"sini"
Veljelläni on 2v7kk ikäinen poika, 3-viikkoa nuorempi kuin oma kolmas poikani. Kaikki lapset ovat yksilöitä ja kehittyvät omaan tahtiin, tiedän. Mutta silti mulla on äitinä ja tätinä pieni huoli veljenpojasta.
Veljenpoika on perheensä toinen lapsi. Jo synnärillä heille sanottiin, että lapsella on heikko lihasjäntevyys ja häntä pitää jumpata. Saivat fysioterapeutilta ohjeet. En muista kuinka kauan jumpata piti ja kuinka kauan jumppasivat. Veljenpoika on motorisesti ollut todella hidas, oppi kääntymään selältä vatsalleen vasta melkein 8kk iässä. Seisomaan tukea vasten reilusti yli vuoden iässä ja kävelemään lähti 1v10kk iässä. Kävivät sitä ennen ft:lla, mutta kaikki oli kuulemma ok. Vanhemmat myös itse sanoivat, että hyvä kun ei vielä kävele.
Joo, ymmärrän että kävelemään lähteminenkin on yksilöllistä, oma esikoinenkin oppi kävelemään 1v4kk iässä. Tällä hetkellä veljenpoika kuitenkin vieläkin kävelee kovin töpöttelevästi eikä osa juosta. Pitää käsivarsia suorana kylkiä vasten ja muutenkin on kömpelö.
Veljenpoika ei myöskään puhu, ymmärtää kyllä todella hyvin. Omat lapsenikin on oppineet puhumaan myöhään, yli 2-vuotiaina, samoin siskoni poika. Mutta veljenpojan puhe on hyvin vähäistä. Aivan kuin hänen suunsa olisi todella veltto. Samoin hän kuolaa ihan mahdottomasti. Ja edelleen ymmärrän, että lapset ovat yksilöitä, jotka kehittyvät eri tahtiin, mutta jotenkin musta tuntuu, että on monta pientä tekijää, joiden takia itse veisin lapsen tutkittavaksi.
Veljenpoika on aivan ihana, aurinkoinen ja mahtava tyyppi. Rakas itselleni ja toivottavasti tulevaisuudessakin hyvä kaveri omien lasteni kanssa. Mutta huoli mulla vaan on, josta en yli pääse. Mutta en myöskään tiedä, miten asian ottaisin esille. Miten voisin tästä huolesta veljelle ja/tai hänen vaimolleen puhua?
Veljenpoika on perheensä toinen lapsi. Jo synnärillä heille sanottiin, että lapsella on heikko lihasjäntevyys ja häntä pitää jumpata. Saivat fysioterapeutilta ohjeet. En muista kuinka kauan jumpata piti ja kuinka kauan jumppasivat. Veljenpoika on motorisesti ollut todella hidas, oppi kääntymään selältä vatsalleen vasta melkein 8kk iässä. Seisomaan tukea vasten reilusti yli vuoden iässä ja kävelemään lähti 1v10kk iässä. Kävivät sitä ennen ft:lla, mutta kaikki oli kuulemma ok. Vanhemmat myös itse sanoivat, että hyvä kun ei vielä kävele.
Joo, ymmärrän että kävelemään lähteminenkin on yksilöllistä, oma esikoinenkin oppi kävelemään 1v4kk iässä. Tällä hetkellä veljenpoika kuitenkin vieläkin kävelee kovin töpöttelevästi eikä osa juosta. Pitää käsivarsia suorana kylkiä vasten ja muutenkin on kömpelö.
Veljenpoika ei myöskään puhu, ymmärtää kyllä todella hyvin. Omat lapsenikin on oppineet puhumaan myöhään, yli 2-vuotiaina, samoin siskoni poika. Mutta veljenpojan puhe on hyvin vähäistä. Aivan kuin hänen suunsa olisi todella veltto. Samoin hän kuolaa ihan mahdottomasti. Ja edelleen ymmärrän, että lapset ovat yksilöitä, jotka kehittyvät eri tahtiin, mutta jotenkin musta tuntuu, että on monta pientä tekijää, joiden takia itse veisin lapsen tutkittavaksi.
Veljenpoika on aivan ihana, aurinkoinen ja mahtava tyyppi. Rakas itselleni ja toivottavasti tulevaisuudessakin hyvä kaveri omien lasteni kanssa. Mutta huoli mulla vaan on, josta en yli pääse. Mutta en myöskään tiedä, miten asian ottaisin esille. Miten voisin tästä huolesta veljelle ja/tai hänen vaimolleen puhua?