Mihin ikään mennessä lapsen tulisi osata sanoa jokin järkevä ja tunnistettava sana?

Ei, en ole huolissani, koska uskon kyllä vahvasti siihen, että pikkumies oppii puhumaan ennen armeijaan menoa. Mutta pohdin tässä päivänä eräänä, että mun mielestäni nuo meidä tytöt ovat kyllä jo tässä iässä (tasan 1v) puhuneet. Eivät varmaankaan muutamaa sanaa enempää, mutta siis muutaman tunnistettavan sanan kuitenkin.

Pojalle olen varmaan viimeisen kuukauden ajan joka ikinen päivä hokenut monta kertaa, että "sano ÄITI". Johon poika vastaa tättättää, ennnäennnnäennnä, eieiei, prrrrr (silleen, että räkä roiskuu) tai sitten ihan vaan ynähtämällä tai kiljahtamalla kovaa ja korkealta.

Jotta sillälailla. Ei siis puhettamaan mistään "äiti"-sanasta. Ja varmaan ihan kiusallaan poika sanoo aikanaan ensin jonkun ihan muun sanan ja vasta sitten sen äidin ;)

Tiedän kyllä sen, että vielä tässä iässä ei tarvitse sanoa sanan sanaa...mutta mihinköhän ikään mennessä jokin selkeä sana olisi jo suotavaa osata? Meinaan, että jos se on esim. lähempänä 2v ikää, niin en kyllä joka päivä jaksa sitä "äitiä" turhaan hokea, jos saattaa käydä niinkin, että saan hokea sitä vielä seuraavan vuoden ihan yksinäni :LOL:
 
Muistelisin, että 2-vuotisneuvolassa "vaaditaan" vähintään 10 sanaa. Kyllä poika varmasti oppii puhumaan ennemmin tai myöhemmin. :)
Aivan varmasti oppii, sitä en epäile :D

Mutta kun mulla ei tosiaan ole niin pienintäkään muistikuvaa siitä, että milloin ne lapset yleensä puhumaan oppii...mulla on tosiaan vahva muistikuva siitä, että tytöt olisi jo tässä iässä jonkun sanan sanoneet, joten todennäköisesti sieltä on lähikuukausina se ensimmäinen sana tulossa. Tai sitten ei, sillä toisilla se puhumisen aloitus nyt vaan kestää vähän pidempään. Mutta en tosiaan tiedä, että mihin ikään mennessä sen ekan sanan kuuluu tulla, joten en tiedä, että miten pitkään tässä vielä pitää mahdollisesti odotella. Ei sen sinänsä niin väliä, mutta mulla nyt ylipäätään on aina kova halu tietää, vaikka en sillä tiedolla sitten niin sen kummempaa tekisikään :)
 
"Mamí"
1,5v. neuvolassa pitää osata kaksi sanaa.
No ei ainakaan täällä meidän neuvolassa. Meijän 1,5v ei osannut kuukausi sitten juuri tuolla käynnillä yhtään sanaa, eikä asiasta oltu huolissaan, sillä ymmärtää hyvin puhetta kuitenkin. Sanoi vaan, että katotaan asiaa uudestaan 2 vuotiaana. Ei tule vielä yhtään sanaa (1v7kk), vaikka kovasti omalla kielellä jutteleekin. :)
 
[QUOTE="Mamí";30288680]No ei ainakaan täällä meidän neuvolassa. Meijän 1,5v ei osannut kuukausi sitten juuri tuolla käynnillä yhtään sanaa, eikä asiasta oltu huolissaan, sillä ymmärtää hyvin puhetta kuitenkin. Sanoi vaan, että katotaan asiaa uudestaan 2 vuotiaana. Ei tule vielä yhtään sanaa (1v7kk), vaikka kovasti omalla kielellä jutteleekin. :)[/QUOTE]

Se kai onkin se tärkeämpi asia, että lapsi ymmärtää puhetta. Ei tietenkään mitään lausehirvityksiä, vaan esim. "ruokaa","vaippa" tms. asioita, joita hoetaan joka päivä :)

Mä en muista, että minkä ikäisiä tytöt ovat olleet, kun nvolassa on kysytty, että "missä lamppu?" Likat on aina olleet ihan h-moilasena, sillä ei niillä ole ollut hajuakaan siitä, että mikä ihmeen lamppu. Jos oltaisiin kysytty, että "missä koira?", olisi tilanne ollut aikalailla eri...luultavasti nvolantäti olisi nähnyt koiran kuvaa osoittavan lapsen, joka haukkuu ja hihkuu "koirra, koirrra" :D
 
