Mitä tehdä tässä tilanteessa?

  • Viestiketjun aloittaja "Epätoivoinen"
  • Ensimmäinen viesti
"Epätoivoinen"
Moi!

Kirjoitan nyt tännekin vaikeasta tilanteestani. Käsittelen asiaa myös terapiassani, mutta ajattelin josko täällä olisi samassa tilanteessa olevia tai olleita.

Olen seurustellut avomieheni kanssa 5 vuotta ja meillä on kolmevuotias lapsi. Olen miettinyt jo ainakin kolme vuotta sitä haluanko enää olla tässä suhteessa vai en.

Miheni on loistava, vastuullinen ja isä ja erittäin tärkeä lapsellemme. Lisäksi hän on perhekeskeinen ja kaikin puolin kunnon mies.

Mutta en tiedä rakastanko häntä enää. En halua häntä seksuaalisesti ja joskus minua jopa inhottaa katsella häntä (lihavaa kaljamahaa ja muutenkin turvonnutta olemusta). Hänellä on tapana oleskella kotona ilman paitaa ja minua inhottaa katsella.

Lisäksi minua on aina häirinnyt se, että meillä ei ole yhteistä ystäväpiiriä.

Lisäksi hän on saanut joskus näyttäviä raivareita riitojemme seurauksena. Hän ei ole ikinä väkivaltainen, mutta on muutamia kertoja huutanut minulle rumasti lapsemme kuullen ja nähden. Raivarit ovat vähentyneet viime aikoina, mutta silloin tällöin niitä vielä on.

Olen joskus kertonut miehelleni harkitsevani eroa. Siihen hän on todennut, että hän ei missään tapauksessa halua erota ja että hän on valmis tarvittaessa jopa taistelemaan oikeudessa lapsemme huoltajuudesta. (Minä haluaisin mahdollisen eron jälkeen yhteishuoltajuuden).
Lisäksi hän syyllistää minua ja haukkuu perheenrikkojaksi jos puhun erosta.


Olen epätoivoinen kun en tiedä mitä minun tulisi tehdä. Asia ei tunnu ratkeavan terapiassakaan. Olemme käyneet myös pariterapiassa, mutta siitä ei ollut apua.

Olen kiitollinen jos aiheesta syntyy keskustelua ja jos joku voisi kertoa ihan vaikka omia kokemuksia jos on ollut vastaavassa tilanteessa.
 
Vi eras
Jos miehen läskit ällöttää, niin niiden laihduttamisesta olisi kai hyvä lähteä liikkeelle. Kai mies tietää, että hänen olomuotonsa ällöttää sua?
Ystäviä voi hankkia uusia ja yhteisiä.
Ja useimmilta välillä niitä sammakoita suusta karkailee, varsinkin suuttuneena.
 
endis
Rakastumisessa kaksi ekaa vuotta mennään "aivokemia sekaisin" kunnes sitten tasaannutaan ja opitaan hyväksymään ihminen sellaisena kuin on. Mikäli lihavuus on sinulle ongelma, on päässäsi vikaa, toisin sanoen, arvomaailmasi on todella pintapuolinen. Et tietysti ole yksin ongelminesi, samaan tapaan moni mieskin pistää naiset kiertoon 30-40 ikävuoden kohdalla kun ne rupsahtaa.

Lastasi et tunnu ajattelevan yhtään, joka näyttää olevan tyypillistä nykyäideille: tärkeämpää on hakea 24 / 7 orgasmia elämään kuin kantaa vastuuta teoistaan.

Sen verran voisi kysellä, että käytitkö seurustelun alussa e-pillereitä? Usein käy niin, että naiset jotka käyttävät e-pillereitä rakastuvat neitimäisiin ihmisiin, koska hormonit ovat sekaisin. Sitten kun saadaan lapsi ja e-pillerit jäävät sivuun, ihmetellään, miten helvetissä on tullut mentyä naimisiin sellaisen luuserin kanssa!
 
Vier
Miksi pitäisi olla yhteinen ystäväpiiri? Minusta olis häiritsevää.
Läskeille ei voi mitään jos ei mies itse halua laihtua...Itsekin olin lihavan miehen kans enkä tykännyt kun hän tuli aamiaispöytään ilman paitaa. Mutta ei olisi haitannut jos olisin rakastanut häntä...
Hankala tilanne, lapsen takia ehkä sinnittelisin.
 
,.,
Kyllä sun on elettävä niin, että olet itse tyytyväinen ja onnellinen. Lapsen takia ei kannata sinnitellä, lapsi ei ole onnellinen onnettomien vanhempien kanssa. Itsekästä tai ei, kerran täällä vaan ollaan ja silloin on tehtävä niinkuin ittestä parhaalta tuntuu.
 
kitisijä
Kyllä sun on elettävä niin, että olet itse tyytyväinen ja onnellinen. Lapsen takia ei kannata sinnitellä, lapsi ei ole onnellinen onnettomien vanhempien kanssa. Itsekästä tai ei, kerran täällä vaan ollaan ja silloin on tehtävä niinkuin ittestä parhaalta tuntuu.
Ilmankos moraali on kadoksissa. Mitäpä niistä lapsista, persettä vaan jakoon, kiitos.
 
"viera"
Kyllä sun on elettävä niin, että olet itse tyytyväinen ja onnellinen. Lapsen takia ei kannata sinnitellä, lapsi ei ole onnellinen onnettomien vanhempien kanssa. Itsekästä tai ei, kerran täällä vaan ollaan ja silloin on tehtävä niinkuin ittestä parhaalta tuntuu.
Vittu mitä paskaa.
 

Yhteistyössä