Neuvoja uuden koululaisen äidille? Esikoinen aloittaa koulun.

  • Viestiketjun aloittaja "Tietämätön"
  • Ensimmäinen viesti
vierass
Nyt harjoittelemaan koulumatkaa, laitat tulevan koululaisen kävelemään sinne kouluun ja itse kävelet muutaman metrin perässä ja puutut sillolin, kun meinaa tehdä jotain tyhmästi, kuten ylittää tien katsomatta kunnolla autoja.

Se yllätti, kuinka vaarallinen voi koulun piha olla. Meillä se on koko matkan vaarallisin osuus. Siellä saa tosissaan varoa kouluun lapsiaan tuovien autoja :headwall: Heidän Nicopettereillään ja Unnu-Liinoillaan on liian vaikeaa kävellä edes kadun reunasta sinne kouluun, pitää ajaa pihaan ja muut saavat sitten autojaan pihassa kääntäviä varoa.
 
  • Tykkää
Reactions: riiviöiden äiti
"Eka"
Tärkein ohje on että relaa :) koululainen voi olla tosi väsynyt koko ekan vuoden. Kamat unohtuu milloin mihinkin, käytöksestä voi tulla moitteita, läksyjen kanssa mennä hermot. Anna aikaa ja älä ole liian ankara. Muutos on iso, lapselta ei ole koskaan vaadittu niin pitkään esim. Paikallaan istumista.

Vanhemmille voi tulla yllätyksenä miten tiedonkulku on nykyään tehokasta, usein liiankin. Kaikista toilailuista tulee viesti wilmaan. Monissa kouluissa viestejä tulee vain jos on ongelmia, mikä anta helposti vääristyneen kuvan. Vanhemmille saattaa silloin jäädä kova huoli, onko lapsella isojakin ongelmia vaikka kyse olisi pikkujutuista. Meillä onneksi tulee paljon positiivisiakin juttuja, missä lapset on edistyneet ja missä tsempanneet. kannattaa pitää pää kylmänä, miettiä omia kouluaikojani ja suhteuttaa asioita.

Jos ekan vuoden jälkeen lapsi on oppinut koulurytmin, osaa olla suunnilleen ihmisiksi ja hänellä on kavereita, kaikki on sujunut hienosti.

Näin toivon että olisin osannut ajatella silloin kuin eka meni kouluun sen sijaan että murehdin kaikesta. Seuraavat lapset saivat varmasti vähän enemmän tukea kotoa :)
 
[QUOTE="Eka";30144672]Tärkein ohje on että relaa :) koululainen voi olla tosi väsynyt koko ekan vuoden. Kamat unohtuu milloin mihinkin, käytöksestä voi tulla moitteita, läksyjen kanssa mennä hermot. Anna aikaa ja älä ole liian ankara. Muutos on iso, lapselta ei ole koskaan vaadittu niin pitkään esim. Paikallaan istumista.

Vanhemmille voi tulla yllätyksenä miten tiedonkulku on nykyään tehokasta, usein liiankin. Kaikista toilailuista tulee viesti wilmaan. Monissa kouluissa viestejä tulee vain jos on ongelmia, mikä anta helposti vääristyneen kuvan. Vanhemmille saattaa silloin jäädä kova huoli, onko lapsella isojakin ongelmia vaikka kyse olisi pikkujutuista. Meillä onneksi tulee paljon positiivisiakin juttuja, missä lapset on edistyneet ja missä tsempanneet. kannattaa pitää pää kylmänä, miettiä omia kouluaikojani ja suhteuttaa asioita.

Jos ekan vuoden jälkeen lapsi on oppinut koulurytmin, osaa olla suunnilleen ihmisiksi ja hänellä on kavereita, kaikki on sujunut hienosti.

Näin toivon että olisin osannut ajatella silloin kuin eka meni kouluun sen sijaan että murehdin kaikesta. Seuraavat lapset saivat varmasti vähän enemmän tukea kotoa :)[/QUOTE]

