no miks et sitten saa lainaa omistusasuntoon?

  • Viestiketjun aloittaja "Hmmm"
  • Ensimmäinen viesti
"Hmmm"
Kun itse olen ollut ihan tyhjätasku ja pikku hiljaa säästin alkuun 10% että ei tarvittu edes takaajaa. Nyt kyseinen asunto jo sijoitusasunto ja asun isommassa. Tosin töitä on ollut koko ajan, ei aina koulutusta vastaavaa mutta en ole vältrllyt hanttihommiakaan. Menot on toki pienet, olen tarkka mihin roposet laitan.
 
Keittiönoita
No tuota noin...mä olen kyllä saanut pankista asuntolainoja, joten se siitä. Mutta mutta.... tänä päivänä on paljon vaikeampaa saada asuntolainaa kuin vaikkapa 5 vuotta sitten. Tosiaan pitää olla se alkupääoma säästettynä ja miten sen säästät, jos palkkasi on pieni (esim 1500 €/kk käteen) ja vuokrasi yksiöstä 700 €? Maksat sen lisäksi työmatkakulut, puhelimen, vakuutukset, sähkölaskun ja elämisen. Jos olet oikein nuuka, saat ehkä säästöön 200 €/kk eli 2400 €/vuodessa. Kymmenessä vuodessa 24000 € eli hieman vaille sen 25% yksiön tai sikahalvan kaksion hinnasta. Käsittääkseni nykyisin ei enää tuo 10% riitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;30080053:
No tuota noin...mä olen kyllä saanut pankista asuntolainoja, joten se siitä. Mutta mutta.... tänä päivänä on paljon vaikeampaa saada asuntolainaa kuin vaikkapa 5 vuotta sitten. Tosiaan pitää olla se alkupääoma säästettynä ja miten sen säästät, jos palkkasi on pieni (esim 1500 €/kk käteen) ja vuokrasi yksiöstä 700 €? Maksat sen lisäksi työmatkakulut, puhelimen, vakuutukset, sähkölaskun ja elämisen. Jos olet oikein nuuka, saat ehkä säästöön 200 €/kk eli 2400 €/vuodessa. Kymmenessä vuodessa 24000 € eli hieman vaille sen 25% yksiön tai sikahalvan kaksion hinnasta. Käsittääkseni nykyisin ei enää tuo 10% riitä.
Tuokin summa on säästönä niin pieni, että on kymmenen vuoden aikana monet kerrat vaarassa tulla syödyksi. Tuona aikana menee tietokone ja telkkari vaihtoon ja muillakin kodinkoneilla on ikävä taipumus hajota just silloin kun rahaa uuteen ei ole.

Kymmenes vuodessa ehtii kans tilanteet muuttua kummasti. Ehtii avioon, tehdä muutaman muksun ja erota.
 
Keittiönoita
Tuokin summa on säästönä niin pieni, että on kymmenen vuoden aikana monet kerrat vaarassa tulla syödyksi. Tuona aikana menee tietokone ja telkkari vaihtoon ja muillakin kodinkoneilla on ikävä taipumus hajota just silloin kun rahaa uuteen ei ole.

Kymmenes vuodessa ehtii kans tilanteet muuttua kummasti. Ehtii avioon, tehdä muutaman muksun ja erota.
Näinpä! Omassa nuoruudessani 70- luvulla ja 80-luvun alussa oli aika selvää, että kaikilla ei tosiaankaan ollut varaa omistusasuntoon. Vuokralla asuminen oli siihen aikaan ihan normaalia, jos oli pienituloinen.
 
vvvieras
Kyllä se on vähintään 10 prosenttia yhä vieläkin. Mutta se ikäraja on max 30 vuotta. Joten pienipalkkaisella kyllä tulee äkkiä se ikäraja täyteen.

http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/lainat/asumisen+rahoitus/asp-laina/868872.html
 
pienituloisuus
Koska ei saada tarvittavaa käsirahaa säästettyä asuntoa varten. Mies tienaa käteen 1400€, minä saan kotihoidontuen ja lapsilisät. Lisäksi esim. Sampossa nikottelivat siitä että minulla ei ole vakituista työpaikkaa, vaikka hoitoalalla töitä onkin ja minulla ei mitään työttömyyspätkiä ole työhistoriassa ja silloinkin oli työpaikka alla... Minun palkka on myös sen 1400€ töissä ollessa.

Asunnot on täällä länsisuomessa lisäksi melkoisen kalliita, 130 000€ saa jonkinlaisen perheasunnon huonolta alueelta, mutta jos esim. rivitaloa tai omakotitaloa halajaa tai parempaa aluetta niin saa pulittaa helposti tuplat.

Kyllä me siis sitä asuntoa varten koko ajan säästellään, mutta kun tulot on noin pienet niin ne säästöt helposti joutuu syömään esim. pesukoneen hajotessa tai autoo rempatessa.
 
