Menu

Paniikkihäiriökö?

  • Viestiketjun aloittaja ANONYMI
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
ANONYMI
Täällä nuori nainen kirjottelee. Olen vuoden verran kärsinyt satunnaisista paniikkihäiriön kaltaisista oireista. Äkkiseltään alkaa henkeä ahdistamaan, kädet/jalat puutuu, huimaa, kuumat aallot yms.. Kun hengenahdistuksia alkaa esiintymään olo on kuin että happi loppuu eikä kulje kunnolla. Kun näin käy, otan hengenahdistukseen tarkoitettua ventoline- inhalaattoria, mikä on lähinnä määrätty minulle allergioiden aiheuttamiin hengenahdistuksiin. Olen pohtinut että pitäisiköhän varata aika ja käydä lekurissa tutkituttamassa. Suvussa on jonkin näköisiä hengytysongelmista kärsiviä... "Kohtauksia" ilmenee useasti viikossa, kohtauksen kesto on n. puoli tuntia. Otan kaikennäköisiä vinkkejä ja niksejä yms neuvoja vastaan.
 
ANONYMI
Muutama vuosi sitten tapahtui läheisen kuolema- ja ollut muutenkin vaikea elämäntilanne, nyt sitten on nämä oireet alkanut. ja tupakoin, alkoholia juon muutaman kerran kuukaudessa.
 
Jaaa
Voi johtua verenpaineesta, verensokerista tai vaikka paniikkikohtaukses kyseessä. Käy lääkärissä.

Mun vinkki. Juo vettä, syö terveellisesti, liiku, nuku ja etsi sisäinen rauha.
 
ANONYMI
Joo nämä sydämen tykytykset yms. kuuluu näihin kohtauksiin. Jos jollain paniikkihäiriö voisi kertoa vähän omista kokemuksistaan- miten selätätte kohtaukset jne. Määrättiinkö mitä reseptilääkettä? Miten ovat auttaneet?
 
lyi h
Älä ota mitään lääkettä. Paniikkikohtaus vain tuntuu siltä että happi loppuu, ei se oikeasti lopu. Sulla ei ole mitään hätää vaikka kohtaus on päällä. Odottele rauhassa, pysähdy ja yritä hallita hengitystäsi. Tai sitten annat vain kohtauksen tulla ja mennä. Jos otat lääkettä, voi olla ettet enää ikinä pärjää ilman sitä. Parasta olisi, jos opit vain elämään kohtausten kanssa.
 
ei lääkettä?
Alkuperäinen kirjoittaja lyi h: Näytä alkuperäinen viesti
Älä ota mitään lääkettä. Paniikkikohtaus vain tuntuu siltä että happi loppuu, ei se oikeasti lopu. Sulla ei ole mitään hätää vaikka kohtaus on päällä. Odottele rauhassa, pysähdy ja yritä hallita hengitystäsi. Tai sitten annat vain kohtauksen tulla ja mennä. Jos otat lääkettä, voi olla ettet enää ikinä pärjää ilman sitä. Parasta olisi, jos opit vain elämään kohtausten kanssa.
Click to expand...
Miksi ei? Jos se häiritsee elämää, niin tottakai lääkettä. Jos on usein toistuvia, niin sehän sitoo neljän seinän sisälle ja poistuminen sieltä aina vaikeutuu.
 
lyi h
Alkuperäinen kirjoittaja ei lääkettä?;30231661:
Miksi ei? Jos se häiritsee elämää, niin tottakai lääkettä. Jos on usein toistuvia, niin sehän sitoo neljän seinän sisälle ja poistuminen sieltä aina vaikeutuu.
Click to expand...
No, jos haluaa syödä lopunelämäänsä lääkkeitä, vierottautua yhdestä ja aloittaa uusi ja vierottautua ja aloittaa taas uusi, "ettei jää koukkuun" (kuten lääkärit tätä kidutusta perustelevat), niin mikäpä siinä.
Paniikkihäiriö ei sido mihinkään, kun taistelee sitä vastaan itse. Paniikkihäiriötä vastaan taistellaan käymällä päin, hyökkäysasemassa, ei turruttautumalla horrokseen ja luottamalla ulkoiseen apuun, pilleriin. Kyseessä on kuitenkin psyykkinen vaiva. Millä muulla sen voisi oikeasti voittaa, kuin vahvistamalla psyykettään?

