Pohdintaa avioerojen todennäköisyyksistä (liity mukaan!)

1. Jos naimisissa oleva nainen sairastuu syöpään, pariskunnalle tulee avioero kuusi kertaa todennäköisemmin kuin jos sairastuja olisikin mies. Mistä tämä mielestäsi kertoo?

2. Jos pariskunnasta vain toinen tupakoi, pariskunta eroaa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin pariskunta, jossa kumpikaan ei tupakoi. Mutta molempien tupakointi ei suinkaan vähennä eroamisen riskiä, vaan lisää sen 2,4-kertaiseksi! Tilastojen valossa tupakoitsijan on siis parempi deittailla savuttomia kuin toisia tupakoitsijoita. Miksi?

3. Eräässä tutkimuksessa tarkasteltiin ikäihmisten lapsuudenkuvia. Niistä, jotka hymyilivät lapsuudenkuvissaan, vain kymmenen prosenttia oli eronnut myöhemmin elämässään. Niistä, jotka eivät hymyilleet, kolmekymmentä prosenttia oli eronnut. Jotenkin lohduton ajatus, että kuva voi ennustaa tulevaa tällä tavalla. Vai?

Lisää tilastoknoppeja.

Nuo kaksi ensimmäistä voinkin vielä uskoa. Mutta valokuvat... meistä jokaisesta lienee löytyy kuvia hymyilevänä ja ei-hymyilevänä. Jos joku oikeasti hymyilee joka ainossa valokuvassa, niin voi miettiä mitä se kertoo perheestä jossa on elänyt, kuviahan on selvästi otettu vain tietyissä tilanteissa tai säilytetty vain ne, joissa hymyillään. Onko kulissit tuollaisissa perheissä kovinkin tärkeitä? Jospa se onkin syy siihen että ihminen ei eroa? Aina voi miettiä mitkä ovat syitä ja mitkä seurauksia.

Miesten on vaikea seurata sairauksia vierestä.
En minäkään haluaisi, että puoliso haisee tupakalle.
Kuva-juttu onkin jännä. Meillä on yksi lapsi, jonka hymyilee kaikissa vauva-ajan kuvissa koko naamallaan. Joskus hän on kysynytkin, että mitä me vanhemmat ollaan tehty, kun hän aina vaan nauraa. Eikä siis olla erityisemmin nauratettu. Muista löytyy kyllä vaikka millä ilmeellä otettuja kuvia.

Alkuperäinen kirjoittaja feger: Näytä alkuperäinen viesti

Hmmm. täytyypä kaivella eropaperit esiin. Tuolla sivustolla oli joitakin kohtia, jotka natsasivat. Voi piip! Ja me ollaan oltu jo kohta 12 vuotta naimisissa ja nyt vasta sain tietää, että meillä ei ole mitään mahdollisuutta... :'(

Click to expand...

Erotatko kausaalisuhteen todennäköisyyksistä?

Mitäs mieltä olet tästä:
" If you have a childless marriage. The absence of children leads to loneliness, and at least 66 percent of divorced couples in the United States are childless."

Syöpäesimerkissä sukupuoliero on aika raju, voi osittain selittyä erilaisilla syöpätyypeillä. Ja naisten voimakkaammalla hoivavietillä varmasti myös.

Tupakointi yhdistyy nykyään alempiin sosiaaliluokkiin, joissa taas erot ovat yleisempiä. Jos molemmat osapuolet tupakoi, sitä todennäköisemmin perheessä on myös runsasta päihteiden käyttöä, työttömyyttä yms. ongelmia. Muista tekijöistä irrotettuna tupakoinnilla tuskin olisi merkittävää vaikutusta, mutta tämä juttu nyt ei tainnut olla mikään oikea tutkimus, jossa näin tehtäisiin.

Kolmas esimerkki kuulostaa hyvinkin järkevältä. Tottakai elämänasenteeltaan positiiviset ja mukautuvaiset ihmiset saavat liittonsa toimimaan paremmin ja temperamentti näkyy jo lapsena.

