Vankalla yhden lapsen kokemuksella kerron, että voi mennä mihin suuntaan vain. Meillä oli joskus viiden kuukauden ikäisenä vaikea jakso, monena iltana meni siihen että nukutimme vaunuissa ja nostimme nukkuvan lapsen sänkyyn, onneksi kerran nukahdettuaan ei järkyttynyt vaikka heräsi eri paikasta. Sitten meni hyvin pari kuukautta, sitten huonommin, taas hyvin... meillä ollut selvästi kiinni kolmesta tekijästä a) opetteleeko jotain uutta taitoa kuten kääntymistä, ryömimistä, konttaamista, seisomaannousua, b) onko rutiinit kunnossa, näihin piti panostaa silloin 5 kk tienoilla (tosin helpotti myös se kun oppi kääntymään ja c) sää (Kirotut helteet!). Olemme molemmat lällyjä emmekä ole unikoululla opettaneet lasta nukahtamaan paremmin, toisaalta olisi ehkä päässyt helpommalla mutta toisaalta käsittääkseni unikoulua voi joutua toistamaan juurikin esim.uutta taitoa opeteltaessa.
Olen itsekin hidas nukahtamaan, vaikka menisin väsyneenä sänkyyn. Ja minä sentäs tajuan pistää silmät kiinni, eikä aivot käy koko ajan ylikierroksilla miettien jotain seisomaannousua tms. Olen siis vain ajatellut, että lapsella on sama juttu, enkä 30 minuuttia kestävää nukuttamista ole pitänyt pahana.