Turhaa purnausta sukulaisen jääräpäisyydestä.

  • Viestiketjun aloittaja "someone"
  • Ensimmäinen viesti
"someone"
Lapseton sukulainen peri vanhempiensa vanhan talon irtaimistoineen. Talo on todella vanha ja huonossa kunnossa. Kävin pari vuotta sitten sukulaisen luvalla katselemassa taloa sisältä. Siellä oli ihana puusohva sekä vanha puinen kirjoituspöytä. Sukulaiselta kysyttiin, mitä niille aikoo tehdä. Hänellä ei ollut suunnitelmia, eivät sovi hänen asuntoonsa. Kysyimme, josko hän möisi ne meille, mutta hän ei niistä ollut valmis luopumaan. Viime kesänä kysyimme uudelleen, mutta ei. "Koskaan ei tiedä, jos niitä johonkin tarvii" oli hänen vastauksensa.

Noh, enääpä niitä ei voi myydä tms, koska talo on täysin laho ja osittain jo romahtanut.
Eilen oli sitä mieltä, että olisi hän voinut kyllä sittenkin niistä luopua. Hah!
 
vierastanen
Tuttu juttu. Appivanhempieni siirtyessä paremmille kalastusmaille kälyni ei voinut heittää edes vanhempiensa vanhoja vaatteita pois, vaan kiikutti ne kaikki kesämökkinsä vintille talteen. Ja muut olivat samaa mieltä. Ehdotin , että jos vaikka antaisi paikalliselle kesäteatterille roolivarusteiksi, Ei, ei voi antaa, koska voi tulla paha mieli, jos ne vaatteet ovatkin jonkun näyttelijän käytössä. Ja nyt siis puhuttiin vasta vaatteista. Tulisi pitkä tarina irtaimistosta.

En ihan tajua kiintymystä tavaroihin, jos ne kerran saavat hyvän kodin jostakin muualta.
 

Yhteistyössä