Se kai onkin se tärkeämpi asia, että lapsi ymmärtää puhetta. Ei tietenkään mitään lausehirvityksiä, vaan esim. "ruokaa","vaippa" tms. asioita, joita hoetaan joka päivä :)

Mä en muista, että minkä ikäisiä tytöt ovat olleet, kun nvolassa on kysytty, että "missä lamppu?" Likat on aina olleet ihan h-moilasena, sillä ei niillä ole ollut hajuakaan siitä, että mikä ihmeen lamppu. Jos oltaisiin kysytty, että "missä koira?", olisi tilanne ollut aikalailla eri...luultavasti nvolantäti olisi nähnyt koiran kuvaa osoittavan lapsen, joka haukkuu ja hihkuu "koirra, koirrra" :D
Tiedän tytön, joka puhui 3-4 sanan lauseita vuoden ikäisenä. Oma poikani taasen puhui muutaman sanan vuoden ikäisenä (tyyliin mama, baba, ei, ota, anna) mutta 3-vuotiaana edelleen puhui pääasiassa yksittäisillä sanoilla ja on käynyt muutaman kerran puheterapeutilla.

Pienellä otannalla (minä+serkkuni, omat ja serkkujeni lapset, kavereideni lapset) vaikuttaisi, että keskimääräisesti tytöt alkavat puhumaan hieman poikia aikaisemmin. Toki voi olla, että otantaan on osunut nopeita tyttöjä ja hitaita poikia puheenkehityksen kannalta. Hieman alle vuoden iässä on suurin osa oppinut niitä ensimmäisiä sanoja.
 
Ei se äiti-sana ole tärkein tulla ekana. sehän on aika vaikeakin ääntää noin pienelle. Helpompia on pallo, kukka, kakka, lamppu, isi, kissa, anna!
Tämä on totta. Äiti on vaikea sana. Meilläkin pojat käyttivät aika pitkään mama-sanaa. En edes muista, koska tuo äiti-sanan käyttö alkoi.

Nykyään sitä toivoisi kuulevan vähän todellisuutta vähemmänkin..Äiti, äääiiitiiiii, ÄITI!, Äitiii-iii.. :whistle:
 
Ei se äiti-sana ole tärkein tulla ekana. sehän on aika vaikeakin ääntää noin pienelle. Helpompia on pallo, kukka, kakka, lamppu, isi, kissa, anna!
Siis todellakin se on tärkeintä, että "ÄITI" on se ensimmäinen sana...en kai mä nyt muutoin pitäisi päivittäistä puheopetusta asian tiimoilta ;)

Ehkä kestän sen, jos äiti ei ole ensimmäinen...kunhan se ei sitten ole isäkään :LOL:
 
vierass
Ehkä kestän sen, jos äiti ei ole ensimmäinen...kunhan se ei sitten ole isäkään :LOL:
Kakka olisi varmaan ikimuistettava :D

Normaalissa puheen kehityksessä 2 vuotiaana kuuluisi osata sanoa kahden sanan lauseita tyyliin "anna pallo". Mutta tuossa on paljon vaihtelua, osa osaa paljon aikaisemmin, osa paljon myöhemmin ja ne harvat todelliset ongelmatapaukset paljon paljon myöhemmin.

Tärkeintä on, että ymmärtää sitä puhetta ja kuulo toimii. Muistan, kun yhden meidän lapsista olisi pitänyt näyttää neuvolassa kuvasta kukko, mikä ihmeen kukko, ei se kaupunkilaiselle niin tuttu juttu ollut, eikä ollut tainnut missään kuvakirjoissakaan kukkoa olla, kanoja ja tipuja vain :LOL:
 
Kakka olisi varmaan ikimuistettava :D

Normaalissa puheen kehityksessä 2 vuotiaana kuuluisi osata sanoa kahden sanan lauseita tyyliin "anna pallo". Mutta tuossa on paljon vaihtelua, osa osaa paljon aikaisemmin, osa paljon myöhemmin ja ne harvat todelliset ongelmatapaukset paljon paljon myöhemmin.

Tärkeintä on, että ymmärtää sitä puhetta ja kuulo toimii. Muistan, kun yhden meidän lapsista olisi pitänyt näyttää neuvolassa kuvasta kukko, mikä ihmeen kukko, ei se kaupunkilaiselle niin tuttu juttu ollut, eikä ollut tainnut missään kuvakirjoissakaan kukkoa olla, kanoja ja tipuja vain :LOL:
Joo, sen kyllä muistaisi :D

Esikoisen ensimmäinen sana oli koiramme nimi. Oli tainnut äiti vähän huudella ja komennella koiraa (mitään en myönnä) kerran jos toisenkin :D
 
Tyttöjen serkku on melkein 2,5v eikä sano muuta kuin "Joo" "Ei" ja "pappa", tai ainakaan muuta en oo kuullu. Önisee vaan ja osottelee. Ei niillä kyllä oo muillakaan lapsilla puhdasta puhetta, vanhempi on kuitenkin jo 5..