Mitä elämää on niin kiire elää, ettei ehdi pitää itsestään huolta ja parantaa itseään? Suorituselämää, tekoelämää, ilopillerin sävyttämää tunteetonta elämää?
 
no huh
Alkuperäinen kirjoittaja lyi h: Näytä alkuperäinen viesti
No, jos haluaa syödä lopunelämäänsä lääkkeitä, vierottautua yhdestä ja aloittaa uusi ja vierottautua ja aloittaa taas uusi, "ettei jää koukkuun" (kuten lääkärit tätä kidutusta perustelevat), niin mikäpä siinä.
Paniikkihäiriö ei sido mihinkään, kun taistelee sitä vastaan itse. Paniikkihäiriötä vastaan taistellaan käymällä päin, hyökkäysasemassa, ei turruttautumalla horrokseen ja luottamalla ulkoiseen apuun, pilleriin. Kyseessä on kuitenkin psyykkinen vaiva. Millä muulla sen voisi oikeasti voittaa, kuin vahvistamalla psyykettään?

Mitä elämää on niin kiire elää, ettei ehdi pitää itsestään huolta ja parantaa itseään? Suorituselämää, tekoelämää, ilopillerin sävyttämää tunteetonta elämää?
Click to expand...
Taidat olla vähän vajakki?
 
lyi h
Minä lääkevastainen siis olen kymmenisen vuotta kärsinyt pahoista kohtauksista. Söin lääkkeita, kohtauksiin ja mielialalääkkeitä jne. Sit sanoin stop ja aloin tehdä itse, tein uudenvuodenlupauksen. Olen tänä kesänä käynyt ensimmäistä kertaa näihin kymmeneen vuoteen uimarannalla. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni voinut mennä töihin. Käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla ja siellä yleisessä suihkussa. Kaikki nämä melkein ilman kohtauksia, lievin oirein. Ennen tätä en voinut tehdä mitään, olin kotini vanki.
Paniikkihäiriöni on siis tosiassa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, johon liittyy paniikkikohtaukset, mutta paniikkihäiriöstä me yleensä terapiassakin puhutaan. Terapiaa siis saan, mutta lääkkeitä en ole syönyt n. vuoteen.
 
ei lääkettö?
Alkuperäinen kirjoittaja lyi h: Näytä alkuperäinen viesti
Minä lääkevastainen siis olen kymmenisen vuotta kärsinyt pahoista kohtauksista. Söin lääkkeita, kohtauksiin ja mielialalääkkeitä jne. Sit sanoin stop ja aloin tehdä itse, tein uudenvuodenlupauksen. Olen tänä kesänä käynyt ensimmäistä kertaa näihin kymmeneen vuoteen uimarannalla. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni voinut mennä töihin. Käyn pari kertaa viikossa kuntosalilla ja siellä yleisessä suihkussa. Kaikki nämä melkein ilman kohtauksia, lievin oirein. Ennen tätä en voinut tehdä mitään, olin kotini vanki.
Paniikkihäiriöni on siis tosiassa sosiaalisten tilanteiden pelkoa, johon liittyy paniikkikohtaukset, mutta paniikkihäiriöstä me yleensä terapiassakin puhutaan. Terapiaa siis saan, mutta lääkkeitä en ole syönyt n. vuoteen.
Click to expand...
Minä en voinut mennä töihin ja sain lääkityksen. Tosin en palannut koskaan työelämään. Paniikkihäiriö on selätetty, ilman lääkettä olen ollut vuoden.
 
