Masennus ja parisuhde

  • Viestiketjun aloittaja harmailee
  • Ensimmäinen viesti
harmailee
Mulla todettiin keskivaikea masennus ja ahdistus. Tämä nyt raastaa parisuhdetta. Mä päätin että lääkehoitoa en aloita ennen kuin kaikki muu on kokeiltu. Vuosia sitten viimeksi ollessani lääkityksellä(Mirtazapin) olin täysin zombi, mieheni pelkää että näin käy taas, eikä mahdollista ole toipua ilman lääkkeitä.

Lääkkeiden aiheuttama libidon katoaminen sekä tunteiden häviäminen on tässä se ongelma. Ja se, että ne katoaa kokonaan myö s siinä tapauksessa kun yritän ilman lääkkeitä.

Tämä on nyt hiertänyt välejä ja pahasti, enkä tiedä mitä teen?

anteeksi epäselvä teksti..
kaikki jätä se sika-kommentit voi jättää pois. mä kyllä ymmärrän, että masennus on läheisille vaikea asia. tässä suurta eripuraa aiheuttaa lääkkeet, mies pelkää että menetän ihmisyyteni niiden myötä. voxrasta on nyt kyse.
 
ap.
sitalopraamissa ongelma juurikin se libidon katoaminen. se voxra on ollut mielessä. mikä ect?
Ja kuinka tosiaan saisin mun ja miehen välit pidettyä kunnossa kun hän todella on vakuuttunut että niin tai näin, niin musta on pelkkä kuori kohta jäljellä. ei tietenkään tarkoita syyllistää, mutta siltä se kuulostaa..
 
gigu
Masennuksesta viis, pääasia että seksi toimii? Mitvit?? Masennus ei välttämättä (aika harvinaista) ilman lääkehoitoa poistu vaan pahenee ja pahimmassa tapauksessa johtaa psykoosiin. Mutta ilmeisesti hyvä sänkyelämä menee sen edelle.
 
angst
Mulla auttoi terapia kun sitkeästi kävi ja halusi itsekin parempaa. SSRI-lääkkeet pilasivat niin paljon elämää ja yhden parisuhteen, eikä haitoista edes kerrottu tietämättömälle nuorelle, että en enää ikinä luota lääkäreihin noiden lääkkeiden kanssa ja en niitä suostu syömään. Sivuvaikutukset jäivät päälle helkkarin pitkäksi aikaa lopettamisen jälkeen ja se tunnekylmyys ja seksikyvyttömyys oli paljon masennusta pahempaa ja olisi voinut jäädä lopulliseksikin, mitä pelkäsinkin kauan.

Nykyään huonojen kausien tullessa hakeudun terapiaan ja mies on tukena. Ei mitään mieltä ajatella lääkkeitä muutenkaan loppuelämän avuksi, parempi opetella pärjäämään ilman.
 
ap.
Mulla auttoi terapia kun sitkeästi kävi ja halusi itsekin parempaa. SSRI-lääkkeet pilasivat niin paljon elämää ja yhden parisuhteen, eikä haitoista edes kerrottu tietämättömälle nuorelle, että en enää ikinä luota lääkäreihin noiden lääkkeiden kanssa ja en niitä suostu syömään. Sivuvaikutukset jäivät päälle helkkarin pitkäksi aikaa lopettamisen jälkeen ja se tunnekylmyys ja seksikyvyttömyys oli paljon masennusta pahempaa ja olisi voinut jäädä lopulliseksikin, mitä pelkäsinkin kauan.

Nykyään huonojen kausien tullessa hakeudun terapiaan ja mies on tukena. Ei mitään mieltä ajatella lääkkeitä muutenkaan loppuelämän avuksi, parempi opetella pärjäämään ilman.
No tämä juuri onkin mietityttänyt. SSRI-lääkkeiden haittoja olen paljon tutkinut, eikä se tunnu ollenkaan hyvältä ajatukselta. Toki kaikissa muissakin lääkkeissä on haittansa, sen takia en mielellään niitä syö..
 
Harkitse
Lisää reipas annos (100 mikrogrammaa) d-vitamiinia päivittäiseen käyttöön vuoden ympäri. Tee yksi pieni kävelylenkki päivittäin. T. Nainen, jonka itsemurhaa hautova mies tervehtyi
 

Yhteistyössä