Mulla oli n.puolitosita vuotta, ja aivan kaameaa; sain siihen jotain "ultraäänihoitoa(lämpö??), yölastan, parit kortisonipiikit, tulehduslääkkeet jne.. Olin aivan varma, etten pysty koskaan enää ottamaan edes juoksuaskelta sen s**tanallisen kivun takia, mutta yksi kaunis päivä havahduin siihen, että kantapää ei olekaan kipeä! Mulle oli myös vilauteltu sellaista vaihtoehtoa, että se kantapää avataan ja jänteet yms."puhdistetaan", jolloin voisi parantua tuo vaiva, mutta mulla auttoi raskaus! Luupiikki on jonkinlainen "aineenvaihdunnallinen juttu, ja ilmeisesti raskaaksi tulo oli auttava osuus tuohon vaivaan. Toisaalta taas, oma lääkärini kertoi, että hänen isällään oli myös ollut kovin kivulias tuo vaiva ja kestänyt sen pari vuotta, kunnes ykskaks vain oli parantunut; henkimaailman juttuja vissiin kai. Itse en ole ko.vaivasta kärsinyt yhdeksään vuoteen.
