki alkaa valtaamaan alaa ja suru jää vähän taka-alalle.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Itse kyllä kykenen uskomaan HaShemiin vaikka monta lasta on kuollut. olisi aika monta lasta mulla jos kaikki olisi sisällä pysyneet. Kaikella on tarkoitus ja jos ei tarkoitusta heti näe sen näkee viimeistään kun on itse vetämässä viimoisia henkäyksiä.
Tarkoitin ihan oikeasti. Uskohan pelastaa monet kriiseissä ja antaa toivoa ja tarkoitusta vaikka tapahtuu pahoja asioita.
 
Irmelin
Jeesus ei kosketa arkielämässä, mutta Jumalaa rukoilen joka päivä. En käy kirkossa jumalanpalveluksissa, nuorempana kyllä kävin. En oikein viihdy uskovaisten seurassa, jotka tuovat sitä asiaa esille koko ajan. Minä haluan uskoa ihan omassa rauhassani, en tarvitse siihen seurakuntaa ympärilleni. Lapset käyvät pyhäkoulussa ja partiossa. Itsekin kävin lapsena. Mieheni oli vartionjohtajana nuorena.
 
Tarkoitin ihan oikeasti. Uskohan pelastaa monet kriiseissä ja antaa toivoa ja tarkoitusta vaikka tapahtuu pahoja asioita.
Niin siis ihan oikeasti minulla on keskenmenoja lukuisia ja esikoiseni isä tapettiin ennen kuin esikoiseni syntyi. Ystäväni kuoli käsiini yliannostukseen vaikka yritin kovasti elvyttää. Olen ollut todistamassa kun viisi vuotias hyppäsi kuolemaansa parvekkeelta vuosien seksuaalisen hyväksikäytön takia kun sosiaalihuolto ei tehnyt mitään vaikka me naapurit kovasti yritimme auttaa. Miten kamalia asioita pitäisi tapahtua? Tai mikä on mielestäsi ihan oikea asia?
 

Yhteistyössä