Jos olisi mahdollista pelastaa itsensä tai joku vieras pieni lapsi...

  • Viestiketjun aloittaja ???
  • Ensimmäinen viesti
viera.s
MIES!:n hurkastelu on vailla järjen häivää. Jo se, että hän on elossa, osoittaa ettei hän ole valmis uhraamaan elämäänsä vieraan lapsen hyväksi. Veikkaanpa ettei edes hyvinvointiaan. Nimittäin onko tullut mieleen, että maailmassa on jatkuvasti jossain nälänhätiä, joissa kuolee viattomia lapsia ihan vaan siksi, ettei ole ruokaa. Jos MIES! olisi lahjoittanut kaiken varallisuutensa ja tulonsa näiden lasten pelastamiseksi, olisi hän saanut pelastettua ties kuinka monen lapsen elämän. Mutta ei, oma hyvinvointi menee vieraiden lasten hengen edelle.

Näinhän se useimmilla onkin, mutta keskimäärin taitaa sentään naiset ovat halukkaampia tinkimään omastaan auttaakseen vieraita lapsia. Itse en heittäytyisi luodin eteen, mutta olen sentään Unisefin kuukausilahjoittaja, joten todennäköisesti teen huomattavasti enemmän vieraiden lasten hengen pelastamiseksi kuin MIES! ikinä. Helppohan se on hurskastella jollain äärimmäisen epätodennäköisellä skenaariolla sen sijaan, että tekisi jotain ihan oikeasti.
 
"M33"
[QUOTE="Lili";30281199]Mun ei tarvitse edes miettiä tätä, vastaus on ehdottomasti ITSENI. Ensinnäkin mulla on 3 pientä lasta, mies, omat vanhemmat jne., joille en halua tuottaa murhetta ja kärsimystä. Mutta toki ihan itsekkäistäkin syistä pelastaisin ensin itseni; kyllä mä HALUAN ELÄÄ, vielä pitkäänkin. Kokea asioita, seurata omien lasteni elämää. Kyllä nämä asiat ovat minulle hurjan paljon tärkeämpiä kuin jonkun ventovieraan lapsen henki.[/QUOTE]
Pikkaisen kyllä kuvottaa tämä, että korostetaan sitä, miten paljon muut ihmiset tarvitsevat sinua, ja siksi sinun on parempi jäädä henkiin. Se on ihan tarpeetonta ja tavallaan vain vahvistaa tämän uhrautumislogiikan validiteettia. Että ihmisellä olisi muka arvoa vain sen perusteella, miten muut ovat hänestä riippuvaisia. En allekirjoita!
 
Todella arvostettava teko tuollainen olisi, mutta ei se tee moraalittomaksi ja julmaksi lastenvihaajatappajaksi, jos ei olisi valmis uhraamaan henkeään vieraan lapsen vuoksi.
Ei tee, mutta jos kuvitteellisella moraalimittarilla katsoittaisiin niin heilahtaisi sinne väärään päähän. Jokainen saa elää elämänsä miten haluaa, jättää esim lapset kuolemaan että pelastaisi oman perseensä tjms.
 
MIES!:n hurkastelu on vailla järjen häivää. Jo se, että hän on elossa, osoittaa ettei hän ole valmis uhraamaan elämäänsä vieraan lapsen hyväksi. Veikkaanpa ettei edes hyvinvointiaan. Nimittäin onko tullut mieleen, että maailmassa on jatkuvasti jossain nälänhätiä, joissa kuolee viattomia lapsia ihan vaan siksi, ettei ole ruokaa. Jos MIES! olisi lahjoittanut kaiken varallisuutensa ja tulonsa näiden lasten pelastamiseksi, olisi hän saanut pelastettua ties kuinka monen lapsen elämän. Mutta ei, oma hyvinvointi menee vieraiden lasten hengen edelle.

Näinhän se useimmilla onkin, mutta keskimäärin taitaa sentään naiset ovat halukkaampia tinkimään omastaan auttaakseen vieraita lapsia. Itse en heittäytyisi luodin eteen, mutta olen sentään Unisefin kuukausilahjoittaja, joten todennäköisesti teen huomattavasti enemmän vieraiden lasten hengen pelastamiseksi kuin MIES! ikinä. Helppohan se on hurskastella jollain äärimmäisen epätodennäköisellä skenaariolla sen sijaan, että tekisi jotain ihan oikeasti.
Anteeksi että olen elossa. En pysty antamaan rahalahjoja.
Kerro mitä muuta voisin tehdä? Pääkaupunkiseudun hyväntekeväisyysjärjestöt ei ole kiinnostuneet muusta kuin rahasta? Varmaan siksi että saavat palkkansa..
En ole ikinä sanonut että olen joku hyväntekijä, erehdyin vain vastaamaan tähän ketjuun. Siihen alkuperäiseen kysymykseen.

