1v2kk lapsi hirveän "riippuvainen" äidistä..

  • Viestiketjun aloittaja "äpyli"
  • Ensimmäinen viesti
"äpyli"
Koska helpottaa? En pysty mitään tekemään, koko ajan sylissä ja esikoinen ei saa yhtään huomiota eikä olla sylissä kun pienempi huutaa ja kiukkuaa. Aina kun olen paikalla, haluaa syliin ja itkee jos ei pääse. Kun olen poissa, leikkii kuulemma kiltisti ja viihtyy lattialla omissakin oloissaan. Ei siis isältään kaipaa samaa huomiota. Ihanaahan se on että lapseni tarvitsee minua mutta silti, koska menee ohi tää vaihe?
 
"joku"
Meillä7v edelleen todella äiti takertuvainen. Mitään ei voi tehdä isän kanssa jos mä oon paikalla. Jos mä en oo talossa, niin viihtyy kyllä hyvin isänsä kanssa.
 
"äpyli"
[QUOTE="joku";30090199]Meillä7v edelleen todella äiti takertuvainen. Mitään ei voi tehdä isän kanssa jos mä oon paikalla. Jos mä en oo talossa, niin viihtyy kyllä hyvin isänsä kanssa.[/QUOTE]

Apua!!!!!
 
tuossa vaiheessa on vissiin se, että lapsi lopultakin alkaa huomata olevansa erillinen yksilö äidistä, tai joku samaan liittyvä vaihe. siksi takertuu, koska on jollain tavalla vaikea se asia hyväksyä. meillä ainakin juuri tuossa ikää koko ajan iholla oli, ei enää niinkään (nyt vuosi ja 9kk) esikoisen kanssa kannattaa joskus lähteä mahdollisuuksien mukaan viettämään yhteistä aikaa ja isukki jää kuopuksen kanssa, koska kuten itse sanot, kun olet poissa, niin ei kuopus ymmärrä koko ajan kaivatakaan sinua. esikoisilla on useinkin aina se kova paikka olla isompi, joka joutuu ymmärtämään liiankin usein, että pieni ei tajua ym..
 
"Hei"
Meidän kaksivuotias on edelleen tuollainen, mutta vähän alkaa jo helpottaa ja saan hyvinä päivinä laitettua ruokaa ja tehtyä normaalit huushollaukset ilman vaikeuksia. On ollut aina superherkkä lapsi, koliikkia jne. taustalla, vierastaa edelleen paljon jne. jne. Mutta olen varma, että kun lapsi on saanut turvallisen alun ja tarvitsemansa tuen, hänestä tulee näin parempi kuin jo olisi aina jätetty huutamaan. Teillä tietty hankalaa, kun on esikoinenkin siinä. Mutta kyllä se ajan kanssa helpottaa, tsemppiä!
 
"äpyli"
[QUOTE="Hei";30090630]Meidän kaksivuotias on edelleen tuollainen, mutta vähän alkaa jo helpottaa ja saan hyvinä päivinä laitettua ruokaa ja tehtyä normaalit huushollaukset ilman vaikeuksia. On ollut aina superherkkä lapsi, koliikkia jne. taustalla, vierastaa edelleen paljon jne. jne. Mutta olen varma, että kun lapsi on saanut turvallisen alun ja tarvitsemansa tuen, hänestä tulee näin parempi kuin jo olisi aina jätetty huutamaan. Teillä tietty hankalaa, kun on esikoinenkin siinä. Mutta kyllä se ajan kanssa helpottaa, tsemppiä![/QUOTE]

Mä en muista että esikoinen ois ikinä ollu näin kiinni minussa, onkin nykyäänkin hyvin sosiaalinen ja reipas. Tämä toinen on arempi ja sellainen tuumailija ja seuraa sivusta. Ehkä tämäkin on persoonakysymys, toiset taitaa olla enemmän kiinni kun toiset.. :)
 

Yhteistyössä