"joku"
Meillä kaksi lasta, jotka hoidoilla saanut alkunsa. Minä haluaisin enemmän kuin mitään muuta vielä kolmannen ja mahdollisimman pian, nuorempi kohta 2. Vanhempi on jo tokalla. En siis haluaisi pitkää ikäeroa, ja itsellä ikääkin jo alkaa olla. MUTTA, mies ei kolmatta halua. Eikä osaa millään perustella, eli siis oma halu vain. Talous yms asiat antaisi hyvinkin myöten. Tämä on noussut nyt itselleni isoksi asiaksi ja olen jopa miettinyt eroa ja yksin hankkivani kolmannen. Tiedän, miestäkin pitää kuunnella ja ottaa huomioon yms. Mä en vaan tiedä mitä teen. Ehkäisyä ei ole ollut käytössä ja salaisesti aina toivonkin tärppäävän, mutta en oikeasti siihen usko. Itseni tuntien, tulen loppuelämäni murehtimaan, jos ei edes yritetä. Ja juu, tiedän, meillähän on jo kaksi ihanaa lasta, kun joillakin ei ole ollenkaan... Mutta tämä on niiiiin pakottava tunne.