"Realisti"
Jos sanotaan, että talouden bruttotulot molempien ollessa töissä jotain 6000 euroa, 3 lähilasta sekä 3 etälasta. Tarttis 350 000 euroa lainaa. Myöntäisitkö?
Miksi ei saman tien 10 lasta, bruttotulot 2000e ja lainaa 600 000e. Myöntäisitkö?

Eihän tuossa sun esimerkissä ole mitään järkeä... tai no, se nimenomaan alleviivaa sitä, että lainan saamattomuus on tyhmien ihmisten ongelma. Että tehdään lapsia kuin kanit, ja sitten vasta lauman keskellä havahdutaan että hei, tartettais asunto ja hups, sellainen johon kaikki kersta mahtuu maksaakin hunajaa.

Tekin olisitte voineet ostaa sen ensiasunnon ENNEN lisääntymistä, jolloin tarvittavan lainan määrä olisi ollut luokkaa 100 000e ja menotkin paljon pienemmät.

Eli vastaus otsikkoon on aina yksinkertainen: koska ihmiset on tyhmiä, eivätkä osaa yhtään ennakoida elämäänsä.
 
mä...
[QUOTE="Realisti";30082467]Miksi ei saman tien 10 lasta, bruttotulot 2000e ja lainaa 600 000e. Myöntäisitkö?

Eihän tuossa sun esimerkissä ole mitään järkeä... tai no, se nimenomaan alleviivaa sitä, että lainan saamattomuus on tyhmien ihmisten ongelma. Että tehdään lapsia kuin kanit, ja sitten vasta lauman keskellä havahdutaan että hei, tartettais asunto ja hups, sellainen johon kaikki kersta mahtuu maksaakin hunajaa.

Tekin olisitte voineet ostaa sen ensiasunnon ENNEN lisääntymistä, jolloin tarvittavan lainan määrä olisi ollut luokkaa 100 000e ja menotkin paljon pienemmät.

Eli vastaus otsikkoon on aina yksinkertainen: koska ihmiset on tyhmiä, eivätkä osaa yhtään ennakoida elämäänsä.[/QUOTE]

Eli kaikki, jotka eivät toimi juuri sinun tavallasi ovat tyhmiä? Entä jos se oletkin sinä, joka olet tyhmä? Onko koskaan käynyt mielessä? Jos ihminen haluaa kiertää maata ja maailmaa ennen lapsia? Mikä järki on ostaa ja myydä, ostaa ja myydä puolen vuoden välein? Ai niin, se ei olekaan sinun tapasi toimia, joten tuollainen ei mitenkään voi olla muiden mieleen...
 
näin mulla
[QUOTE="Realisti";30082467]Miksi ei saman tien 10 lasta, bruttotulot 2000e ja lainaa 600 000e. Myöntäisitkö?

Eihän tuossa sun esimerkissä ole mitään järkeä... tai no, se nimenomaan alleviivaa sitä, että lainan saamattomuus on tyhmien ihmisten ongelma. Että tehdään lapsia kuin kanit, ja sitten vasta lauman keskellä havahdutaan että hei, tartettais asunto ja hups, sellainen johon kaikki kersta mahtuu maksaakin hunajaa.

Tekin olisitte voineet ostaa sen ensiasunnon ENNEN lisääntymistä, jolloin tarvittavan lainan määrä olisi ollut luokkaa 100 000e ja menotkin paljon pienemmät.

Eli vastaus otsikkoon on aina yksinkertainen: koska ihmiset on tyhmiä, eivätkä osaa yhtään ennakoida elämäänsä.[/QUOTE]

Joillekin meistä se elämä ja eläminen on tärkeämpää kuin asunto. Olen asunut ulkomailla, opiskellut ja matkaillut, vielä raskaanakin tein ulkomaan keikan ja palasin sitten vasta kotimaahan. Siihen ei oma asunto sopinut kuvioon. Eipä olis jääny paljon muisteltavaa jos nuoruus olis kulunu asuntolainaa maksaessa 8-16 duunissa. Ihmisillä on eri arvot ja asunnon hankintakin ajankohtaista eri aikoina. Mulla varmaan vasta yli 30-vuotiaana.
 
[QUOTE="Realisti";30082467]Miksi ei saman tien 10 lasta, bruttotulot 2000e ja lainaa 600 000e. Myöntäisitkö?

Eihän tuossa sun esimerkissä ole mitään järkeä... tai no, se nimenomaan alleviivaa sitä, että lainan saamattomuus on tyhmien ihmisten ongelma. Että tehdään lapsia kuin kanit, ja sitten vasta lauman keskellä havahdutaan että hei, tartettais asunto ja hups, sellainen johon kaikki kersta mahtuu maksaakin hunajaa.