Meillä kanssa lähtee nyt kouluun ja se asia mitä on sanottu jo eskarista ja myös koulusta on juuri tuo että ekavuosi opetellaan ja opetellaan olemaan se koululainen. Se väsyttää ja on raskastakin. 7v on kuitenkin vielä pieni ja uuden edessä. Liian ankara ei tule olla eikä kasata paineita lapselle. Omani on erityislapsi ja jo perusjutut kuten tavaroita huolehtiminen ja asioiden seuraaminen tuottavat ongelmia. Kieltämättä mua huolettaakin miten tuo pärjää ja selviää maailmassa missä täytyy olla vastuullisempi kun vielä päiväkodissa. Matkat ei huoleta enää kun tuli päätös ettei hän vielä ainakaan tänävuonna mene tuonne liikenteeseen omineen kävelemään vaan saa kuljetuksen. Mutta koulu on ihanasti tullu vastaan huolissa ja murheessa ja luvannu olla aktiivinen meillekin päin jos mitä tulee sellasta mietittävää sujumisen saralla. Kyllä sitä itsekin oli sellanen untuvikko joka tarvitsi paljon vanhempiaan sillon kouluun mennessä ja sen opettelussa.
 
DD eDEs
Kotonakin saatatte olla syksyn aikana ihmeissänne, kun lapsi saattaa kiukutella ja olla tosi hankala, muuttua ihan kuin eri lapseksi. Kiukuttelut ei mitenkään tunnu liittyvän kouluun, ja saatatte miettiä että kyllähän viime yöt on nukuttu hyvin eikä nyt ole ollut mitään merkittävää koulussa eikä kotona. Mutta sitä samaa kouluväsymystä se on. Ja ei päde tietenkään kaikkiin. Mutta jos tällaista tulee ekan syksyn aikana, niin tiedätte mistä johtuu. Ymmärrystä, ymmärrystä... (millä en tarkoita sitä että mitään huonoa käytöstä hyväksyttäisiin)
 
Tai sitten kaikki sujuu niin hyvin ettei edes huomaa lapsen olevan jo niin iso. Mun esikoinen tällainen tapaus, hoiti kouluasiat muistuttamatta, eikä muutakaan ongelmaa ollut. Wilmasta mulla ainakin tulee sähköpostiinkin viesti millon sinne jotain on tullut, kannattaa lukea, nykyään ei kaikkea tiedoteta enää lippulapuilla tai reissuvihossa.
 
muakin jännittää
...esikoinen menossa myös kouluun. Tiedän että pärjää hienosti ja varmaan saa kavereitakin. Mutta kiusaaminen jännittää ehkä eniten. Sitä ei ikinä tiedä, minkälaisia bullyja siellä on ja mitä ne keksii. Sydän särkyy kun ajattelen niitä ihan muutamaa härnäystapausta eskarista. Aion tosiaankin puolustaa tota pikku taniaista loppuun asti, voi kunpa kaikki menis hyvin!
 
Alkuperäinen kirjoittaja muakin jännittää;30145129:
...esikoinen menossa myös kouluun. Tiedän että pärjää hienosti ja varmaan saa kavereitakin. Mutta kiusaaminen jännittää ehkä eniten. Sitä ei ikinä tiedä, minkälaisia bullyja siellä on ja mitä ne keksii. Sydän särkyy kun ajattelen niitä ihan muutamaa härnäystapausta eskarista. Aion tosiaankin puolustaa tota pikku taniaista loppuun asti, voi kunpa kaikki menis hyvin!
Muakin kyllä huolettaa tuo että kiusataan. Itellä rankka tausta ja pojalla ollu sellasta jo ekassa päiväkodissa. Ei onneksi siellä missä eskarin kävi. Koulu kovasti mainostaa sitä että kiusaamista ei yhtään suvaita ja asia aloitetaan jo ekalaisista opettamalla elämään kaikkien kanssa kiusaamista ennaltaehkäisevästi.
 
"Jännittää"
..vaikka meiltä menee kouluun jo toinen tyttö, kuopuksemme, esikoisen koulun aloittamisestakin kun on jo viisi vuotta aikaa niin tuntuu, että on vanhempanakin jo unohtanut paljon.. ja kun tämä kuopus on aivan toista maata kuin isosiskonsa!! leijona 76:lle, kunpa lapsonen olisi edes sen 7v, mutta meillä ollaan 6v vielä useamman kuukauden ;-) esikoinen on alkuvuodesta syntynyt, rauhallisempi ja harkitsevainen, mutta tämä kuopus.. no, hän hukkaa vielä jonakin päivänä itsensä!! Eilen postin mukana tullut kutsu kaverisynttäreille on jo hukassa.. omista tavaroista huolehtimisesta ei ole minkään valtakunnan käsitystä, huone ei pysy siistinä.. riehaantuu lisäksi helposti ja on fyysisesti lyhyt ja pienikokoinen ekaluokkalaiseksi, ei nyt mitenkään huomattavasti, muitakin yhtä lyhyitä on, mutta äitinä toivoisin hieman enempi massaa.. tyttö on kuitenkin älykäs ja sosiaalinen, saa varmasti kavereita, osaa keskittyä ja toivoi esikoulussa vaikeampia tehtäviä, viittä vaille lukee ja kirjoittaa.. asumme kaupungin keskustassa, koulumatkan kulkeminen on järjestetty..
 
