Mitä neuvoisitte? Vauvalla koliikki, itkee yksiössä, jossa isin unta ei juuri nyt sopisi

  • Viestiketjun aloittaja "Nökö"
  • Ensimmäinen viesti
"Nökö"
häiritä tärkeän jutun vuoksi. Olen valvonut ja hyssytellyt lasta, mutta taidan kohta itse nukahtaa.
Kunhan te äidit heräätte, kertoisitteko, miten teillä hoitui asia koliikkilapsen kanssa.
 
hmph
[QUOTE="gekko";30129476]Toinenm lähtee ulkoilemaan lapsen kanssa.[/QUOTE]

Ai yöllä? Hulluksihan naapurit leimaavat ja tekevät ls-ilmoituksen, jos keskellä yötä lähtee vaavin kanssa kärräilemään vaunulenkkiä. :O
 
Yöllä? Eikö koliikkilapset usein huuda vain iltaisin. Oletko varma ettei ole muuta huudon takana?
Kyl ne voi huutaa yölläkin. Meillä oli korvatukot käytössä molemmilla. Toinen sai oven takana unta ja toinen kesti paremmin olla sen rääkyjän kanssa. Mä paljon oleskelin sellasessa laiskanlinnassa josta pieni ei päässy putoamaan vaikka pakosta välillä silmät painu kiinni. Ei sitä vaa pysyny aina hereillä,vauva valvoi päivällä ja yöllä paljon.
 
ajatuksia
Minulla oli koliikkilapsi. Voimia ja tsemppiä todella paljon, en ole koskaan elämässäni kokenut mitään niin raskasta, vaikka raskasta on muutenkin. Tietysti molemmat vanhemmat joutuvat ottamaan osansa ajasta, siis ainahan ei vain voi mitään jos vauva itkee. Auttaahan isä sinua?

Jos on joku todella tärkeä juttu, mitä ei voi perua tms. niin ehdottaisin että menisit vauvan kanssa vaikka vanhempiesi luo vähäksi aikaa niin saisit itsekin levättyä ja nukuttua? Itse matkustin välillä 500 km junalla vanhempieni luo vaan jotta saisin nukuttua edes vähän. Tosin itse olin yksin lapsen kanssa. Lopulta muutimme samaan kaupunkiin. Jos vanhemmat eivät jostain syystä voi auttaa (heitä voi siis jopa velvoittaa siihen) niin olisiko jotain muuta läheistä jonka luo voisitte mennä pariksi yöksi?

Älä jää yksin. Koliikkilapsen kanssa menee aivan hirveästi energiaa ja uupuu huomaamattaan. Hanki ainakin kotiin apua, ihmisiä jotka voivat välillä kantaa lasta tai auttaa muussa, koska helposti kaikki aika menee vauvan kanssa. Itse en päässyt aina edes ruokakauppaan, koska lapsi huusi joka ikinen hetki päivällä. Yöt kyllä nukkui vähän paremmin, tosin heräili.

Vyöhyketerapiaa kannattaa ehdottomasti kokeilla. Lisäksi minun lapsen kanssa auttoi välillä kantoliinan kanssa kantaminen ja muutenkin siis vain kantaminen, hötkyttely, pyörittely tms. Myös imettäminen auttoi. Lisäksi koitin kaikki mahdolliset keinot, mutta mikään ei ollut mikään superkeino, vyöhyketerapia oli ainut josta oli selkeää apua, mutta ei sekään yksin auttanut vaan keinoja oli monia.

Luulen että tarvitset ensisijaisesti apua ja paikan jonne vaikka mennä vähäksi aikaa.
 
Minulla oli koliikkilapsi. Voimia ja tsemppiä todella paljon, en ole koskaan elämässäni kokenut mitään niin raskasta, vaikka raskasta on muutenkin. Tietysti molemmat vanhemmat joutuvat ottamaan osansa ajasta, siis ainahan ei vain voi mitään jos vauva itkee. Auttaahan isä sinua?

Jos on joku todella tärkeä juttu, mitä ei voi perua tms. niin ehdottaisin että menisit vauvan kanssa vaikka vanhempiesi luo vähäksi aikaa niin saisit itsekin levättyä ja nukuttua? Itse matkustin välillä 500 km junalla vanhempieni luo vaan jotta saisin nukuttua edes vähän. Tosin itse olin yksin lapsen kanssa. Lopulta muutimme samaan kaupunkiin. Jos vanhemmat eivät jostain syystä voi auttaa (heitä voi siis jopa velvoittaa siihen) niin olisiko jotain muuta läheistä jonka luo voisitte mennä pariksi yöksi?