Tekin olisitte voineet ostaa sen ensiasunnon ENNEN lisääntymistä, jolloin tarvittavan lainan määrä olisi ollut luokkaa 100 000e ja menotkin paljon pienemmät.

Eli vastaus otsikkoon on aina yksinkertainen: koska ihmiset on tyhmiä, eivätkä osaa yhtään ennakoida elämäänsä.[/QUOTE]

Hmmmm...

Jos ihan pienestä aletaan...

...faijan duunikaveri ampui kuulan kalloonsa ennenko ehdin kouluun...

... ko pääsin kouluun, ni luokkakaverin isosysteri kuoli koulun viereisissä liikennevaloissa auton alle...

... teini- iässä yks kaveri meni mopolla junan alle...

... vielä teini- iässä yks kaveri otti heroiiniöverit...

... sit skipataan jokunen vuosi koska ei viitti...

... ai nii, tos välis serkku ehti vetää ittensä jojoon...

... vaimon opiskelukaveri törmäs rattijuoppoon...

... nelikymppisenä yks luokkakaveri oli kuollut niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin syöpään...

Sit tuut mulle sanomaan, et elämä on jotenkin ennakoitavissa oleva asia.
Siit vaan.
 
"Realisti"
Alkuperäinen kirjoittaja mä...;30082480:
Eli kaikki, jotka eivät toimi juuri sinun tavallasi ovat tyhmiä? Entä jos se oletkin sinä, joka olet tyhmä? Onko koskaan käynyt mielessä? Jos ihminen haluaa kiertää maata ja maailmaa ennen lapsia? Mikä järki on ostaa ja myydä, ostaa ja myydä puolen vuoden välein? Ai niin, se ei olekaan sinun tapasi toimia, joten tuollainen ei mitenkään voi olla muiden mieleen...
Ei, vaan ne, jotka on itse ajaneet ensin itsensä tilanteeseen jossa ei enää kykene ostamaan asuntoa JA valittavat etteivät kykene ostamaan asuntoa, ovat tyhmiä. Ihmisen pitää elää päätöstensä mukaan - jos päättää hommata suurperheen ja siihen asti vaan hummailla kaikki rahansa, niin onhan se perkeleen typerää sitten itkeä ettei enää pystykään ostamaan kerralla luxuslukaalia.

Sitäpaitsi, kuka helvetti on puhunut puolen vuoden välein ostamisesta ja myymisestä? Ei kukaan muu kuin sinä. Myöskään "maan ja maailman kiertäminen" ei poissulje asunnon ostamista, eikä toisekseen pakota pukkaamaan heti kiertämisen lopettamisen jälkeen miljoonaa kersaa maailmaan.

Joillekin meistä se elämä ja eläminen on tärkeämpää kuin asunto. Olen asunut ulkomailla, opiskellut ja matkaillut, vielä raskaanakin tein ulkomaan keikan ja palasin sitten vasta kotimaahan. Siihen ei oma asunto sopinut kuvioon. Eipä olis jääny paljon muisteltavaa jos nuoruus olis kulunu asuntolainaa maksaessa 8-16 duunissa. Ihmisillä on eri arvot ja asunnon hankintakin ajankohtaista eri aikoina. Mulla varmaan vasta yli 30-vuotiaana.
Mullekin elämä ja eläminen on tärkeämpää kuin asunto. Ei elämän järkevä suunnittelu millään lailla poissulje elämistä - paitsi jos mieltää "elämiseksi" ainoastaan sen, että tuhlaa jokaikisen penninsä heti kun sen näppeihinsä saa, eikä ennakoi ikinä yhtään mitään. Aika surkea elämisen määritelmä.

Jos ihan pienestä aletaan...

...faijan duunikaveri ampui kuulan kalloonsa ennenko ehdin kouluun...
Jos ampuu kuulan kalloon, on ennakoitavissa että kuolee.

... ko pääsin kouluun, ni luokkakaverin isosysteri kuoli koulun viereisissä liikennevaloissa auton alle...
Puoliksi omaa syytä - liikennevaloissakin kannattaa aina katsoa sivuillee.

... teini- iässä yks kaveri meni mopolla junan alle...
On ennakoitavissa, että mopo häviää junalle.

... vielä teini- iässä yks kaveri otti heroiiniöverit...
Heroiini on tunnetusti vaarallista.

... sit skipataan jokunen vuosi koska ei viitti...
"Ei viiti" on ihan oma valinta.

... ai nii, tos välis serkku ehti vetää ittensä jojoon...
Itsensä hirttäminen johtaa oletettavasti kuolemaan.

