Sukunimi - mielipiteitä?

  • Viestiketjun aloittaja Rouva X
  • Ensimmäinen viesti
Rouva X
Menin naimisiin reilusti yli kolmikymppisenä ja päätin tuolloin pitää oman tyttönimeni mm. työkuvioiden vuoksi. Esikoisen synnyttyä mietin nimiasiaa, mutta silloin asia jäi jotenkin hoitamatta.

Nyt meillä on pari leikki-ikäistä lasta ja sukunimen vaihtaminen muun perheen yhteiseen nimeen on alkanut pyöriä mielessä melkein joka päivä. Jotenkin kiusaa kun kerhoissa/tarhoissa jne. ei heti ehkä yhdistetä omaan lapseen ja esim. puhelinasioinneissa saa usein täsmentää että olen siis x:n äiti.

Mitä olette mieltä siitä että ottaisi puolison sukunimen näin viiveellä?
 
vieras_
Miksikäs ei, jos haluat. Muutama työkaveri on näin tehnytkin. Toki siinä saa vähän aikaa ottaa vastaan iloisia onnitteluja :D Nuo mainitsemasi tilanteet on toki kiusallisia, mutta nekin vähenee aikaa myöten, kun lapset kasvavat. Eli eri nimelläkin selviytyy eikä toisaalta sekään ole kovin tavatonta näinä päivinä. Kunhan vaan muistaa mainita sen, kenen äiti on :D
 
V.ieras
Mitäs haittaakaan siitä olisi :)
Että siitä vaan, koko perheelle yhteinen sukunimi.

Mutta tuota mainitsemaasi ongelmaa siitä, että ei yhdistettäisi omaan lapseen eri sukunimen vuoksi, en tunnista.
Meillä lapset miehen sukunimellä, enkä kyllä ole huomannut, etteikö mua osattaisi yhdistää lasteni äidiksi.
Että jospa se kuvitelma tuosta on vaan sun päässä?
 
Rouva X
Voi olla osin kuvitelmaa ja minun herkkyyttäni asialle. Sitten taas aina tapahtuu pieniä hassuja sattumuksia, jotka saa ajattelemaan asiaa uudelleen - enää niillekään ei jaksa oikein nauraa tai vaan kohauttaa olkapäitään.

Työyhteisössä tuntuu että meitä vähän iäkkäämpiä nimenvaihtajia onnitellaan vähän varovaisemmin, ehkä porukka ei oikein tiedä onko kyseessä avioituminen vai ero.. :D
 
vierass
[QUOTE="Hmh";30202404]Mä pitäisin oman nimeni. Mutta sinä teet mitä tykkäät.[/QUOTE]
Samoin. En tykkää yhtään, että pitäisi ottaa jonkun toisen nimi, kun omassa nimessä ei ole mitään vikaa. Lapsetkin on jo aikuisia ja naimisissa on oltu 23 vuotta.
 
"nasuli"
Meidän tuttavamme otti miehensä nimen sitten 10-vuotishääpäivän kunniaksi, juurikin samasta syystä. Itselläni 2-osainen sukunimi(tyttönimi-miehen nimi), ja kun välit isään ja sen puoleiseen sukuun on ollut jäissä jo parikymmentä vuotta, niin olen harkinnut luopumista tyttönimestäni..se hitonmoinen paperiruljanssi vain väsyttää jo etukäteen. Mutta juu, sinuna vaihtaisin saman nimen kuin muullakin perheelläsi on.
 
Rouva X
Kiitos kaikille kommenteista! Molemmissa on puolensa, pitäisi nyt vaan päättää jotain ja sitten elää tyytyväisenä asian kanssa. Mies ei ota asiaan kantaa, hänen mielestään se on minun päätökseni. Yhdistelmänimi ei tässä tapauksessa tule kyseeseen.

Oikeasti kun olen asiaa miettinyt niin HALUAISIN miehen nimen ja ehkä siihen olenkin taipumassa. Mutta on tosiaan tuo työelämä - olen kirjoittanut paljon tyttönimelläni ja sillä minut ammattipiireissä tunnetaan. Yksi ratkaisu on tietysti jatkaa töitä tyttönimellä, vaikka virallien nimi on jotain muuta (näin moni onkin tehnyt), mutta se taas tuntuu ankealta...
 
vierass
En vaihtaisi, muutenkin lasten asioista soitellessa on hyvä sanoa kenestä lapsesta on kyse. Voi olla saman sukunimisiä tai joku voi soitella muutenkin, eikä ole kyse kenestäkään ryhmän lapsesta kyse.
 

Yhteistyössä