1. Tämä on kyllä aika rankkaa, mutta hyvin ymmärrettävää tavallaan. Miestä nykypäivänäkin ohjailee vahvasti biologia ja he haluavat terveen ja hyvinvoinan vaimon. Naiset ovat usein hoivaavia ja vastuussa perheen henkisestä hyvinvoinnista, eivät he jätä sairasta miestä. Voi myös olla niin, että syöpäsairas nainen potkii miehen pellolle halutessaan elää loppuelämänsä onnellisena ja sairas mies taas haluaa viettää loppuelämänsä hyvän naisen kanssa, joka jo kotoa löytyy.

2. Selkeää, suurin osa tupakoivista ihmisistä haluaa lopettaa tupakoinnin jossain elämänsä vaiheessa. Kun parisuhteessa molemmat osapuolet tupakoivat, lopettaminen on vaikeampaa, koska halu ja motivaatio eivät usein asetu samaan aikaan ja toisella lopetus on vaikeampaa, tulee enemmän retkahduksia jne. Tällöin epäonnistunut tupakoiva puoliso tai onnistunut paasaava puoliso saa lähtöpassit.

3. Perusluonne on näkyvissä jo lapsena. Valokuvissa paljon hymyilevät lapset lienevät aikuisenakin onnellisempia, iloisempia ja vähemmän masennukseen sairastuvia kuin ne, jotka eivät hymyilleet koskaan.

" If you are woman who is actively serving in the military, you are 250 times more likely to get a divorce than if a man is serving actively in the military."

Tällainen oli tuolla sivustolla. Tämähän on siis nimenomaan jenkeissä, palkka-armeija jne.
Tuli tuosta lauseesta vain heti mieleen, kun katsoin jonkun dokkarin Jenkkiarmeijassa raiskatuista naisista. He eivät käytännössä koskaan saa oikeutta, kukaan ei usko heitä, koska raiskaaja saattaa pahimmassa tapauksessa jopa päättää, nostetaanko asiasta syytettä. Naisia syytetään aviossa olevien miesten kanssa pelehtelemisestä, vaikka mies tosiasiassa olisi raiskannut naisen. Ja nää raiskaamiset ei ole mitenkään epätodennäköisiä nuorelle tytölle, joka lähtee palvelemaan maataan hyväuskoisena. Siellä ei mitenkään ihan hirveesti niitä naisia ole. Järkytyin tästä nyt kovasti..
Tää raiskaus voi johtaa kotona avioeroon helposti kahdesta syystä:
1. mies ei usko naisen tarinaa
2. naisen elämä on pilalla raiskauksen (ja siitä seuranneen oikeustaistelun) takia, ei luota mieheensäkään.

1. Miehet ovat tottuneet elämään itsekkäästi ja passattavana. Jos he joutuvatkin yllättäen päävastuullisiksi perheesään ja jopa passaamaan vaimoaan, eivätkä saa enää itse jatkuvaa päänsilittelyä ja itsetunnon kohotusta, niin tokihan siitä iso kriisi pukkaa. Kertoo siis miesten vastuuttomuudesta ja heikkoudesta.

2. Terveelliset elämäntavat omaavana puoliskona ärsyttää katsella miten toinen tappaa hitaasti itseään. En haluaisi päätyä nuoreksi leskeksi, ei ole myöskään kivaa, kun mies haisee pahalle (tupakalle) ja myrkyttää samalla minun ja lastenikin hengitysilman. Olisi kivaa saada eläkepäivinä nauttia vapaa-ajasta terveen mieheni kanssa elämästä ja vaikka matkustella, mutta todennäköisesti joudun hoitamaan keuhkoahtaumatautiin tai syöpään hitaasti kuolevaa miestäni. Ottaa päähän tosiaan. Tupakointi on itsekästä vastuuttomuutta. Jos valitsee sellaisen tavan, niin kyllä se näkyy muissakin elämäntavoissa negatiivisesti. Usein tupakoitsijoille maistuu alkoholikin reippaammin kuin savuttomille. Eipä siis ole ihmekään, että tupakoivilla pariskunnilla menee kaikkein huonoiten.

3. Positiivisuus on luonteenpiirre, jota ei ihan helposti pysty itse muuttamaan ja se usein näkyy jo lapsena. Sellaiset ihmiset ovat sinnikkäämpiä neuvottelemaan ja sumplimaan ja taiteilemaan vaikeissa paikoissa eli varmasti yrittävät sovitella kaikin mahdollisin keinoin, jos avioliitossa on ongelmia.