Älä jää yksin. Koliikkilapsen kanssa menee aivan hirveästi energiaa ja uupuu huomaamattaan. Hanki ainakin kotiin apua, ihmisiä jotka voivat välillä kantaa lasta tai auttaa muussa, koska helposti kaikki aika menee vauvan kanssa. Itse en päässyt aina edes ruokakauppaan, koska lapsi huusi joka ikinen hetki päivällä. Yöt kyllä nukkui vähän paremmin, tosin heräili.

Vyöhyketerapiaa kannattaa ehdottomasti kokeilla. Lisäksi minun lapsen kanssa auttoi välillä kantoliinan kanssa kantaminen ja muutenkin siis vain kantaminen, hötkyttely, pyörittely tms. Myös imettäminen auttoi. Lisäksi koitin kaikki mahdolliset keinot, mutta mikään ei ollut mikään superkeino, vyöhyketerapia oli ainut josta oli selkeää apua, mutta ei sekään yksin auttanut vaan keinoja oli monia.

Luulen että tarvitset ensisijaisesti apua ja paikan jonne vaikka mennä vähäksi aikaa.
Tää on tosi että tarviaa apua vauvan kanssa tai arjen jutuissa. Itse kävin siskon luona auttamssa kun sielä oli koliikkivauva. Tiskasin, kävin kaupassa, kantelin vauvaa jotta äiti sai välillä huilia jne..Semmosta konkreettista apua. Samallai äiti autto meitä sillon.
Valitettavasti pikkuvauvan kanssa ei päde tämä "ei sopisi mellastaa nyt", se huutaa sillon kun on huutaakseen ja aikusten on vaan se elettävä.
 
voi vee
isukin unta ei sovi häiritä ???? voi perkele, sellaista asiaa ei olekkaan ettei sopisi vauvan sitä häiritä. pistä tuollai ukko pihalle. hyi vittu. mikä saasta sul miehenä
 
viera.s
isukin unta ei sovi häiritä ???? voi perkele, sellaista asiaa ei olekkaan ettei sopisi vauvan sitä häiritä. pistä tuollai ukko pihalle. hyi vittu. mikä saasta sul miehenä
Kyllä voi kuule olla sekä isällä että äidillä joskus sellaisia juttuja, että todellakin täytyisi saada nukkua ja toisen vanhemman pitäisi koittaa se mahdollisuus järjestää kaikin keinoin. Jos on vaikkapa pääsykokeet tai työhaastattelu seuraavana päivänä, voi edellisen yön unettomuus pilata pitkän ajan suunnitelmat!

Yhdessä hoidetaan rankat ajat, mutta aina tarpeen mukaan puolin ja toisin joustaen, ei niin että joka yö molemmat kärsii tasapuolisesti.
 
voi vee
Kumpikaan ei hyvä syy mitenkään. Lapsi on tärkein nyt koska vielä todella pieni. Ja jos työ tai opiskelupaikka jää saamatta niin syy jossain muualla ku vauvan itkussa. Ihme pellejä niitä vanhemmiksi päästetäänkin. ????
 
viera.s
Kumpikaan ei hyvä syy mitenkään. Lapsi on tärkein nyt koska vielä todella pieni. Ja jos työ tai opiskelupaikka jää saamatta niin syy jossain muualla ku vauvan itkussa. Ihme pellejä niitä vanhemmiksi päästetäänkin. ????
Kukaan ei ole kehottanut laiminlyömään vauvaa millään tavalla. Lapsen etu ei kärsi siitä, jos äiti lähtee vaunulenkille tai vanhempiensa luokse kylään siksi aikaa, kun toisella vanhemmalla on erityinen tarve nukkua. Tällainen tarve voi olla myös äidillä ja onneksi monet isät onkin niin fiksuja, että pyrkivät turvaamaan äidille välillä mahdollisuuden nukkua rauhassa. Tällä tavalla molemmat selviävät raskaasta ajasta parhaiten ja se on ehdottomasti myös lapsen etu. Ei se että vanhemmat sekoavat unenpuutteesta, kun molemmat joutuvat valvomaan ja heräämään aina kun tiheästi heräilevä tai koliikista kärsivä vauvakin.
 