... vaimon opiskelukaveri törmäs rattijuoppoon...
Eka ei-ennakoitava asia

... nelikymppisenä yks luokkakaveri oli kuollut niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin syöpään...
Ja siinä toinen

Sit tuut mulle sanomaan, et elämä on jotenkin ennakoitavissa oleva asia.
Siit vaan.
Elämä on jotenkin ennakoitavissa. Ei kaikilta osin, mutta se ei anna syytä elää _kokonaan_ ihan kuin pellossa. Vaikka kaikkea ei voikaan hallita niin kannattaa hallita sitä mitä voi - ja jättää vetämättä heroiinia, itsensä hirteen tai junan alle, ja miettimään sitä asumistaankin vähän pidemmälle kuin seuraavan vuokran eräpäivään saakka.
 
pienituloisuus
Ei kaikki hummaa rahojaan ennen lapsia. Toiset tosiaan saa lapset nuorina, esim. me. Ja ihan hyvä ettei odotettu sinne 30 vuoden ikään, koska oltaisiin jääty ilman lapsia. Nyt meillä on nämä kaksi. <3

Asunnot vaan on kalliita ja kaikki ei ole lääkäreitä, joten silloin ei se lainanottaminen ole niin itsestäänselvää. Kyllä mekin muutama vuosi sitten oltaisiin lainaa saatu yli oman maksukyvyn, minusta oltiin fiksuja ettei otettu. Me pohditaan asioita monelta kantilta, lainan määrä pitää olla sellainen, että sen maksu ei tuota vaikeuksia vaikka toinen jäisi esim. työttömäksi. Toisaalta meistä lainanotto ei ole järkevää, jos voimme ottaa sitä niin vähän että sillä rahalla saadaan joku karsea kolmio jostain narkkien ja elämäntapatyöttömien asuttamasta talosta, jonka lähikoulussa 70% lapsista on mamuja. Mieluummin sitten asustellaan täällä asokodissa kivalla alueella, vaikka kallista tämäkin on eikä ole koskaan oma.

Toki ihan kaunis ajatus se että kaikki pääsee heti lukion jälkeen opiskelemaan hyvään ammattiin. Siitä vakituiseen duunipaikkaan töihin. Sitten alle eka omistusasuntoluukku jonkun isomman kaupungin keskusta-alueelta. Sitten löytyy se prinssi uljas tai prinsessa ruusunen jonka kanssa mennään kimppaan. Ostetaan yhdessä kiva rivitalokoti taajamasta. Molemmat myy yksiönsä voitolla pois. Molemmat saa pienen ylennyksen duunissa. Mennään naimisiin ja myydään taas rivitalokoti voitolla pois, sit rakentamaan sitä omaa tupaa tai ostamaan kiva valkoinen omakotitalounelma unelma-alueelta. Taas tulee ukolle pieni ylennys duunissa. Siihen kaksi tai kolme lasta ja karvanen koira ja ah- elämä meni täydellisesti ja nappiin!
 
[QUOTE="Realisti";30082884]
Elämä on jotenkin ennakoitavissa. Ei kaikilta osin, mutta se ei anna syytä elää _kokonaan_ ihan kuin pellossa. Vaikka kaikkea ei voikaan hallita niin kannattaa hallita sitä mitä voi - ja jättää vetämättä heroiinia, itsensä hirteen tai junan alle, ja miettimään sitä asumistaankin vähän pidemmälle kuin seuraavan vuokran eräpäivään saakka.[/QUOTE]

No ei nyt kärjistellä älyttömyyksiin asti. Se, että ei ala juo parikymppisenä suunnitella ja toteuttaa asunnon ostoa, ei tarkoita sitä, että "eletään kuin pellossa". Ei tähän asuntoasiaan tarvitse niin vakavasti suhtautua - se on kuitenkin vaan asunto. Ne, joita kiinnostaa, miettivät sitä asumista, mutta ei se mikään välttämättömyys ole.
 
"minna"
Musta Se on kyllä muille paljon isompi ongelma, ett meillä ole omaa asuntoa. Totta, jos oltais nuorempana oltu fiksumpia, oltais ehkä tehty asiat toisin. Ratkaisut on tehty aikoinaan ja sen mukaan eletään. En ruikuta ka valita kun ei ole varaa nyt ostaa omaa taloa. Järkevintähän Se olisi maksaa sitä omaa pois, mutta on odotettava vielä muutama vuosi. Muut sitä haluavat päivitellä ja saavat pitää vaikka tyhmänäkin. On helppo olla jälkiviisas, mutta ei Sillon nuorena osannu ajatella asioita samalla tavalla. Näin Se vaan menee. Toiset hoksaa nuorena jo kaiken, toisilla on rikkaat vanhemmat ja kolmannet oppii kantapään kautta. Tosin ruikuttaminen ei kannata vaan satsaaminen siihen mihin pystyy vaikuttaa. Ja joskus on vaan aikoja ettei jaksa ajatella positiivisesti, mutta nekin menee ohi.
 

Yhteistyössä