1,5 v puhumattomuus, miten voisi tukea puheen oppimista?

Neuvolassa terkkari ei ollut huolissaan kun kuitenkin ymmärtää puhetta hyvin ja toimii ohjeiden mukaan. Minua taas vähän huolettaa/ olisi kiva jos lapsi oppisi puhumaan. muutaman kaverin suht samanikäiset (toinen vähän nuorempi ja toinen muutaman viikon vanhempi) puhuvat jo pitkillä lauseilla monipuolisesti ja omalapsi tuntuu jotenkin jäneen jälkeen pahasti kun heidän kanssaan viettää aikaa.

Lapsella ei ole vielä montaakaan sanaa mitä käyttäisi aktiivisesti. Selvästi (niin, että kaikki ymmärtää) sanoo vesi, vauva, isi, äiti, tähti, myy, pupu, puu ja joskus kissa. Kissakin on usein kisskiss. Mutta useimmat sanat ovat vain tavuja: ma= maito, pot = potta, pö= pöllö, lamm = lammas, mamma= muumimamma, pappa= muumipappa jne. Kommunikoi kyllä hyvin noilla tavuilla, ilmeillä ja eleillä mutta puhetta ei vain tule.

Luetaan paljon, lapsi usein hakee itse kirjan ja tuo sen luettavaksi. Tykkää sellaisista kirjoista missä on muutama lause per sivu ja sitten kerron kuvista ja lapsi osoittelee mistä kerron. Kuunnellaan paljon musiikkia ja lauleskellaan. Ulkona ja kaupassa kerron mitä missäkin on ja lapsikin oma-aloitteisesti osoittelee ahkerasti mitä näkee ja sanoo näkemästään sen ensimmäisen tavun usein.

Olisiko jotain muita vinkkejä millä puheenjehitystä voisi tukea? Lapsella on selvästi paljon asiaa mitä selittää omalla kielellään, kädet huitoen ja silmiin katsoen Aina ei vain oikein ymmärrä noita lapsen pitkiä monologeja mitä saattaa alkaa kertomaan esim. Ruokapöydässä tai meillä on ollut joku kylässä (miehen ja lapsen ollessa kotona) ja minä tulen kotiin.

Mun mielestä sun lapsi puhuu ihan normaalisti ikätasoon nähden, eikä ole mitään syytä kiirehtiä enempää.

Jos nyt kuitenkin etsit jotain keinoja millä lapsi pystyisi helpommin ilmaisemaan itseään kun sanoja ei ole tarpeeksi niin kokeile tukiviittomia. Muuten jatkatte niin kuin tähän asti.

Ei ole vielä mitään syytä huolestua. Minulle virnisteltiin "ymmärtäväisesti" kun raahasin kaksi ja puolivuotiaamme puheterapeutille. Lapsi ymmärsi kaiken ja osasi toimia pyydetyllä tavalla mutta sanoja ei vaan tullut. Ei siis lainkaan sanoja.

No joo, sanoi kyllä Isi ja minä olin Mamma mutta ei sitten mitään muita sanoja. Onneksi sain tahtoni lävitse ja puheterapia aloitettiin vaikka ei kuulemma ollutkaan mitään kiirettä puhumisen suhteen koska kuulo ja muut jutut olivat normaalit.

Vasta kolme ja puolivuotiaana poika sitten sanoi ensimmäisen lauseensa. Nyt nelivuotiaana puhuu kyllä paljonkin, edelleen on l- ja j-kirjain hukassa ja puheterapia jatkuu. Nyt poika pystyy puhumaan vieraillekkin niin että tulee täysin ymmärretyksi ja olen tästä kovin iloinen.

Tyttömme täyttää joulukuussa kaksi vuotta ja sanoo yksittäisiä sanoja mutta hänen kanssaan en ole yhtään huolissani, pojalla kun ei ollut tuossa iässä edes halua toistaa sanoja. Tyttö toistaa papukaijan tavoin kaiken mitä sanon, oikein keskittyy kuulostelemaan että jos vaikka tulisi jokin uudempi sana jota voisi harjoitella.

Jatka ihan samalla tavalla kuin tähänkin saakka älä suotta vertaile toisten lasten puhetaitoja omaasi, todennäköisesti sinun lapsesi on noita puhujia kehittyneempi jollain toisella saralla ; )

Mä katselin juuri vanhaa lomavideota. Tyttäreni oli siinä 1v 8kk, eikä puhunut juuri muuta kuin ei ja joo. En muista, että oltais edes oltu huolissamme. 2-vuotiaana oli kuitenkin jo ihan hyvä sanavarasto. Toisaalta tyttö oppi kävelemään jo 9,5-kuisena ja sitten taas tuttaviemme lapsi, joka puhui useita sanoja 1-vuotiaana, oppi tosi myöhään kävelemään.

Minustakaa syytä huoleen ole mutta koska kysyttiin vinkkejä kielellisten taitojen tukemiseen niin... http://papunet.net/tietoa/fileadmin/muut/Esitteet/Vuorotellen.pdf

Ihan normaalia, meilläkin tyttö puhui muutamia sanoja vain 1,5v ja niin suurin osa lapsista. Sitten 2v puhui jo useamman sanan lauseita. Hyvin harva 1,5v puhuu lauseita....

Ihan normaalilta kuulostaa. Meiltä löytyy niin pahasti puheviiveinen lapsi (ei puhunut tuon enempää 4 vuotiaana kuin lapsesi nyt, kun takana oli jo vuosi puheterapiaa) kuin aikaisin puhunut lapsikin. En olisi sinuna vielä lainkaan huolestunut.

Ja liikkumaan lähtemisellä ei ole vaikutusta tuohon puheeseen, meillä aikaisimmin puhunut on myös lähtenyt aikaisimmin kävelemään, käveli ja puhui jo 9 kk vanhana.

Voih, samaa olen pähkäillyt täällä 1v8kk ikäisen kanssa. Ja todellakaan ei ihan edes tuota tasoa sanavarasto!
Mutta olen järkeillyt ja kuullutkin ettei ole syytä olla huolissaan ja etenkin tuo muihin lapsiin vertailu olisi syytä jättää kokonaan pois
Samaan sorrun itsekin, esikoinen puhui 1vuotiaana ja 2vuotiaana täydellisin lausein. Oppi aikaisin kuivaksi jne jne mutta oli luonteeltaa hyvin rauhallinen ja ns harkitseva/tarkkaileva taapero. Rakasti lukemista tai että siis hänelle luettiin. Kuopus on aivan erilainen, oppi aikaisin kävelemään ja on motorisesti hyvin lahjakas ja aktiivinen, sanotaanko että ikätasoaan ylempänä jos pitää niin verrata, mutta tosiaan ei pahemmin puhele kommunikoi tavallaan ja ymmärtää kun hänelle puhutaan joten kaikki näennäisesti ja periaatteessa paremmin kuin hyvin. Hän ei kovinkaan kauaa jaksa olla paikoillaan eli vaikka omatoimisesti kirjasta tms kiinnostuisi niin ei malta kauaa kuunnella kun hänelle luetaan tai näytetään kuvia jne.. rakentelee mielellään legoilla yms näpräilyä mutta paikoillaan pysyminen muuten ei häntä kiinnosta.