"YKS"
Kumpikaan ei hyvä syy mitenkään. Lapsi on tärkein nyt koska vielä todella pieni. Ja jos työ tai opiskelupaikka jää saamatta niin syy jossain muualla ku vauvan itkussa. Ihme pellejä niitä vanhemmiksi päästetäänkin. ????
Kumpikin on nimenomaan hyviä syitä, juuri siksi, että se lapsi on tärkeä.

Lapsen tulevaisuuden elintaso voi olla niistä nukutuista yöunista kiinni, eikä todellakaan ole tyhmää silloin huolehtia, että toinen vanhempi saisi nukkua.

Toisaalta, jos vauva huutaa kaikki yöt koliikkihuutoa, niin ei siihen hoitamiseen kahta vanhempaa kannata valvottaa. Toinen nukkuu jos vain mitenkään voi ja toinen hoitaa ja sitten vaihdetaan vuoroja, joko kesken yön tai vuoroöin.
 
vvvv...
Itse en uskaltanut lähtee autoilee vauvan kanssa, olisin nukahtanut itsekin rattiin.

Mutta yöllä voi ihan hyvin vaunutella. Ei sitä kauaks tarvii lähtee, kävellä kotikatua ees taas. Viileässä ne vauvatkin nukkuu paremmin.

Nukkumisvuorossa olevalle: vastamelukuulokkeet! On hyvät! Itse laitan korvatulpat, sellaset kapeat suippopäiset ettei paina korvia, tai sellaset lentokone korvatulpat.
Tai sellaset oikeet kuulosuojaimet,joissa on radio
 
"mie vaan"
Just, hirveetä selitystä miehen laiskuudelle ja nyhverömäisyydelle. Uskotteko ite nuo juttunne, huh
Jos koliikkilapsen isä esim ajaa autoa työkseen toivon oman ja muiden turvallisuuden vuoksi hänen saavan tarpeeksi unta. En haluaisi ajaa moottoritiellä rekan perässä, jonka kuljettaja on nukkunut monta viikkoa huonosti. Tai en toivo ambulanssikuskin kaahaavan kahden tunnin yöunilla kaupungin keskustassa...
 
"Joku"
En tiiä onko sekin lastensuojelun paikka,mutta mä nukutin kuumina kesäöinä tuota koliikkihuutajaa partsilla,päivällä oli niin kuuma ettei parvekkeella voinu nukuttaa:)Ja nukkui vähän paremmin kun heilutti vaunuja parvekkeella.Hyvä on ihmisten sanoa,että apuja pitäs saada..ite lähinnä saatiin naureskelua ja kommentteja että iteppähän ootte vauvan tehny,oisitte miettiny tekovaiheessa jaksatteko hoitaa niin pakko se vaan jaksaa hoitaa vuorotellen..käytettiin välillä maksullista hoitajaa,ja neuvolan kotiapukin maksaa,mutta ei sitä rahaa loputtomiin ollu hoitajaankaan laittaa.Onneksi tuo vaihe ei loputtomiin kestä:)
 
hanki ihmeessä
Niin. Se onkin ongelma että apua on joskus vaikea saada. Silti en toivoisi samaa tilannetta muille kuin itselleni, että läheiset eivät koliikkivauvan kanssa auttaneet. Kannattaa ehdottomasti sitä pyytää ja lisäksi perhetyöstä apua, jos tarvitsee. Uupuneet ja lopulta katkeroituneet vanhemmat eivät ole avuksi enää nimittäin kenellekään, eivät omalle lapselleen, toisilleen eivätkä toisille ihmisille. Siitä syntyy kehä jossa kukaan ei enää auta toisiaan ja kaikkien pitää vain pärjätä omillaan (kun "itse ovat lapsensa tehneet"). Joka ikinen tarvitsee läheisten apua joskus ja siksi ihmiseen on luotu normaaliin läheisyyteen ja auttamiseen (toivon mukaan myös toisten huomioon ottamiseen ja rakastamiseen) taipuvainen luonne. Jotkut vaan katkeruudellaan sen toisilta pilaa.
 

Yhteistyössä