Autatteko vanhempianne sisarustenne kanssa tasapuolisesti?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras."
  • Ensimmäinen viesti
"vieras."
Olen totaalisen kyllästynyt siihen, että auttaminen on yksin mun vastuulla, sitten vielä ne ei auttavat sisarukset kuitenkin saa kaikkea...lastenhoitoapua, rahaa yms. Vaikken mä rahasta vanhempani autakaan, niin ei silti ole kiva katsoa kun laiskimukset vie kaiken nenän edestä ja niiden kanssa vietetään mieluiten aikaa jne. Minua vain käytetään hyväksi.
 
storm
Minä en kyllä auta vanhempiani lainkaan, eivät myöskään sisarukseni. He pärjäävät omillaan ja auttavat meitä ja myös omia vanhempiaan. Minua autetaan elämäntilanteeni vuoksi kaikkein eniten. Ajattelen kyllä niin, että sen vuoksi minä olen myös velvollinen auttamaan heitä eniten sitten kun he ovat sen ikäisiä että tarvitsevat apua.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
eipä
Eipä tule juuri autettua pitkän välimatkan vuoksi. Suosittelen, että itse mietit rajasi auttamisen suhteen. Ei nimittäin ole muillekaan kiva seurata, jos joku auttaa yli voimavarojensa. Meillä on yksi, joka ei isovanhemmilla käydessään ehdi edes istumaan, kun hänellä on täysi vauhti päällä. Siinä ohimennessään hän kyllä muistaa huomauttaa, ettei hän istu perseellään (viittaus muihin, jotka istuvat) .
 
"vieras."
Onko teistä paniikkihäiriö pätevä syys siihen että tarvitsee apua esim. kaupassa käymiseen? Kyseessä isäni joka ei suostu syömään lääkkeitä sairauteensa. Äiti ei apua tarvitse toistaiseksi...eivät siis ole mitään kovin vanhoja vielä, isä 60v. Ja vanhempani eivät ole yhdessä.
 
storm
[QUOTE="vieras.";29800905]Onko teistä paniikkihäiriö pätevä syys siihen että tarvitsee apua esim. kaupassa käymiseen? Kyseessä isäni joka ei suostu syömään lääkkeitä sairauteensa. Äiti ei apua tarvitse toistaiseksi...eivät siis ole mitään kovin vanhoja vielä, isä 60v. Ja vanhempani eivät ole yhdessä.[/QUOTE]

No onhan se pätevä syy mutta siihen on myös hoitoa jolla tilanteen voisi saada paremmaksi. ja jos välttelee paikkoja, jotka laukaisevat kohtauksen, niin se vain pahentaa tilannetta...
 
"vieras."
Isä alkaa heti marttyyriksi ja suuttuu jos en ehdi kauppaan, kun töistä pääsen, sen sijaan ei suutu esim. työttömälle lusmuveljelleni eikä edes odota auttamista häneltä.
 
"jjjjj"
Jos se apu jota minulla on tarjota esim. se että varaan ajan lääkäriin ja esim. vien vanhemman lääkäriin ei kelpaa, en pahoita mieltäni siitä. Martyyrille tuskin montaa kertaan apuani olisin tarjoamassa. Velvollisuus auttamiseen ei oikein tunnun hyvältä vaihtoehdolta. Jos autan teen sen siksi että haluan auttaa.
Jossakin tilanteessa varmasti yrittäisin puhua sisarusten kanssa miten he kokevat tilanteen ja onko heillä esim. paremmin mahdollisuus (taitoja/auttaa) vanhempia.
 
"vieras."
Mä oikeasti haluan auttaa, mutta toivoisin sitä myös sisaruksiltani...aina ei minulla kuitenkaan riitä siihen aika, joten olisi kiva että joku muukin osallistuisi.

Pakkohan toisen on ruokaa saada.
 
Vanhemmat eivät tarvitse apua, mutta siinä vaiheessa kun tulevat tarvitsemaan niin minä heitä autan enemmän kun asun lähellä. Samalla lailla minä saan paljon enemmän apua lastenhoidossa kun veljeni joka välimatkan takia näkee vanhempiamme vain kerran vuodessa.
 
eipä
Käykö isäsi missään kodin ulkopuolella? Hyvää kuntotusta olisi käydä yhdessä kaupassa. Se vie kyllä enempi aikaa. Jos isäsi ei käy missään kodin ulkopuolella, niin lähteminen tulee aina vain hankalammaksi. Jos kaupassa käynnit ovat liiallinen rasite, niin kannattaa miettiä vaihtoehtoja. Isäsikin saattaisi arvostaa aikaasi enemmän, kun vaihdoehdoksi tulee maksullinen palvelu.

Se, ettei veljesi käy kaupassa, voi johtua siitä, että sinä hoidat homman paremmin tai veljelläsi voi olla sama ongelma kuin isälläsi.
 

Yhteistyössä