Vanhemmat, saako teini lopettaa sovitut kesätyöt kesken?

  • Viestiketjun aloittaja taas näitä teinejä..
  • Ensimmäinen viesti
taas näitä teinejä..
Tulipahan vaan mieleeni, kun taas pääsin todistamaan tilannetta missä 15v teini päätti yhtäkkiä ennaltasovitusta poiketen, että lopettaakin kesätyöt jo tähän päivään, vaikka vuorolistalla on jo kuukausi sitten ollut nähtävissä vuorot myös tulevalle viikonlopulle ja ensi viikolle. Mitään kummempaa syytä lopettamiselle ei ole paitsi laiskuus ja "eihuvitaYOLO"-syndrooma. Hänelle on oltu mukavia, autettu ja neuvottu.

Ilmoitti "erostaan" tekstarilla eikä vastannut pomon puhelinsoittoihin. Näitä tuntuu olevan aina vaan enemmän ja enemmän nykyään. Miten vanhemmat antavat lapsensa toimia noin munattomasti? Jos on ennalta sovittu tietyt työviikot, niin eihän niistä nyt noin vaan voi luistella. Ja se, että ei edes kohtaa pomoa kasvotusten (uskokaa pois, meidän pomo on varmasti sieltä mukavimmasta päästä) tai pyydä etukäteen lomaa pari kolme viimeistä viikkoa ennen koulun alkua, jos niin haluaa.


Jos kyse olisi omasta lapsestani, niin en antaisi jättää ennalta sovittua työrupeamaa kesken vain siksi, kun ei huvita. Puhuisin ennen työn hakemista, että voi sitten ilmoittaa, että tekee töitä vain kesä-heinäkuun ja elokuussa lomailee ennen koulun alkua, mut kesken ei jätetä, jos työn ottaa vastaan ja siellä ei ole olosuhteissa mitään "hämärää".

Pienemmillä paikkakunnilla piirit ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika pienet ja yrittäjät tuntevat toisensa ja jos sattuu alalle joskus päätymään, niin saattaapi muutama ovi sulkeutua ihan vaan nuoruuden temppuilujen vuoksi. Plus että on vaan niin noloa ja junttia vanhemmiltakin antaa lapsen tehdä noin ilman, että joutuu ottamaan edes reilusti vastuun tekemisistään (=kohtaa työnantajan silmästä silmään tai edes puhelimessa).
 
Mulla ei ole vielä teiniä, mutta sitten kun on, niin ei saisi lopettaa kesken ilman pätevää syytä. Ja päteviä syitä olisi terveydelliset syyt tai työnantajan huono kohtelu (esim. palkat maksamatta, työsopimuksesta poikkeaminen tms). Tänä päivänä saa olla onnellinen, jos saa kesätöitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Oisku
vieras..
Ei onnistuis meillä. Teinit muutenkin hoitaneet itse työvuoronsa. Toinen kotiutui just iltavuorosta. Toinen taas lähti aamulla viiden jälkeen.
Meillä vielä se että ovat miehen firmasta vuokratyöläisinä toisessa firmassa eli pitää olla todella tarkka noiden suhteiden kanssa.
Ei silti mies just tällä viikolla toi teinien pomolta terveisiä noille että ovat olleet tosissaan noiden töiden kanssa. Tuolla kans tuntunu olevan ongelmana nuo että vaan ilmotetaan aamulla että ei tulla enää ollenkaan tai ollaan muuten vaan pois pari päivää kun sille tuntuu.

Tottakait sitte jos teinistä tuntuu ettei jaksa tai halua oikeasti töitä tehdä niin puhutaan asia ja mietitään vaihtoehtoja. Mutta ainakin nämä pari kesää ovat olleet mielellään töissä et saavat vähän enemmän rahaa käyttöön.
 
maa aam
Ei todellakaan saisi lopettaa ilman pätevää syytä. Kyllä työnteosta on opittava, että sovitut työt on hoidettava. Ennenkuin teinini olisi ottanut työtä vastaan, olisin pyrkinyt hänen kanssaan miettimään mahdollisimman hyvin miten paljon hänellä on realistisesti energiaa tehdä töitä, ja miten paljon hän tarvitsee lomaa.

Oletko varma, ettei kyse ole kuitenkaan huonosta kohtelusta? Ilmeisesti olet samassa paikassa töissä, että tästä ei ole kysymys? Minä itse olen aloittanut osa-aikatyöt koulun lisäksi jo 15-vuotiaana, ja kesät olin aina kokopäiväisesti töissä ja hyvin sujui.