Omat tais olla alle vuoden kun sanoivat ekat sanat. Esikoinen tais sanoa "äiti" ja kuopus sanoi kaupassa ollessa "kenkä"
 
Ekat sanat meillä oli ei ja anna :D olennaisimmat siis eka ja sitten tuli nää äiti ja isi, kengät, haukkuu ym. Sekä tuolla, tonne jne.

1v pari sanaa, 1,5v vähän lisää sanoja, 2v useamman sanan lauseita.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="Mamí";30288680]No ei ainakaan täällä meidän neuvolassa. Meijän 1,5v ei osannut kuukausi sitten juuri tuolla käynnillä yhtään sanaa, eikä asiasta oltu huolissaan, sillä ymmärtää hyvin puhetta kuitenkin. Sanoi vaan, että katotaan asiaa uudestaan 2 vuotiaana. Ei tule vielä yhtään sanaa (1v7kk), vaikka kovasti omalla kielellä jutteleekin. :)[/QUOTE]

No meiän neuvolassa on näin.
 
"juu"
Meidän reilu kaksi vuotias sanoo "ei" joskus, eikä muuta. Ölisee ja huutaa ja käyttää voimakasta elekieltä.
Olen päiväkirjaani tehnyt merkintöjä miten vuoden iässä kuului parin päivän ajan "äiti", ei ollenkaan sen jälkeen. Vajaa kaksi vuotiaana sanoi myös perässä " puu","pää", ja nyt niitäkään ei ole kuulunut moneen kuukauteen.

Miten tuosta nyt sitten ekan sanan katsoo kun sanaa sanotaan hetki eikä sen jälkeen ole sanonut?

Kuulee ja ymmärtää, matkii eläimiä jotenkuten, leikkii palomiestä ääntelemällä paloautoa.

Pitäskö olla huolissaan? Eivät ole neuvolassa olleet.
 
[QUOTE="juu";30289302]Meidän reilu kaksi vuotias sanoo "ei" joskus, eikä muuta. Ölisee ja huutaa ja käyttää voimakasta elekieltä.
Olen päiväkirjaani tehnyt merkintöjä miten vuoden iässä kuului parin päivän ajan "äiti", ei ollenkaan sen jälkeen. Vajaa kaksi vuotiaana sanoi myös perässä " puu","pää", ja nyt niitäkään ei ole kuulunut moneen kuukauteen.

Miten tuosta nyt sitten ekan sanan katsoo kun sanaa sanotaan hetki eikä sen jälkeen ole sanonut?

Kuulee ja ymmärtää, matkii eläimiä jotenkuten, leikkii palomiestä ääntelemällä paloautoa.

Pitäskö olla huolissaan? Eivät ole neuvolassa olleet.[/QUOTE]

No moni lapsihan osaa puhua, mutta jotkut vaa päättää olla käyttämättä tätä taitoa. Ja joku kaunis päivä sitä tarinaa sitten tuleeki puolen vuoden edestä.
 
"Juuli"
1,5v. neuvolassa pitää osata kaksi sanaa.
Täällä riittää, että lapsi ymmärtää puhetta.
Ja että puhuu omaa kieltään.

2-vuotiaana tarkistellaan tilannetta uudestaan.

Serkkuni tyttö alkoi puhumaan juuri ennen 3-vuotissynttäreitään. Ei ollut puheterapiakäyntejä tai muutakaan, kun hyvin ymmärsi puhetta ja osasi toimia annettujen ohjeiden mukaan.

Jokainen omaan tahtiin :)
 
Lapsen sanoiksi lasketaan myös esim jos lapsi matkii eläinten ääniä, paloautoa, eläinten ääniä jne. Näin sanoi puheterapeutti kun meillä oli koulutusta asian tiimoilta. Eli siis jos lapsi aina koiran nähdessään sanoo hauhau, on se laskettavissa sanaksi.
1,5vuotiaan olisi hyvä osata ~10sanaa, 2vuotiaan tulisi osata kaksisanaisia lauseita.
 
Meillä molemmat lapset ovat olleet lähes sanattomia parivuotiaiksi ja sitten alkaneet suorilta suoltamaan monen sanan lauseita.
Esikoisen kanssa ehdin olla jo huolissani, ettei se opi ikinä puhumaan, mutta kuopuksen kanssa osasin ottaa jo rennommin :)
 

Yhteistyössä