lyi h
Alkuperäinen kirjoittaja ei lääkettö?;30231828:
Minä en voinut mennä töihin ja sain lääkityksen. Tosin en palannut koskaan työelämään. Paniikkihäiriö on selätetty, ilman lääkettä olen ollut vuoden.
Click to expand...
Hieno juttu, onneksi olkoon! :)
Tämänkaltaisista selviytymistarinoista huolimatta (huom. uskon että koet lääkkeestä oikeasti olleen apua ja tunnen myös henk.koht. ihmisiä jotka kokevat samoin) kehotan yrittämään ensin selviytymään omin voimin.
Lääkkeet aina koukuttavat, jolleivat fyysisesti niin henkisesti ja jos tottuu luottamaan vain lääkkeisiin, ei usko itseensä koskaan vahvistu niin, että voisi elää normaalia elämää ilman lääkettä.
 
ei lääkettä?
Alkuperäinen kirjoittaja lyi h: Näytä alkuperäinen viesti
Hieno juttu, onneksi olkoon! :)
Tämänkaltaisista selviytymistarinoista huolimatta (huom. uskon että koet lääkkeestä oikeasti olleen apua ja tunnen myös henk.koht. ihmisiä jotka kokevat samoin) kehotan yrittämään ensin selviytymään omin voimin.
Lääkkeet aina koukuttavat, jolleivat fyysisesti niin henkisesti ja jos tottuu luottamaan vain lääkkeisiin, ei usko itseensä koskaan vahvistu niin, että voisi elää normaalia elämää ilman lääkettä.
Click to expand...
Siksipä sitä lääkitystä ei kannatakaan heti tyrmätä.
 
miesvain
Paniikkihäiriö on tosiasiassa invalidisoiva sairaus. Tunnen monta sitä sairastavaa, jotka alkuaikoina ovat vain olleet 4 seinän sisällä, kun eivät ole ulos uskaltautuneet.

Käypä juttelemassa vaikka mielenterveystoimistossa tms, sillä terapia on paniikkihäiriön hoidossa tärkein työkalu. Ensisijaisena lääkityksenä käytetään serotoniinilääkkeitä (mielialalääkkeet) niinkuin estolääkityksenä. Vasta jos kohtaukset alkavat hallita elämää tulee kyseeseen kohtauslääkitys.

Facebookistakin löytyy paniikkihäiriö-ryhmää. Kannattaa liittyä!
 
ei lääkettä?
Alkuperäinen kirjoittaja miesvain: Näytä alkuperäinen viesti
Paniikkihäiriö on tosiasiassa invalidisoiva sairaus. Tunnen monta sitä sairastavaa, jotka alkuaikoina ovat vain olleet 4 seinän sisällä, kun eivät ole ulos uskaltautuneet.

Käypä juttelemassa vaikka mielenterveystoimistossa tms, sillä terapia on paniikkihäiriön hoidossa tärkein työkalu. Ensisijaisena lääkityksenä käytetään serotoniinilääkkeitä (mielialalääkkeet) niinkuin estolääkityksenä. Vasta jos kohtaukset alkavat hallita elämää tulee kyseeseen kohtauslääkitys.

Facebookistakin löytyy paniikkihäiriö-ryhmää. Kannattaa liittyä!
Click to expand...
Minä sain eläkepaperit juuri tuon vuoksi. Vaiva oli vuosia poissa, kunnes iski pahempana. Lääkitys oli tuo mainitsemasi.
 
  • Tykkää
Reactions: miesvain
ei lääkettä?
Paniikkikohtaukseen ei auta ventoline, eikä muukaan astmalääke. Itse hain apua ja luulivat astmakohtaukseksi, vaikka kerroin, ettei se mitään hengen haukkomista lopettanut.
Varaa aika lääkärille. Tsemppiä!
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu