Muistatko vielä hymypatsaat? Kerro kokemuksistasi ja osallistu tutkimukseen!

Koulun Kerhokeskus käynnisti vuonna 1954 ”Hyvän Toveruuden kilpailun”. Kilpailun ideana oli edistää koulujen käyttäytymiskasvatusta: kasvattaa ”reipasta, rehtiä ja ryhdikästä” kansalaista. Paras sai palkinnoksi Hymypojan ja vuotta myöhemmin oli mahdollista saada tämän pikkusisko, Hymytyttö.

Näiden kuvanveistäjä Heikki Niemisen luomien kipsiveistosten tarkoituksena oli symboloida sosiaalisia, hyvän kaveruuden ja esimerkillisyyden ihanteita. Toisaalta hymyveistosten myynnillä oli myös tarkoitus tukea varattomien lasten ja nuorten opintoja.

Kerro kokemuksiasi siitä, miten ”Hyvän Toveruuden” kilpailu sinun koulussasi toteutettiin. Saitko sinä kipsipään? Vai muistatko oppilaan, joka patsaan sai? Millaiset ominaisuudet kilvassa korostuivat? Minkälaista tyttönä ja poikana olemista palkittiin? Minkälaista kansalaista hymyhahmoilla kasvatettiin? Mitä kipsipäällesi nyt kuuluu?

Pyydän, että kirjoittaisit minulle vapaamuotoisesti ajatuksiasi ja kokemuksiasi koulun käytöskasvatukseen liittyvistä hymypatsaista.

Tietoja käytän luottamuksella, eikä henkilöytesi tai muut tunnistettavat seikat tule missään muodossa näkyville. Voit myös kirjoittaa nimettömänä, mutta ikä, sukupuoli ja kokemusten ajoittuminen olisivat tässä yhteydessä suotavia tietoja.

Voit kirjoittaa sähköpostia osoitteeseeni umsalo@gmail.com tai kirjepostia osoitteeseen Ulla-Maija Salo, Opettajankoulutuslaitos, PL 9, 00014 Helsingin yliopisto. Kirjoituksia odotan marraskuun 2014 loppuun mennessä.

Ulla-Maija Salo
dosentti
Helsingin yliopisto
 
  • Tykkää
Reactions: airiliini
Muistan
Tiedän pari kaveria jotka saivat kansakoulussa hymypoikapatsaan. Oppikoulun lopussa toinen pantiin poikakotiin ja toisestakin tuli myöhemmin nuorisorikollinen. Että elämä rankaisi.
 
Muistan kyllä. Sekä ylä,- että ala-asteella patsaat jaettiin pahimmille perseennuolijoille ja lellipenskoille (myös sellaisille joilla oli vaikutusvaltaiset/rikkaat vanhemmat), jotka opettajan silmän välttäessä kiusasivat, haukkuivat ja ahdistelivat muita lapsia. Varsinaisia hymytyttöjä ja poikia.
 
"Moi"
Meillä patsaan päätti opettaja joka antoi sen parhaiten menestyneelle. Koko ala-asteen aikana ei sitä mun kohalle sattunut vaikka toivoin, sen sijaan joku sai sen monena vuonna.
 
"Kiraki"
Mun lapsen koulussa joka vuosi, kaikilla luokilla. Luokkakaverit äänestivät (nimettömänä) kuka saisi hymypatsaan. Tällätavoin on mielstäni todennäköisempää että patsas menee oikeaan osoitteeseen, kuin se että opettaja valitsee jonkun vain koulumenestyksen perusteella. Opettaja harvoin on kuitenkaan perillä siitä, miten lapset muuten käyttäytyvät kuin tunneilla ja kokeen 10 arvosanoilla.
 
"Miisu"
Sain vuonna 1984 hymytyttö patsaan ja tuossa se nakottaa edelleen, miehen hymypoika patsaan vieressä. meidän koulussa se jaettiin kerran kuuden vuoden aikana ja luokkakaevrit äänestivät kuka sen sai. Miehen koulussa se on jaettu joka vuosi ja opettaja on sen antanut ja heidän perheeseen se tuli joka vuosi...hymypoikia on hylly täynnä.
 
pokkura
Muista että äänestimme 90 luvulla nimettömästi, jokainen kirjoitti lappuun tytön ja pojan... Kirjoitin oman nimen ja ihastukseni nimen. Hän sai patsaan, itse jäin ilman. Ope varmaan tunsi käsialan...
 

Yhteistyössä