Kärsin paniikkikohtauksista

  • Viestiketjun aloittaja Apua :(
  • Ensimmäinen viesti
Apua :(
Niitä ei tule usein. Todella harvoin. Siis kunnon kohtauksia. Ahdistun kuitenkin esim. ahtaissa paikoissa tai jos joku "sulkee" minut vaikka seinää vasten.

Olen tavannut aivan ihanan miehen johon olen rakastunut. Olemme muutaman kuukauden tapailleet. Nyt kerroin miehelle minun paniikkikohtauksista ja hän on muuttunut jotenkin. :(

Häiriötä minulla ei lääkäri ole todennut tai mitään. Ei ole lääkitystä koskaan ollutkaan.
 
no jospa
Ehkä kuitenkin kannattaisi siltä mieheltä kysyä mikä hiertää? Paniikkihäiriö/kohtaukset ovat harmi vain vieläkin ihmisille jonkinlainen mörkö ja se leima ei ole mitenkään mukava. Mutta kun asiaan tutustuu paremmin voi ymmärtää ettei se ole ihmisestä itsestään kiinni.
Itse kerroin äidilleni muutama vuosi sitten paniikkihäiriöstä ja sen jälkeen olen tauotta kuullut "kyllä se kohtaus ohi menee kun päätät vain" tai "minuakin ahdistaa kaupassa joskus, mutta en välitä". Ei ymmärrä niin mitenkään sitä että kohtaukset on tahdosta riippumattomia eikä niitä voi sivuuttaa.
 
ap.
Ehkä kuitenkin kannattaisi siltä mieheltä kysyä mikä hiertää? Paniikkihäiriö/kohtaukset ovat harmi vain vieläkin ihmisille jonkinlainen mörkö ja se leima ei ole mitenkään mukava. Mutta kun asiaan tutustuu paremmin voi ymmärtää ettei se ole ihmisestä itsestään kiinni.
Itse kerroin äidilleni muutama vuosi sitten paniikkihäiriöstä ja sen jälkeen olen tauotta kuullut "kyllä se kohtaus ohi menee kun päätät vain" tai "minuakin ahdistaa kaupassa joskus, mutta en välitä". Ei ymmärrä niin mitenkään sitä että kohtaukset on tahdosta riippumattomia eikä niitä voi sivuuttaa.
Ja minulla näitä on oikeasti tosi harvoin! Ei edes vuosittain. Siis ihan sellaisia kunnon kohtauksia. Välillä kyllä ahdistaa ja koetan vältellä hissejä, tungosta jne.

Nyt vaan pelottaa että mies pitääkin minua jotenkin "viallisena" tämän takia eikä voi enää minua rakastaa :( Ei olla asiasta paljon puhuttu.
Pelkään hylätyksi tulemista :(
 
ap.
Minulla ei ennen ole ollut rauhallista, rakastavaa miestä. Eli olen kohtaukset kärsiny ilman todella tärkeää ihmistä. Nyt on sellainen mutta pelkään että menetän hänet tämän paniikin takia.
Tahtoisin kohtauksen tullen että mies olisi lähellä, pitäisi kini ja rauhoittelisi. Mutta kun mies ei ole halunnut asiasta puhua ni en ole voinut kertoa.
 
no huoh
Et sä nyt mitenkään "kärsi" paniikkikohtauksista! Jos voit vuodenkin olla ilman kohtausta. Jos mies ei tykkää susta enää siks että saatat saada kerran parissa vuodessa paniikkikohtauksen, niin eiköhän ois ihan hyvä vaan et mies ottais jalat alle? :)
 

Yhteistyössä