Minkä ihmeen takia sitä on niin pelokas ja varovainen rakkaussuhteissa?

  • Viestiketjun aloittaja divergent
  • Ensimmäinen viesti
divergent
Niin miksiköhän sitä on niin vaikea alkaa rakastaa? Miksi mieleen hiipii kaikkia epävarmuusmietteitä, miksi on niin vaikeaa olla se itsevarma ihminen, mitä kuitenkin on silloin kun seuraa hakee (silloin viehätän vastakkaista sukupuolta nimenomaan itsevarmuudellani), miksi pelottaa tunnustaa tunteita? Olen nyt rakastunut ja niin auki kaikelle, että hiukan jopa pelottaa! Tosin tällä hetkellä tuntuu myös, että mies jota rakastan on myös auki. Se tunteiden määrä mikä on ympärillä ihan saa haukkomaan henkeä kun ajattelee, mutta kuitenkin hänen sylissään tuntuu kuin olisin tullut pitkästä aikaa kotiin. Nyt jos koskaan minua pääsisi satuttamaan ja kunnolla, ja se on se mikä minua silmittömästi nyt hirvittää. Rohkeus on sitä, että uskaltaa hypätä vaikkei tiedä selviääkö elossa, näinhän sitä lauletaan. Onko se rakastaminen nyt sitten tätä rohkeutta?
 

Yhteistyössä