Jos tiedät mitä oikeasti voisin tehdä pääkaupunkiseudulla niin ihmeessä kerro minulle. Olen ottanut yhteyttä vaikka kehen mutta haluavat vain rahaa.
 
Raskaana masentunut
Pelastaisin ventovieraan lapsen. Oma elämä on jo ryssitty, elinikäinen köyhyys ja kurjuus näköpiirissä. Jos voin pelastaa jonkun toisen elämän, tekisin sen ihan mielellään, ja luopuisin omastani kun ei nuo tulevaisuuden näkymät ole kovin kummoiset.
 
"xxx"
[QUOTE="M33";30281236]Pikkaisen kyllä kuvottaa tämä, että korostetaan sitä, miten paljon muut ihmiset tarvitsevat sinua, ja siksi sinun on parempi jäädä henkiin. Se on ihan tarpeetonta ja tavallaan vain vahvistaa tämän uhrautumislogiikan validiteettia. Että ihmisellä olisi muka arvoa vain sen perusteella, miten muut ovat hänestä riippuvaisia. En allekirjoita![/QUOTE]

No joo, ymmärrän pointin, että kaikilla on ihmisarvo riippumatta siitä, mitä ovat tehneet tai eivät ole tehneet. Mutta kyllä sitä vanhempana pakosti ajattelee niin, että olisi elossa pitämässä lapsesta huolta, koska tietää, ettei kukaan rakasta lasta niin kuin äiti tai isä itse.

Mun mielestä muutenkin on luonnollinen järjestys se, että vanhempi kuolee ennen lasta ja aikuinen aina suojelee lasta. En ymmärrä, miten joku voi ajatella tämän jotenkin toisinpäin, mutta näköjään voi. Mun mielestä se on vaan tosi pallitonta, sori nyt sanavalinta, mutta kuulostaa niin niljakkaalta, että.
 
viera.s
Anteeksi että olen elossa. En pysty antamaan rahalahjoja.
Totta helvetissä pystyt. Suomessa "minimi" toimeentulotuellakin elävät ovat kroisoksia verrattuna nälkäänäkeviin lapsiin. Sinä et vain halua tinkiä hyvinvoinnistasi vieraiden lasten hengen pelastamiseksi, mutta silti hurskastelet että muka ihan henkesikin uhraisit. No ole sitten syömättä ja lähetä kaikki rahasi ruoka-avun hankintaan, sillä saat pelastettua monta lasta. Ei tarvitse odotella sitä lasta aseella uhkaavaa murhamiestä, jota et varmasti elämässäsi koskaan tule kohtaamaan.
 
"M33"
[QUOTE="xxx";30281266]No joo, ymmärrän pointin, että kaikilla on ihmisarvo riippumatta siitä, mitä ovat tehneet tai eivät ole tehneet. Mutta kyllä sitä vanhempana pakosti ajattelee niin, että olisi elossa pitämässä lapsesta huolta, koska tietää, ettei kukaan rakasta lasta niin kuin äiti tai isä itse.

Mun mielestä muutenkin on luonnollinen järjestys se, että vanhempi kuolee ennen lasta ja aikuinen aina suojelee lasta. En ymmärrä, miten joku voi ajatella tämän jotenkin toisinpäin, mutta näköjään voi. Mun mielestä se on vaan tosi pallitonta, sori nyt sanavalinta, mutta kuulostaa niin niljakkaalta, että.[/QUOTE]
On selvää, että vanhemmalla on moraalinen velvollisuus suojella lapsiaan. Lapsi on täysin vanhempiensa vastuulla. Kuinka pitkälle tämä vastuu ulottuu, siitä voidaan toki keskustella. Monet vanhemmat sanoisivat kyllä antavansa henkensä omien lastensa puolesta, ja mikäs siinä.

Mietin kuitenkin, miksi ihmeessä aikuisen tulisi heittää henkensä kenen tahansa lapsen puolesta. Ei minulla ole esimerkiksi osaa eikä arpaa siihen, että joku muu on hankkinut lapsia. On vaikea keksiä, mikä moraalinen imperatiivi vaatisi minua kuolemaan jonkun täysin tuntemattoman lapsen puolesta.
 
viera.s
[QUOTE="M33";30281277]
Mietin kuitenkin, miksi ihmeessä aikuisen tulisi heittää henkensä kenen tahansa lapsen puolesta. Ei minulla ole esimerkiksi osaa eikä arpaa siihen, että joku muu on hankkinut lapsia. On vaikea keksiä, mikä moraalinen imperatiivi vaatisi minua kuolemaan jonkun täysin tuntemattoman lapsen puolesta.[/QUOTE]

