Menu

Miten hyväksyä ja kestää, että anoppi ei ymmärrä että vaikkei raskaus olekkaan sairaus joskus joutuu silti huilaamaan?

  • Viestiketjun aloittaja surupusero
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
surupusero
Olen 24 viikolla raskaana ja kipeiden supistelujen takia kävin lääkärissä joka käski huilaamaan ja määräsi antibiootin b streptokokkibakteeriin, joka niitä supisteluja toden näköisesti tekee.

Olen tässä nyt huilaillut ja varovaisesti tehnyt vähän kotihommia. Onneksi on isompia lapsia, jotka voivat auttaa.

Ja nyt sit pääsiäisjuttuihin en lähtenyt mukaan, esim metsäretkelle minne mies meni lasten ja omien vanhempiensa kanssa, ei anoppi ymmärtänyt miksen lähe mukaan...

Miestäkin harmittaa, äitinsä ymmärtämättömyys, ei ole ainut missä on tullut ilmi tuo tuo asia, ettäi ymmärrä.. Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, että anoppi ei ollut yhtää mielissään, että enää lapsia teimme.

Olemme miehen kanssa vähä yli 30


Pahaa mieltä itken täällä kotona yksin :(
 
viiden vesselin äiti
ymmärtämätön anoppi löytyy täältäkin :/ kun odotin yhtä lapsistamme ja raskauden alussa alkanut raju oksentelu (joka kesti useamman kuukauden ja oksensin lähes kaiken mitä suuhuni laitoin,joka ikinen päivä) vei täysin voimani niin anoppi sanoi minun pyydettyä miestä auttamaan kotihommissa anopin kyläillessä,että "raskaus ei ole sairaus!"
Ei ole joo mutta olo voi olla monin verroin kamalampi kuin vaikka jossain vatsataudissa,koska raskauspahoinvointi voi kestää kuukausia ja siihen vielä päälle kaikki muu... muutenkin huono omatunto kun ei sillon pystynyt paljon isompien lasten kanssa mitään tekemään niin anopin kommentit ei paljo auttanu.ja oon kuullu myös liian monesti sen että "se on kuule pakko jaksaa!"
Aina oon jaksanutkin mutta silloin pahoinvoivana ois ollut kiva kuulla kannustuksen sanoja eikä vähättelyä.Voimia sinulle!!
 
"vierailija"
Jos aikuinen ihminen ei halua ymmärtää, niin ei sille mitään voi. Yritä aktiivisesti olla ajattelematta anoppiasi eli sulje hänet pois mielestäsi tämän asian tiimoilta, sillä siihen et voi vaikuttaa ja koita levähtää :)
 
vieras..
Lopeta itkeminen ja tee jotain missä rentoudut. Katso elokuva, tee käsitöitä tms mihin kuitenkin kunto riittää. Miehesi on kuitenkin sun tukena ja se mun mielestä riittää.
 
Bhouhg
Oon samaa mieltä, että tärkeintä on, että miehes on sun puolella! Kun mun anoppi loukkas puheillaan mua (ja perhettä) jatkuvasti, päätti mun mieheni laittaa tapaamiset jäähylle. Kyllähän se ihmetytti anoppia, kun poika olikin vaimonsa puolella eikä hänen. Kun anoppi lakkasi loukkaamasta, palauteltiin tapaamisvälejä. Nykyään välit ihan kohtuulliset.
Tsemppiä ap anopin kanssa ja jaksamista hankalassa raskaudessa!
 
vieras*
Anna anopin olla mielipiteineen. Sun ei tarvitse saada hänen hyväksyntäänsä sille mitä teet tai jätät tekemättä. Ajattele, ettei sen mielipide ole sen tärkeämpi kuin vaikkapa jonkun satunnaisen palstailijan ;)
 
vierras
Saanko udella monesko lapsi teille on tulossa? Nuo kommentit kuulostavat niin tutuilta. Anoppini oli todella ymmärtämätön minua kohtaan koko neljännen lapsen raskauden ajan.
 
"Mimmi"
Ehkä anoppi peilaa sinuun sitä miten hän on itse joutunut pärjäämään raskaana ollessa, ei ole saanut levätä eikä ole autettu. Omalla äidilläni on samantapainen asenne lasten hoitoon: kun ei ole saanut apua pienten lasten kanssa niin ei halua omia lapsiaan auttaa.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu