Onko/olisiko sinulle ongelma jos uudella kumppanilla olisi lapsia edellisestä suhteesta?

  • Viestiketjun aloittaja "hennukka"
  • Ensimmäinen viesti
"hennukka"
Olen seurustellut miehen kanssa jolla oli lapsi edellisestä suhteesta. Oli kuormittavaa olla kiva äitipuoli. En tykännyt niistä viikonlopuista kun lapsi oli meillä, varsinkin kun oli niin hemmoteltu tapaus.
Nyt uudessa suhteessa meillä kummallakaan ei ole lapsia ja on se ihana aloittaa puhtaalta pöydältä siten! En enää edes harkitsisi suhdetta miehen kanssa jolla lapsia olisi, siinä joutuu niin paljon joustamaan ja tekemään kompromisseja ja ei ne lapset koskaan oman veroisia ole. Nykyinen mies samaa mieltä.
Muilla samoja kokemuksia?
 
Lapset eivät ole kuormittavia geeniperimänsä perusteella: sairaan lapsen kanssa valvottu yö ei muutu sen ihanammaksi oli lapsi "ikioma" tai ei. Toisaalta, lasten saavutukset ovat kivoja edelleen geeniperimästään huolimatta. En koe tarvetta olla kiva äitipuoli, vaan olla lasten tarpeet huomioiva järkevä aikuinen.

Lapset jees, eksät sen sijaan osaavat olla hankalia ja ärsyttäviä noin lievästi sanoen. Eksää lukuunottamatta on ehdottomasti ollut vain hyvä asia, että miehellä lapsia ennestään, kun itsellänikin on.
 
  • Tykkää
Reactions: Data
"Vieras."
Ei ollut ongelma alunperin, koska otin mielelläni miehen, jolla lapsia oli. Lapset olivat ihan mukavia jne. mutta ongelma siitä sitten kuitenkin tuli miehen exän takia. No, edelleen yhdessä (10 v) ja exäkin on rauhoittunut.
 
juu ei
En ikimaailmassa ottaisi miestä jolla olisi lapsia tai joka edes haluaisi niitä. Ei se olisi muuta kuin elämää hankaloittavaa ja ärsyttävää ja edellinen nainenkin pyörisi sitten kuvioissa vituttamassa, niin kuin lapsista itsessään ei olisi tarpeeksi häiriötä ja vaivaa. Helpommalla pääsee lapsettoman kanssa ja sen tien valitsinkin. Mieheni ajatteli aivan samalla tavalla ja lemppasi myös heti kaikki jotka paljastuivat äideiksi tai sitä haluaviksi.
 
Spencer Hastings
Kyllä se mulle varmaan olis. Ei siihen vanhemmuuden maailmaan vaan pääse kiinni, ellei ole itse vanhempi. Mun elämä on vielä suht spontaania ja asiat on aika joko tai, jota ne ei kai lapsellisilla ole.

En mä tiedä :D En oo kokenut lapsellista kumppania, ja toivottavasti ei tarvitsekaan kokea.
 
"höh"
En alkaisi ikinä suhteeseen, jos miehellä olisi entuudestaan lapsia. Ei kiitos minulle. Olen seurannut läheltä tällaisia perheitä (useampaa) ja valitettavan usein niissä eivät aikuiset osaa olla aikuisia vaan lapsia käytetään pelinappuloina.
 
"Meiju"
Lapsi tai lapset sinänsä ei ole se ongelma vaan miten heidät on kasvatettu. Olen sitä tyyppiä joka pystyy kiintymään lapsiin lähes kuin omiinsa, joten äitipuolena olemien ei olisi se vaikea osuus. Mutta miten sitä pärjäis jos lapset olisivat saaneet olla ikänsä kuin pellossa ja sitten tulisi se rakastava mutta napakka äitipuoli joka ei antaisikaan tehdä ihan miten lystäävät?
 

Yhteistyössä