Ei sellaista tietenkään ole olemassakaan, ei edes vaikka olisi oma lapsi kyseessä. Akuutissa tilanteessa varmasti melkein kaikki vanhemmat ryntäävät puolustamaan/pelastamaan lastaan vaikka oman henkensä uhalla. Mutta jos olisi kyse siitä, että voisi vaikkapa luovuttamalla oman sydämensä pelastaa elinsiirtojonossa kuolemaa tekevän lapsensa, en usko että monelle tulisi tämä mieleen. Eikä se sitä paitsi olisi edes mahdollista Suomessa, koska tällaisessa tapauksessa oman elämänsä uhraaminen lapsensa hyväksi on suorastaan kiellettyä.

Käytännössä tilanteet joissa tämä henkensä heittäminen toisen pelastamiseksi tulee kyseeseen ovat sellaisia, ettei "pelastajan" kuolema ole varma seuraus toiminnasta ja hän toimii lähinnä luontaisten reaktioidensa ohjaamana. Siksi koko tämä pohdinta on melko turhaa.
 
"M33"
Tottahan tuo on tietysti. Mutta ilmeisesti jotkut ovat ainakin sitä mieltä, että lapsen henki on all other things being equal arvokkaampi kuin aikuisen henki. Mitä ajattelet tästä?
 
"vierastaja"
Kokemuksesta kerron, että pelastaisin lapsen. Jokunen vuosi sitten työnsin tuntemattoman lapsen pois auton edestä ja sain itse tärskyn. Kukin reagoi tavallaan, ei sitä tiedä ennen kuin on "tilanne päällä".
 
  • Tykkää
Reactions: Echo
"Lili"
[QUOTE="M33";30281302]Tottahan tuo on tietysti. Mutta ilmeisesti jotkut ovat ainakin sitä mieltä, että lapsen henki on all other things being equal arvokkaampi kuin aikuisen henki. Mitä ajattelet tästä?[/QUOTE]


En pidä itseäni erityisen itsekkäänä ihmisenä noin yleisesti, mutta silti en osaa ajatella, että jonkun ventovieraan ihmisen, olipa sitten aikuinen tai lapsi, henki olisi omaani arvokkaampi. Ei, kyllä mä arvostan omaa henkikultaani hyvin korkealle ja mulla on suuri elämänhalu, -nälkä... vai miksi sitä nyt sanoisi... Jotenkin omien lasten myötä on vahvistunut myös se tunne, että itsestä on pidettävä huolta, että voi olla omille lapsille, mahdollisille lapsenlapsille, apuna ja tukena mahdollisimman pitkään. Omieni puolesta voisin oman henkeni vaarantaa, mutta en ventovieraan ihmisen. Eihän tällainen ole ollenkaan korrektia ääneen lausuttuna, mutta sisimmässäni näin koen.
 
"M33"
Miksi se ei sitten ole korrektia? Eikö olisi hyvä, jos voisimme sanoa ääneen sen, mitä suurin osa kuitenkin ajattelee? Että antaisimme vieraan lapsen kuolla,jos auttaminen tarkoittaisi, että itse kuolisime hyvin todennäköisesti.
 
taz
Anteeksi että olen elossa. En pysty antamaan rahalahjoja.
Kerro mitä muuta voisin tehdä? Pääkaupunkiseudun hyväntekeväisyysjärjestöt ei ole kiinnostuneet muusta kuin rahasta? Varmaan siksi että saavat palkkansa..
En ole ikinä sanonut että olen joku hyväntekijä, erehdyin vain vastaamaan tähän ketjuun. Siihen alkuperäiseen kysymykseen.

Jos tiedät mitä oikeasti voisin tehdä pääkaupunkiseudulla niin ihmeessä kerro minulle. Olen ottanut yhteyttä vaikka kehen mutta haluavat vain rahaa.
Kouluttaudu kriisityöntekijäksi, niitä tarvitaan sekä Suomessa että ulkomailla kriisialueilla. Siinä olisi konkreettinen ja hyödyllisempi tapa auttaa/uhrautua.
 
viera.s
[QUOTE="M33";30281302]Tottahan tuo on tietysti. Mutta ilmeisesti jotkut ovat ainakin sitä mieltä, että lapsen henki on all other things being equal arvokkaampi kuin aikuisen henki. Mitä ajattelet tästä?[/QUOTE]

Jokaiselle henkisesti terveelle ihmiselle oma henki on arvokkain, ainoastaan oma jälkeläinen saattaa muodostaa tähän poikkeuksen. Jotkut ovat valmiita ottamaan enemmän riskejä, mutta harkitusti henkeään ei kukaan terve ihminen heitä vieraan ihmisen pelastamiseksi, siis vaikkapa luovuttamalla sydämensä tai lopettamalla syömisen antaakseen ruokansa jollekin toiselle. Tässä ei ole mitään väärää.