Alkuperäinen kirjoittaja Phoebsi: Näytä alkuperäinen viesti

Tupakoitsijoiden ja ei-tupakoitsijoiden eroja en ihmettele. Kun toinen kuluttaa törkeän määrän rahaa vuodessa siihen, että haisee törkeän pahalle niin on siinä kestämistä.

Click to expand...

Joo, mutta tuolla ei selity se, että kaksi tupakoitsijaa eroaa todennäköisemmin kuin tupakoitsija ja ei-tupakoitsija. Minä uskon, että nykyään johtuu lähinnä siitä, että keskimäärin perheet joissa molemmat vanhemmat tupakoi ovat vielä ongelmaisempia ja alempaa sosiaaliluokkaa kuin perheet, joissa vain toinen tupakoi. Ja toisaalta, jos eroja tarkastellaan vähän pidemmälle menneisyyteen, voi syynä olla se, että aiemmin tupakointi oli naisilla huomattavasti harvinaisempaa ja tupakoivat naiset usein jonkin sortin kapinallisia. Ehkä myös feministejä. Mitenkään näitä ominaisuuksia sinänsä tuomitsematta, uskon että kapinallinen feministi eroaa herkemmin miehestään, koska ei usko konservatiivisiin arvoihin.

Alkuperäinen kirjoittaja viera.s: Näytä alkuperäinen viesti

Joo, mutta tuolla ei selity se, että kaksi tupakoitsijaa eroaa todennäköisemmin kuin tupakoitsija ja ei-tupakoitsija. Minä uskon, että nykyään johtuu lähinnä siitä, että keskimäärin perheet joissa molemmat vanhemmat tupakoi ovat vielä ongelmaisempia ja alempaa sosiaaliluokkaa kuin perheet, joissa vain toinen tupakoi. Ja toisaalta, jos eroja tarkastellaan vähän pidemmälle menneisyyteen, voi syynä olla se, että aiemmin tupakointi oli naisilla huomattavasti harvinaisempaa ja tupakoivat naiset usein jonkin sortin kapinallisia. Ehkä myös feministejä. Mitenkään näitä ominaisuuksia sinänsä tuomitsematta, uskon että kapinallinen feministi eroaa herkemmin miehestään, koska ei usko konservatiivisiin arvoihin.

Click to expand...

Niin ja muuten tämä konservatiivisuusero selittänee myös sitä, miksi armeijassa työskentelevät miehet eroavat niin harvoin ja naiset taas usein. Sillä armeijan palkkalistoilla olevat miehet ovat yleensä hyvinkin konservatiivisia, naiset taas rajojenrikkojia. Surullisia nuo raiskaukset, uskon että voivat joissain tapauksissa nekin vaikuttaa, mutta haluaisin uskoa ettei ne sentään noin suurta eroa selitä.

Erojen vähäisyys ei sitä paitsi mielestäni ole mikään itseisarvo, sillä joissain tapauksissa se on kaikkien osapuolten hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu. Huolestuttavaa on siis paitsi se, että jossain väestöryhmissä erot on niin yleisiä, myös se, jos jokin väestöryhmä ei eroa puolisostaan juuri koskaan esimerkiksi äärikonservatiivisen ajattelumaailman vuoksi.

Uskon hyvinkin kohtaan 3.

Lapsuus määrittää elämäämme ja ajatteluamme, tunteitamme ja persoonaamme jne. todella paljon. Katselin viime yönä valokuvia lapsuudestani, en hymyillyt yhdessäkään. Lapsuuteni oli traumaattinen, tunnekylmä äiti, en kelvannut hänelle koskaan.


Olen eronnut. Mieheni kohteli minua todella huonosti ja alentavasti, samaan tyyliin kuin olin tottunut lapsena tätä kokemaan perheessäni.

Käytösmallit opitaan lapsuudessa, minäkuva kehittyy lapsena. Iloinen lapsi hymyilee, surullinen ei.
Aito hymy ja tekohymy ovat tietysti erikseen.

Alkuperäinen kirjoittaja viera.s: Näytä alkuperäinen viesti

Mitäs mieltä olet tästä:
" If you have a childless marriage. The absence of children leads to loneliness, and at least 66 percent of divorced couples in the United States are childless."

Click to expand...

En tiedä, mistä tuo yksinäisyys on vedetty mukaan sitaattiin. Onko se viittaus johonkin tutkimustulokseen, jossa nimenomaan lapsettomuuden on havaittu johtavan yksinäisyyteen ja yksinäisyyden eroihin? Vai onko se vain kirjoittajan oma heitto? Minusta tuo lukema kertoo siitä, että useimmat ihmiset haluavat lapsia ja ovat valmiita vaihtamaan kumppaninsa saadakseen niitä. Rinnalle kaivattaisiin kuitenkin myös prosenttilukua, joka kertoisi lapsettomien avioliittojen kokonaisosuuden. Jos vaikkapa puolet kaikista avioliitoista olisi lapsettomia, tuo 66 ei olisi kovinkaan vaikuttavva luku verrattuna tilanteeseen, jossa vain kymmenesosa avioliitoista olisi lapsettomia.

Tosi hyviä pohdintoja muuten. Tämä palsta on ihan ykkönen näissä.

[QUOTE="M33";30199361]En tiedä, mistä tuo yksinäisyys on vedetty mukaan sitaattiin. Onko se viittaus johonkin tutkimustulokseen, jossa nimenomaan lapsettomuuden on havaittu johtavan yksinäisyyteen ja yksinäisyyden eroihin? Vai onko se vain kirjoittajan oma heitto? Minusta tuo lukema kertoo siitä, että useimmat ihmiset haluavat lapsia ja ovat valmiita vaihtamaan kumppaninsa saadakseen niitä. Rinnalle kaivattaisiin kuitenkin myös prosenttilukua, joka kertoisi lapsettomien avioliittojen kokonaisosuuden. Jos vaikkapa puolet kaikista avioliitoista olisi lapsettomia, tuo 66 ei olisi kovinkaan vaikuttavva luku verrattuna tilanteeseen, jossa vain kymmenesosa avioliitoista olisi lapsettomia.[/QUOTE]

Vai tarkoittaakohan sitä, että lapseton liitto johtaa usein eroon ja siten yksinäisyyteen. Tosin tuo "and" viittaa toisenlaiseen tulkintaan.

Uskoisin kuitenkin, että suurempaa eroprosenttia selittää pääosin se, että lapsettomasta liitosta on pienempi kynnys erota. Jos lapsia jossain vaiheessa toivoo, on suorastaan kiire erota sopimattomaksi osoittautuneesta puolisosta ennen kuin perhettä ehditään perustamaan. Kun taas lapsiperheen vanhemmat usein sinnittelee epätyydyttävässäkin suhteessa lasten takia. Tosin usein sitten erotaan lasten kasvettua/aikuistuttua, mutta ei kaikki enää siinä vaiheessa viitsi, jos ongelma on vaan parisuhteen hiipuminen.

Mainitsemasi syy on varmaan toinen asiaan vaikuttava tekijä, veikkaisin sitä kuitenkin toissijaiseksi selitykseksi. Ei avioliitossa normaalisti tule yllätyksenä, että toinen ei halua lapsia. Paitsi jos toisen mielipide muuttuu, silloin ero ihan mahdollinen. Vastentahtoinen lapsettomuus saadaan useimmiten hoidettua tai johtuu molemmista osapuolista, jolloin kumppanin vaihdos ei asiaa auttaisi. Ja useimmiten taidetaan pysyä yhdessä siinäkin tapauksessa, että lapsettomuus johtuu vain toisesta puolisosta. Adoptiokin on vaihtoehto ja lapsettomuushoitojen päätteeksi on usein ikää sen verran, että uuden kumppanin etsintä lapsenhankintaan olisi melko epävarma tai jopa epätoivoinen yritys.

Hyvin vakuuttavasti kirjoitettu, viera.s. Sinun tulkintasi on uskottavampi kuin minun. Vaimoni vanhemmat ovat esimerkki pariskunnasta, joka sinnitteli yhdessä lasten takia. He erosivat vuosi sen jälkeen, kun vanhin lapsi muutti pois kotoa.

Tilastot eivät tietenkään sovi sellaisenaan elämänohjeiksi. Tuskinpa esimerkiksi minun ja vaimoni avioero tulisi vähemmän todennäköiseksi, jos meillä olisi lapsi. Kumpikaan meistä kun ei halua olla vanhempi.