Kuitenkin 14-vuotiaana minulla oli ensimmäinen kesätyö , jonka näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut hyvin lopettaa kesken ja jos vanhempani olisivat tienneet koko totuuden, olisivat ehkä suositelleetkin sitä. Olin kolme viikkoa kuivakukkapellolla poimimassa kuivakukkia. Asuin työviikot (5 päivää) kaverini kanssa asuntovaunussa ko. paikassa, koska paikka oli hankalan matkan päässä ja etukäteen muistan, että se tuntui hienolta ja aikuiselta. Halusin siis itse asua siellä ne viikot. Paikan omistaja teetätti meillä kuitenkin päivässä 12 tuntia töitä, klo 08-20.00, ja palkka oli tosi pieni. Ruuat hän tarjosi, mutta äkkiä piti syödä ja sitten taas töihin. Olin niin ylpeä kesätyöstäni, etten kertonut vanhemmilleni siitä työmäärästä. Näin aikuisena ajatellen omistaja toimi väärin, ja jos kyse olisi minun lapsestani, suosittelisin hänen lopettavan ellei sovituista työajoista alettaisi pitää kiinni.
 
aapeeee
Tuntuu, että nykyteinin kuvitelmissa mennään heti peruskoulusta johtajan paikalle johtajan palkoin ja eduin. Jotenkin on unohdettu se, että vaikka muuten tunnutaan olevan kaikkivoipaisia, niin viisitoistakesäisinä sitä on vaan aloitettava sieltä suorittavan tason hommista, kun ei ole koulutusta ja harvemmin vielä työkokemustakaan tuossa vaiheessa hankittuna.

Onneksi on kunnollisia ja ahkeriakin teinejä paljon. Nykyään meillä kuuluu vakiohenkilökuntaan eräs tyttö, joka aloitti muutama vuosi sitten juuri noista kesäteinin hommista. On reipas, luotettava ja aktiivinen, joten hommia riittää kyllä tulevillekin vuosille :)
Kannustakaa ja opettakaa niitä teinejänne hoitamaan hommat kunnialla ja pitämään sovituista jutuista kiinni. Näin aion itsekin toimia omien lasteni kanssa ja samanlaisen kasvatuksen sain kotoa.
 
aapeeee
Ei todellakaan saisi lopettaa ilman pätevää syytä. Kyllä työnteosta on opittava, että sovitut työt on hoidettava. Ennenkuin teinini olisi ottanut työtä vastaan, olisin pyrkinyt hänen kanssaan miettimään mahdollisimman hyvin miten paljon hänellä on realistisesti energiaa tehdä töitä, ja miten paljon hän tarvitsee lomaa.

Oletko varma, ettei kyse ole kuitenkaan huonosta kohtelusta? Ilmeisesti olet samassa paikassa töissä, että tästä ei ole kysymys? Minä itse olen aloittanut osa-aikatyöt koulun lisäksi jo 15-vuotiaana, ja kesät olin aina kokopäiväisesti töissä ja hyvin sujui.

Kuitenkin 14-vuotiaana minulla oli ensimmäinen kesätyö , jonka näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut hyvin lopettaa kesken ja jos vanhempani olisivat tienneet koko totuuden, olisivat ehkä suositelleetkin sitä. Olin kolme viikkoa kuivakukkapellolla poimimassa kuivakukkia. Asuin työviikot (5 päivää) kaverini kanssa asuntovaunussa ko. paikassa, koska paikka oli hankalan matkan päässä ja etukäteen muistan, että se tuntui hienolta ja aikuiselta. Halusin siis itse asua siellä ne viikot. Paikan omistaja teetätti meillä kuitenkin päivässä 12 tuntia töitä, klo 08-20.00, ja palkka oli tosi pieni. Ruuat hän tarjosi, mutta äkkiä piti syödä ja sitten taas töihin. Olin niin ylpeä kesätyöstäni, etten kertonut vanhemmilleni siitä työmäärästä. Näin aikuisena ajatellen omistaja toimi väärin, ja jos kyse olisi minun lapsestani, suosittelisin hänen lopettavan ellei sovituista työajoista alettaisi pitää kiinni.
Olen samassa työpaikassa.

Tätä teiniä on kohdeltu hyvin ystävällisesti koko ajan, vaikka hänellä oli alussa tapana myöhästellä useinkin milloin mihinkin syyhyn vedoten (mopo ei startannut heti jne). Monta kertaa tuli työpaikalle n. 5-15min myöhässä ja paineli vaihtamaan vaatteita ihan rennosti ja ajan kanssa tuosta huolimatta, koskaan ei pahoitellut, että anteeksi kun myöhästyin.
Oli myös sairaslomalla yli viikon tuossa yhdessä välissä ja kaikki kyselivät vain ystävällisesti, että onko jo parempi olo ja muuta asiaan kuuluvaa, kun tuli takaisin töihin (15min myöhässä silläkin kertaa, ei pahoitteluja ei mitään).