Ulkopuolelta tarkasteltuna, jos siis oma henki ei ole pelissä, niin olen kyllä sitä mieltä että lapsen henki on arvokkaampi jos mitään muuta merkityksellistä eroa ei ihmisyksilöiden välillä ole. Silloin lapsen suuremman arvon puolesta puhuu pidempi elinajanennuste. Ainakin nykypäivänä länsimaissa. Aikoinaan kun lapsikuolleisuus oli suurta, oli nämä riskialtteimmat vuodet ohittaneella nuorella aikuisella pidempi elinajanodote kuin pikkulapsella. Sellaisissa olosuhteissa ei lapsen elämää voi tietenkään tällä perusteella pitää arvokkaampana.
 
"M33"
Minä olisin taas taipuvaisempi ajattelemaan, että aikuisen henki on arvokkaampi, koska aikuisen elämä on paljon kehittyneempi, kypsyneempi ja monipuolisempi kuin lapsen. Aikuinen on rakentanut itselleen paikan maailmaan ja on läsnä kymmenien ihmisten elämässä. Hän toteuttaa elämäänsä ja omia arvojaan autenttisemmalla, omaehtoisemmalla tavalla kuin lapsi. Elämän arvo ei siis ole minusta potentiaalissa vaan siinä, miten sitä potentiaalia on ulosmitattu.
 
"vierastaja"
Kuulkaa, sitä ei ajattele, ei spekuloi yhtään mitään, sitä vaan toimii, niin nopeasti kuin vaan voi. Kun näkee toisen ihmisen vaarassa, reagoi vaistomaisesti ja tekee mitä täytyy. Ei siinä ehdi ajattelemaan mitään.
 
"M33"
[QUOTE="vierastaja";30281331]Kuulkaa, sitä ei ajattele, ei spekuloi yhtään mitään, sitä vaan toimii, niin nopeasti kuin vaan voi. Kun näkee toisen ihmisen vaarassa, reagoi vaistomaisesti ja tekee mitä täytyy. Ei siinä ehdi ajattelemaan mitään.[/QUOTE]
"Tekee mitä täytyy"? Eli siis sinusta jokainen vaistomaisesti hyppäisi luodin eteen pelastaakseen tutnemattoman lapsen?
 
Pin
En tiedä, voi olla että tilanne olisi niin nopea että säntäisin vaan pelastamaa lapsen ja kuolisin siihen. Jos taas ehtisin harkita asiaa, pelastaisin varmasti itseni. Ajatus että joku kysyisi kuoleeko joku tuntematon lapsi toisessa maassa vai otanko heti luodin päähäni, itseni pelastaisin. Sankareille suosittelisin kokeilemaan jonkinlaista vaihtoa sellaisessa maassa jossa tuota esiintyy runsaasti, ehkä joku vaihtaisikin sen lapsen jolla elinennuste on huono niissä olosuhteissa.
 
Tututii
Mies!, mikä hitto siitä lapsen elämästä tekee niin paljon arvokkaamman kuin aikuisen?? Kaikki me tänne ollaan tasavertaiseksi synnytty, ja niin se vaan menee että toiset kuolee aiemmin kuin toiset. Mitä jos kyseessä onkin päivää vaille 18-vuotias? Mikä on ikähaarukka, jonka suojelemiseksi antaisit oman henkesi? Onko esim. Teini-ikäinen mielestäsi yhtä maaginen ja viaton olento jonka henki on väistämättä omaasi arvokkaampi?
 
"Raikka"
Tommoisen valinnan eteen kovin harva joutuu, eikä kukaan pysty sanomaan miten reagoi tilanteessa, missä ei ole aikaa reagoida.

Lentokoneiden happinaamareissa on aina lukenu, et tarvittaessa ensin naamari omalle lärville ja vasta sitten huolehtii muista. Eikä tyhmä uhrautuminen tosiaankaan auta ketään.

Mut siin mielessä olen MIEHEn kanssa samaa mieltä, et lapsi hädässä on asia mis oma nahka on halpaa. Semmoinen sisäänleivottu juttu.

Lapsiin hädässä harvoin törmää.

Aikuisiin useammin. Mun luonnollani ei kävellä ohi puskaan sammuneesta ammattijuopostakaan. Ei muodosta mulle mitään uhkaa, joten aina voi kysyä onko kaikki kunnossa?

En yritä pelastaa koko maailmaa, joten en anna rahaa keräyksiin.
 

Yhteistyössä