Miten lapsenne jaksavat viikki-viikko systeemiä?

  • Viestiketjun aloittaja "titta"
  • Ensimmäinen viesti
"Keh"
No mulla on kaverin lapset viikko-viikko -systeemillä. Äiti kehuu, kuinka hyvin kaikki sujuu ja kuinka lapset sopeutu nopeesti.

Itse kuuntelin sydän kivistäen, kun vanhempi noista lapsista itki, että "taas pitää olla viikko ilman äitiä", tää siis tapahtu meillä, kun äiti jätti lapset meille, josta isä ne haki. Hetkeä aikaisemmin lapsi vilkutteli äidilleen heipat hymyssä suin...
 
Mielestäni oikein hyvin. Heille on korostettu, että jos esim. jotain unohtuu, niin senkun soittaa niin tuon kyllä.

Molemmat vanhemmat ovat lapsilleni tärkeitä. On totta että ikävä voi yllättää, mutta toisaalta jos lapset asuisivat minun luonani ja tapaisivat isäänsä harvemmin, olisihan heillä isää ikävä. Tai ehkä se isän ikävä hellittäisi ajan kanssa, mutta minusta se tarkoittaisi myös sitä, että isä ei enää olisi lapsille niin läheinen. Ei sekään ole toivottavaa.
 
He eivät jaksa Viikki-viikkoa ollenkaan, jos totta puhutaan, mutta pakkohan se on heidät Viikkiin viedä viikoksi. Ei heistä muuten kunnollisia kansalaisia kasva. Joka kerta urputtavat, etteivät tunne sieltä ketään eivätkä pääse mihinkään lämpimään paikkaan yöksi, mutta ei auta. Heiluttelemme heille iloisesti kättä auton ikkunoista, kun kurvaamme tiehemme.
 

Yhteistyössä