On autettu, perehdytetty, juteltu, vitsailtu, neuvottu, otettu mukaan porukkaan. Ainoa asia mistä hänelle on taidettu sanoa, on ollut se, kun hänen ruokataukonsa alkoivat venyä 45-60min mittaisiksi ja saattoi joskus pitää kolmenkin tunnin vuoron aikana pitkän ruokatauon, vaikka sellainen ei edes noin lyhyeen päivään kuulu. Siitä on siis sanottu. Oikeasti pomo olisi voinut olla paljon tiukempikin tuon kanssa, nyt kun jälkikäteen ajattelee.. Jossain muualla ei varmasti olisi saanut noin hyvää kohtelua, mutta elämä varmaan sitten pitää huolen siitä oppitunnista, jos meinaa samalla työmoraalilla (tai sen puutteella) jatkaa jatkossakin.
 
aapeee
Alkuperäinen kirjoittaja paska säkä;30121764:
kannanko mä sen teinin sinne ja istun pitämässä kiinni ettei poistu paikalta?
En tiedä onko sinulla taipumusta toimia kesätyöntekijäpoliisina, mutta jos kyselet, että mitä voisit vanhempana tehdä asialle, niin kehottaisin opettamaan miten työelämässä asiat hoidetaan, eli sovitusti :)
 
maa aam
Olen samassa työpaikassa.

Tätä teiniä on kohdeltu hyvin ystävällisesti koko ajan, vaikka hänellä oli alussa tapana myöhästellä useinkin milloin mihinkin syyhyn vedoten (mopo ei startannut heti jne). Monta kertaa tuli työpaikalle n. 5-15min myöhässä ja paineli vaihtamaan vaatteita ihan rennosti ja ajan kanssa tuosta huolimatta, koskaan ei pahoitellut, että anteeksi kun myöhästyin.
Oli myös sairaslomalla yli viikon tuossa yhdessä välissä ja kaikki kyselivät vain ystävällisesti, että onko jo parempi olo ja muuta asiaan kuuluvaa, kun tuli takaisin töihin (15min myöhässä silläkin kertaa, ei pahoitteluja ei mitään).

On autettu, perehdytetty, juteltu, vitsailtu, neuvottu, otettu mukaan porukkaan. Ainoa asia mistä hänelle on taidettu sanoa, on ollut se, kun hänen ruokataukonsa alkoivat venyä 45-60min mittaisiksi ja saattoi joskus pitää kolmenkin tunnin vuoron aikana pitkän ruokatauon, vaikka sellainen ei edes noin lyhyeen päivään kuulu. Siitä on siis sanottu. Oikeasti pomo olisi voinut olla paljon tiukempikin tuon kanssa, nyt kun jälkikäteen ajattelee.. Jossain muualla ei varmasti olisi saanut noin hyvää kohtelua, mutta elämä varmaan sitten pitää huolen siitä oppitunnista, jos meinaa samalla työmoraalilla (tai sen puutteella) jatkaa jatkossakin.
Ok. Ikävä juttu, ehkä kuitenkin eniten teinille itselleen. Tulevaisuus antaa toivottavasti oppitunnin aiheesta.

Työskentelen itse palvelulaitoksen johtajana, ja vaikka meillä ei työn luonteesta johtuen ole koskaan töissä alaikäisiä, kouluttamattomia ihmisiä, olen valitettavasti huomannut samaa joissakin opiskelijoissa.

Osa nuorista alan opiskelijoista tuntuu kuvittelevan, että töissäkin lähdetään siitä mikä itselle on kivaa. Että jos tekee mieli vetää tirsat sohvalla kun hoitotyössä on rauhallisempi jakso, niin se on ihan ok. Kun asiasta keskustelee, ei asenne välttämättä ole kohdillaan palautteelle. Samoin muutamalta valmistuneelta, nuorelta olen kohdannut vähän samankaltaista asennetta ja joskus tuntuu, että poissa ollaan tosi helpolla töistä. Sellainen olo tulee, kun työntekijältä tulee aamulla tekstiviesti "pikkuisen päätä kolottaa tänään, jään lepäilemään kotiin".

Osa nuorista on todella reippaita, mutta osa tarvitsisi kyllä asennekasvatusta ja työmoraalia. Katse kääntynee vanhempiin, eli huom vanhemmat, pitäkää huolta myös siitä kasvatuksessa, että lapsenne pärjäävät tulevaisuudessa työelämässä!
 
aapeee
Ok. Ikävä juttu, ehkä kuitenkin eniten teinille itselleen. Tulevaisuus antaa toivottavasti oppitunnin aiheesta.

Työskentelen itse palvelulaitoksen johtajana, ja vaikka meillä ei työn luonteesta johtuen ole koskaan töissä alaikäisiä, kouluttamattomia ihmisiä, olen valitettavasti huomannut samaa joissakin opiskelijoissa.

Osa nuorista alan opiskelijoista tuntuu kuvittelevan, että töissäkin lähdetään siitä mikä itselle on kivaa. Että jos tekee mieli vetää tirsat sohvalla kun hoitotyössä on rauhallisempi jakso, niin se on ihan ok. Kun asiasta keskustelee, ei asenne välttämättä ole kohdillaan palautteelle. Samoin muutamalta valmistuneelta, nuorelta olen kohdannut vähän samankaltaista asennetta ja joskus tuntuu, että poissa ollaan tosi helpolla töistä. Sellainen olo tulee, kun työntekijältä tulee aamulla tekstiviesti "pikkuisen päätä kolottaa tänään, jään lepäilemään kotiin".

Osa nuorista on todella reippaita, mutta osa tarvitsisi kyllä asennekasvatusta ja työmoraalia. Katse kääntynee vanhempiin, eli huom vanhemmat, pitäkää huolta myös siitä kasvatuksessa, että lapsenne pärjäävät tulevaisuudessa työelämässä!
Hyvin kirjoitettu, tunnistan täysin tuon "päätä kolottaa"-ihmistyypin näin monta vuotta tällä omalla alallani työskennelleenä :D

On aika huolestuttavaa, että tälläisenä aikana, kun työpaikkansa pitäminen on lähes lottovoitto, annetaan nuorten hoitaa työjuttunsa noin päin perberiä. Vanhemmat ei tokikaan kyllä kaikkea tiedä mitä työpaikalla tapahtuu, mutta monista teineistä näkee, että se työn arvostus ei ole noin niinkuin lähtökohtaisesti keskeisissä arvoissa siellä kotona. Osa menee tietysti ihan puhtaan kapinoinninkin piikkiin, ehkä vanhemmat ovat pakottaneet kesätöihin hyvin vastentahtoisen teinin..
 
maa aam
Hyvin kirjoitettu, tunnistan täysin tuon "päätä kolottaa"-ihmistyypin näin monta vuotta tällä omalla alallani työskennelleenä :D

On aika huolestuttavaa, että tälläisenä aikana, kun työpaikkansa pitäminen on lähes lottovoitto, annetaan nuorten hoitaa työjuttunsa noin päin perberiä. Vanhemmat ei tokikaan kyllä kaikkea tiedä mitä työpaikalla tapahtuu, mutta monista teineistä näkee, että se työn arvostus ei ole noin niinkuin lähtökohtaisesti keskeisissä arvoissa siellä kotona. Osa menee tietysti ihan puhtaan kapinoinninkin piikkiin, ehkä vanhemmat ovat pakottaneet kesätöihin hyvin vastentahtoisen teinin..
Kyllähän osa nuorista kasvaa hyvinkin eri tahtiin, ja joku 15-16 -vuotias voi olla vielä todella lapsellinen ja lapsellisuuttaan myös kapinoida siellä töissäkin. Vaikka sitten juuri niin, ettei noudata sääntöjä.

Eniten minua huolestuttaa ne 18-20+ -vuotiaat, joiden päätä tosiaan kolottaa helposti ja poissaoloja kertyy reilusti. Niitä on minulle ehtinyt sattua niin monta 10 johtajavuoteni aikana, että jonkinlaisesta ilmiöstä on minusta kyse. Onko se sitten tosiaan sitä, etteivät vanhemmat kasvata arvostamaan työtä? Vai yhteiskunnan arvoja muuten... Olen miettinyt sitä kovastikin, syistä en ihan ole saanut kiinni :)
 
Huutelen puskista
Ilmiö näkyy jo amiksessa. Osa on niin velttoa porukkaa, ettei tosikaan. Vanhempia ei kiinnosta muu kuin se, että Pyry-Petteri saa koulun kirjoilla ollessaan ilmaisen ruoan ja joillain aloilla ajokortinkin "frman piikkiin". Aina ollaan myöhässä, mitään ei viitsitä tehdä "koska ei ole kivaa", ei huvita, vituttaa ja röökillekin pitäisi päästä vartin välein. En todellakaan odota, milloin tämä maa pyörii näiden lusmujen varassa.

Toisaalta on myös niitä, jotka meinataan viedä kesken kaiken työelämään. Ovat hoitaneet työssäoppimiset ja muut niin mallikaasti, että ovat pedanneet itselleen varman työpaikan jo nuorina. Osa on yrittäjäperheestä lähtöisin ja tietty työmoraali on omaksuttu varhain. Heihin on ihana törmätä kaupungilla liikkuessaan - saa olla ylpeä.
 

Yhteistyössä