Koulikäisen kehitys

  • Viestiketjun aloittaja "Miumau"
  • Ensimmäinen viesti
"Miumau"
Hei, itsellä ei ole lapsista vielä kokemusta, mutta olisi kiva saada kesksustelua aikaan. En kaipaa valmiita vastauskia mutta mielipiteitä joista saisi jotain irti/ajattelemisen aihetta.

Eli tehtävässäni kysytään kouluikäisen tuen tarvetta ja miten se voisi näkyä?

Itselläni tulee mieleen kaverisuhteet ja niiden luominen. Vanhemmat voivat varmasti vähän vaikuttaa kenen kanssa lapsi kaveeraa ja kysellä mitä ja kenen kanssa on koulussa puuhannu.

Itsetunto tuossa vaiheessa varmaan se kaverien merkitys on suuri ja paljon otetaan mallia kavereilta. Piktää olla samanlaiset vaatteet kun muilla jne. Tässäkin vanhemmat voivat tukea kertomalla ainakin ettei kaikkien tarvi olla samanlaisia vaan voi olla oman tiensä kulkijoitaki.

Voiko leikki olla yks osa alue?
 
vieraus
Puhutaanko nyt tuen tarpeesta yleensä vai erityistuen tarpeesta? Sun kannattaa lähestyä tätä varmaan siten, että vertaat siihen, millasta tukea ja minkä verran alle kouluikäiset tarvitsevat. Tukea on henkistä laatua ja sitten ihan konkreettista. Mieti millaisia nämä erilaiset tukimuodot voisivat olla ja mitkä niistä koskevat koululaisia.


On vähän nihkeetä alkaa vastaamaan suoraan toisen koulutehtävään. Ainakaan näin yleisellä tasolla. Jos sulla olisi jokin yksittäinen yksityiskohtainen kysymys, johon kaipaat vanhempien mielipiteitä, olisi eri asia.
Sen verran nyt sanon, ettei tonikäisten kaverisuhteiden luominen juurikaan kuulu vanhemmille.
 
Vierras
Onko tässä tarkotus käsitellä sitä miten vanhemmat voi lasta auttaa vai sitä mitä tukitoimia esim koulussa on jos lapsi ei esim jaksa istua luokassa tai opi kertotaulua?
Kai en vanhemmat voi olla kiinnostuneita myös siitä onko läksyt tehty ja kokeisiin luettu jne.
 
halipupu harmaana
Kyllä kaikki kouluikäiset periaatteessa tarvitsevat tukea, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Ainakin omatoimisuuden tukeminen on monelle lapselle tärkeää mutta toisaalta myös se, että lapsi osaa ja uskaltaa pyytää apua kun sitä tatvitsee. Itsetunnon kehitys on kouluiässä aika tärkeässä osassa ja lapsen tulisi saada positiivisia oppimiskokemuksia ja vahvistusta sille, että pystyy oppimaan asioita ja vaikuttamaan omaan oppimiseensa.

Itselläni on kaksi kouluikäistä lasta, poikaa ja he eivät onneksi kovasti välitä siitä onko heillä samanlaisia vaatteita yms. kuin kavereilla. Tärkeintä on hyvät kaverit ja reilu peli, ei se mitä on päällä ja millainen kännykkä on. Tuollainen asennekasvatus kannattaa aloittaa ajoissa ja se tulee vanhempien omista arvoista. Meillä ei matkita muita muutenkaan, vaan eletään omien arvojen mukaan, pärjätään ilman autoa ja uusimpia puhelimia.
 

Yhteistyössä