Miten toiset vaan ovat niin sitkeitä, sisukkaita ja määrätietoisia!

  • Viestiketjun aloittaja aksdjfajsd
  • Ensimmäinen viesti
aksdjfajsd
Miten ihmeessä toiset ihmiset ovat niin kerpeleen sitkeitä?! Mistä tuota sisua saa ja miten sellaiseksi tullaan? Itselläni tuntuu, että asia kuin asiaa luisuu sormien läpi. Opiskelut pitäisi vihdoin saada pulkkaan, mutta kun en saa pihtiotetta niskastani niin hommat näyttävät leviävän ja luovuttajaminäni astuu esiin.

Miten te sisukkaat sissit pysytte suunnitelmissanne kun olette jotain päättäneet? Kai teillekin tulee sellaisia hetkiä, kun jokin tylsän homman tekeminen ei huvittaisi yhtään, mutta silti vain jatkatte. Miten tulla robottimaiseksi suunnitelmien mukaan toimivaksi tehopakkaukseksi? :D
 
"Hanna"
Tiedän, että stressi helpottaa ja voi huokaista helpotuksesta kun hommat on saatu valmiiksi. Siinä on riittävästi motivaatiota.

Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)
 
ap.
[QUOTE="Hanna";30140872]Tiedän, että stressi helpottaa ja voi huokaista helpotuksesta kun hommat on saatu valmiiksi. Siinä on riittävästi motivaatiota.

Ja hyvin suunniteltu on puoliksi tehty :)[/QUOTE]


Kyllä minä tämän suunnittelun taidan, mutta toteutusta en niinkään. Suunnitelmia osaan kyllä tehdä laidasta laitaan, kattavia ja vähemmän kattavia, mutta nimenomaan toteutuksessa on petrattavaa! :D
 
ap.
Kuinkahan kauan kestää oppia tällainen uusi tapa saattaa asiat loppuun? Pesenhän minä hampaatkin joka aamu ja ilta, eikä siinä ole mitään ongelmaa. Miten minä sitten pärjäisinkään epämukavuusalueella kun teen jotain asiaa mitä en tahdo tehdä? Pitääkö minun tehdä se asia ajattelematta sitä, että haluanko minä tehdä sen vai en?
 
"..."
Se sisukkuus ja sitkeys tulee siitä, kun pystyy hetkessä mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Uskon selviäväni mistä tahansa. En toki aina pysy vanhoissa suunnitelmissa vaan muutan niitä muuttuvan tilanteen mukaan. Aina löytyy myös plan B. Tavalla tai toisella saan asiat loppuun asti!
 
"Hanna"
Kyllä minä tämän suunnittelun taidan, mutta toteutusta en niinkään. Suunnitelmia osaan kyllä tehdä laidasta laitaan, kattavia ja vähemmän kattavia, mutta nimenomaan toteutuksessa on petrattavaa! :D
Eli näet suunnittelun suhteen turhaa vaivaa koska toteutus kusee. Luulisi sen harmittavan sen verran, että hommat tulisi tehdyksi.

Tai ainakin mua ottaa kupoliin, jos näen ensin kovasti vaivaa jonkin asian suhteen mikä ei sitten kunnolla toteudukaan.
 
Kolmas korppi harmaana
Hyvä kysymys. Ehkä siten kun on monta kertaa käynyt lähellä sitä, että life as we know it loppuu. Ja vielä nähnyt niin tapahtuvan. Tietenkään ei ole toivottavaa huvikseen hankkiutua elämän äärirajoille. Musta tärkeintä on, että päättää mitä todella haluaa ja toteuttaa sen -- elää omannäköistään elämää vaikka se sattuisikin.
 
[QUOTE="...";30140895]Se sisukkuus ja sitkeys tulee siitä, kun pystyy hetkessä mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Uskon selviäväni mistä tahansa. En toki aina pysy vanhoissa suunnitelmissa vaan muutan niitä muuttuvan tilanteen mukaan. Aina löytyy myös plan B. Tavalla tai toisella saan asiat loppuun asti![/QUOTE]

Uskot selviäväsi mistä tahansa? Tuo on jo naurettavaa anteeksi vain, super hero. :D
 
Kolmas korppi harmaana
[QUOTE="Hanna";30140896]Eli näet suunnittelun suhteen turhaa vaivaa koska toteutus kusee. Luulisi sen harmittavan sen verran, että hommat tulisi tehdyksi.

