Minun elämä

  • Viestiketjun aloittaja mulla näin
  • Ensimmäinen viesti
mulla näin
Mun mies ei pystyny lopettamaan juomista. Tai on se välillä ollu juomatta jopa kuukausia. Hän juo olutta, joisi varmaan joka päivä jos rahat riittäisi, onneksi sillä loppuu rahat kesken niin on pakko olla selvinkin päin. Jos mulla on omia menoja iltasin niin mies ottaa antabusta jotta voin olla turvalisin mielin muualla.

Ja miksi olen hänen kanssaan. Lapsi on hulluna isäänsä ja hän on hulluna lapseemme. He ovat mainoita yhdessä ja mies on hyvä isä. Hän on myös hyvä aviomies ja kohtelee minua kuin prinsessaa.
Hän juo kun lapsi on nukkumassa ja hänen persoona ei muutu vaikka olisikin humalassa. En tietenkään pidä siitä, että hän juo niin paljon, mutta olen sen hyväksynyt. Ja jos asia ei minua haittaa niin en usko sen aihauttavan lapselle traumoja, kerta meillä ei huudeta tai riidellä asiasta. Eikä mies ole koskaan humalassa lapselle mitään sössöttänyt, eikä lapsi ole isäänsä edes kännissä nähnyt.
 
Ei kaikki alkoholistit ole mitenkään pahoja ihmisiä tai huonoja kumppaneita ja isejä.
Kaikilla alkoholismi ei edes vaikuta (juurikaan) elämään.

Täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan.
Tää on kyllä totta. Ei kaikki haasta riitaa ja vittuile perheelle jos saa vähän alkoa vereen. Ja jos kukaan ei riitele niin lapsella voi olla ihan hyvä elää tuolaisessa perheessä, paremmin tuo on kuin monella muulla.
 

Yhteistyössä