[QUOTE="Jännittää";30145239]..vaikka meiltä menee kouluun jo toinen tyttö, kuopuksemme, esikoisen koulun aloittamisestakin kun on jo viisi vuotta aikaa niin tuntuu, että on vanhempanakin jo unohtanut paljon.. ja kun tämä kuopus on aivan toista maata kuin isosiskonsa!! leijona 76:lle, kunpa lapsonen olisi edes sen 7v, mutta meillä ollaan 6v vielä useamman kuukauden ;-) esikoinen on alkuvuodesta syntynyt, rauhallisempi ja harkitsevainen, mutta tämä kuopus.. no, hän hukkaa vielä jonakin päivänä itsensä!! Eilen postin mukana tullut kutsu kaverisynttäreille on jo hukassa.. omista tavaroista huolehtimisesta ei ole minkään valtakunnan käsitystä, huone ei pysy siistinä.. riehaantuu lisäksi helposti ja on fyysisesti lyhyt ja pienikokoinen ekaluokkalaiseksi, ei nyt mitenkään huomattavasti, muitakin yhtä lyhyitä on, mutta äitinä toivoisin hieman enempi massaa.. tyttö on kuitenkin älykäs ja sosiaalinen, saa varmasti kavereita, osaa keskittyä ja toivoi esikoulussa vaikeampia tehtäviä, viittä vaille lukee ja kirjoittaa.. asumme kaupungin keskustassa, koulumatkan kulkeminen on järjestetty..[/QUOTE]

Loppuvuoden epeli tääkin on. Pituutta ja olemusta riittäs kyllä vanhemmankin edestä. Älykäskin on ja vaati eskarissa lisää ja lisää tehtäviä. Mutta se tarkkaavaissuus puoli mättää ja sellanen huithapeli ettei oo tosikaan.
 
vierass
[QUOTE="A p";30144883]Kiitos vastauksista. Tuli hyviä vinkkejä.Olisiko lisää? Pitääkö wilman viestit tosiaan katsoa päivittäin?[/QUOTE]

Jos luet jotain sähköpostiasi päivittäin, niin pistä sinne tulemaan ilmoitus Wilman viesteistä. Käyt sitten katsomassa, jos jotain tulee. Osa opettajista on aktiivisia ja laittaa paljon tuntimerkintöjä, toiset voivat juuri ja juuri merkitä poissaolot.
 
Tässä on tullutkin jo tosi hyviä vinkkejä, mutta on mulla vielä pari :). Ensimmäinen on, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Vaikka itselläsi olisi huonoja kokemuksia opettajista, tai vaikka just siitä Marita-nimisestä, jonka kaima opettaa lastasi koulussa, pysy aikuisena. Älä esitä opettajille kaikenmaailman vaatimuksia äläkä kyseenalaista hänen opetustaan, ellei siinä ole jotain oikeasti pielessä. Ja sen voi selvittää esim. kyselemällä tältä palstalta, että mites teidän koulussa on hoidettu tällainen asia.... Ystävällisyys, asiallisuus, luottamus.

Jos lapsi on yksinään aamulla tai päivällä tai kulkee koulumatkat yksin, känny mukaan. Mä aion tuon tulevan kolmasluokkalaisenkin vielä lähettää aamulla kouluun soittamalla, ja mulle myös ilmoitetaan kun ollaan koulussa perillä. Sama juttu kotiinpäin.

Kertaus kaikista vaaroista, mitä ulkona voi olla. Ei pelottelemalla, vaan siten, että tällaisiakin voi olla. Käyttäytyminen vieraiden suhteen, autotiet, myös pyörätiet (pyörät ajaa hurjaa vauhtia), talvella liukastumisen vaara... Me ollaan mm. käyty läpi sellainen asia, että mitä jos joku seuraa. Ollaan käyty läpi, mihin kaikkiin paikkoihin voi hakeutua turvaan. Kauppoihin, kampaamoihin, jopa paikallisen pubiin. Minne tahansa missä on aikuisia.
 
  • Tykkää
Reactions: Pinki

Yhteistyössä