Tai ainakin mua ottaa kupoliin, jos näen ensin kovasti vaivaa jonkin asian suhteen mikä ei sitten kunnolla toteudukaan.[/QUOTE]


Suurimpia vitutuksen aiheita: "Mä oisin niin ansainnu sen!" xD Aina joskus tuo pitää tosin oikeesti paikkaansa; silloin voikin todeta, että tavallaan sain sen, koska näin x määrän vaivaa mikä kaiken oikeudentajun ja järjen mukaan yleensä riittää y:hyn. Vaikka z lopulta saikin y:n, mä olen henkinen voittaja ;) Pätee toki vain tietyn kipupisteen askoihin
 
ap.
Ongelmani on se, että minulta puuttuu pitkäjänteisyys. Tiedän kyllä mitä haluan ja miten sen saan, mutta kun tulee hetki pukea työhaalarit päälle, homma kusee. Elämäni on käytännössä ajelehtimista ja lipumista kun selkärankaa ei ole (eikä korsettia sen korvaamiseksi).

En vaan millään halua mennä epämukavuusalueelle. Haluaisin vain aina nautiskella. Minulla on myös erittäin hyvä taito keksiä tekosyitä ja siirtää asioiden tekemistä. Tiedän, että minulla on vain yksi elämä ja jos nyt en toteuta haluamiani asioita niin en voi toteuttaa niitä koskaan.
 
"Hanna"
Uskot selviäväsi mistä tahansa? Tuo on jo naurettavaa anteeksi vain, super hero. :D
Mitäs naurettavaa siinä on? Meitä ihmisiäkin on erilaisia. Jokuset selviytyy vaikeistakin tilanteista toisen jäädessä niihin märehtimään.

Mä olen elämässäni selvinnyt monesta. Tällä tiedolla ainoa, mistä selviäminen saattaisi olla mahdotonta, olisi lapsen menetys.
 
ap.
Joka ilta mietin, kuinka seuraava päivä olisi toimelias ja silloin alkaisi uusi elämä. Illalla käydessäni nukkumaan tokaisen iltarukouksen sijaan, että: "Voi vee, enpä pysynyt suunnitelmissani taaskaan". Tämä on pettämätön kaava ja toistuu päivästä toiseen jne. Minun on saatava tähän loppu. Ihan oikeasti! :D
 
Joka ilta mietin, kuinka seuraava päivä olisi toimelias ja silloin alkaisi uusi elämä. Illalla käydessäni nukkumaan tokaisen iltarukouksen sijaan, että: "Voi vee, enpä pysynyt suunnitelmissani taaskaan". Tämä on pettämätön kaava ja toistuu päivästä toiseen jne. Minun on saatava tähän loppu. Ihan oikeasti! :D
Kannattaa pitää mielessä sellainenkin asia ettei huomista pidä pitää itsestäänselvyytenä.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
ap.
Huomenna aloittaessani sen UUDEN ELÄMÄNI, pusken tylsät asiat läpi hokien näitä asioita:

1. Selviän mistä vain !
2. Eteenpäin vaikka mikä olisi, koska on pakko!
3. Jos en tee, kuten olen suunnitellut, olen hukannut paljon aikaa laatiessani suunnitelman kyseiseen projektiin


Onko kenties muita ohjenuoria? =)
 
[QUOTE="Hanna";30140947]Mitäs naurettavaa siinä on? Meitä ihmisiäkin on erilaisia. Jokuset selviytyy vaikeistakin tilanteista toisen jäädessä niihin märehtimään.

Mä olen elämässäni selvinnyt monesta. Tällä tiedolla ainoa, mistä selviäminen saattaisi olla mahdotonta, olisi lapsen menetys.[/QUOTE]

Se on vähän sama kun jokin aika sitten puhuttiin paljon elämänhallinnasta. Joku viisas sanoi, että eihän elämää voi hallita; mitä vain voi tulla eteen.

Toki voi uskotella itselleen että on kaikkivoipa... Tosiasiassa kuitenkaan et ole ja hyvä niin. :)
 
"jaaha"
No, uskon ettei elämässä pärjää jos ei vaan kokoajan yritä. En ole luovuttaja tyyppiä ja jos elämä joskus potkii niin potkin takas. Uskon että saat lähes mitä vaan kun jaksaa yrittää kokoajan...

Epämukavuus alueella minäkin yritän huijata itseäni välttelemällä asiaa mutta sitten ruoskin itseni tarttumaan toimeen ja ajattelen että sitten se on ohi.
 

Yhteistyössä