Tekisitkö sinä jotain, jos tuntematon nainen itkisi kaupungilla itkuinen vauva sylissä?

  • Viestiketjun aloittaja pikkulapsiperheet
  • Ensimmäinen viesti
pikkulapsiperheet
Tai lapset kiukuttelisi ja äiti alkaisi itkemään lapsille, ettei jaksa enää. Ei raivoaisi vaan väsyneellä ja toivottomalla äänellä sanoisi.
Kävelisitkö vain ohi vai tekisitkö jotain?
 
"Ehkä"
Tuon Rautavaaran tapauksen jälkeen saattaisin soittaa 112een. Mä olen itekin purskahtanut joskus väsymysitkuun, kun lapset on olleet kamalia ja mikään ei ole tuntunut menevän haluamallani tavalla, mut se on menny aina hetken päästä ohi.
 
Pin
Aivan varmasti tekisin, olen henkisesti valmistautunutkin ko tilanteeseen, koska olin monta kertaa tuo vauvan äiti ja sadat ihmiset kävelivät ohi välittämättä. Se ihmisvilinässä itkeminen on maailman yksinäisin fiilis enkä halua ainakaan omilla toimillani kenellekään sitä tunnetta lisätä. En tiedä osaanko auttaa, koska ihmisiä ja avuntarpeita on niin monenlaisia, mutta ainakin yritän.

Autan myös voimissaan olevaa vanhempaa jos lapsi itkee hillittömästi esim bussissa.
 
  • Tykkää
Reactions: Inanna ja Phoebsi
"nikki"
Välillä oon väsy, todellakin mutta kyllä kypsyttäis jos joku soittaisi 112... Ihan fiksua olisi varmaan kysyä, voiko auttaa jotenkin. Toisaalta hyvin todennäköisesti elämän ongelmissa ei ketään vierasta pysty kuitenkaan auttamaan joten siinä mielessä ehkä hyödytöntä. Jotakuta voi tietty pikkuhetken lämmittää jos joku huomioi, mutta voi se myös ärsyttää jos joku alkaa puuttua.
 
"Äi-ti"
Varmaan menisin kysymään tarvitseeko apua tms. En tiedä miten hän reagoisi, mutta en voisi vain kävellä ohi. Mä voisin tarjota kahvit jossain, pitää vauvaa ja jutella. Jos hän on väsynyt, voitaisiin miettiä pystyisinkö käytännössä auttamaan jotenkin, mulla on nyt elämäntilanne kun vihdoin alkaa olla omaakin aikaa.

Toi hätäkeskus on kyllä melkoista liioittelua.

Mä oon itse ollut pari kertaa tuo nainen ja kyllä siinä tilanteessa olisi tuntunut superpahalta että joku soittaisi 112:een epäillen että olen tappamassa lapsiani.
 
"suru"
Mä oon joskus itkenyt kaupungilla, syy on ollut ihan muu kuin väsymys, itku saattaa tulle muustakin syystä, tietysti jos joku sanoo, ettei jaksaa enää, niin se kertoo paljon, mäkin kysyisin kuinka voisi olla avuksi, tai onko kaikki hyvin....
 
-.-
Itse en ole hyvä ihmisten kanssa, enkä tiedä lapsiperhearjesta mitään. Joten jotenkin minusta tuntuu etten hirveästi mitään hyödyllistä tuossa tapauksessa osaisi tehdä.
Mummon auttaminen tien yli tai kauppakeskukseen eksyneen lapsen auttaminen tulisi varmaan ihan selkäytimestä, mutta en vain tietäisi mitä tehdä jos huutavan kakaralauman keskellä olisi itkevä nainen..? :|
 
swpnt
Pelkkä itkuisuus tuskin saisi minua tilanteeseen reakoimaan, ellei itkuinen olisi joku tuttava. Jos äiti minusta vaikuttaisi erityisen ahdistuneelta (ja väsyneeltä) varmasti puuttuisin tilanteeseen.

Mieluummin puuttuisin ja pyrkisin auttamaan tai estämään esim. autolla ajamisen kuin kuvaisin kännykällä poikeuksellisesti käyttäytyvää ihmistä.
 
"Mymy"
Oon tällanen yleisilonen vastaantulijoille höpöttelijä, joten puuttuisin varsin luontevasti. Kysyisin, mikä hätänä ja saanko auttaa. Siitä sitten katsottas, mitä tapahtuu.

Ei mitenkään tavanoman tilanne ja itku on tavallaan jotain niin yksityistä, että julkisella paikalla yhtäkkiä itkevään voi olla hankala suhtautua mitenkään. Pitääkö antaa itkurauha vai auttava käsi? Kysyminen ei satuta, jos kysyy jotensakin sievästi.
 
"mitvit"
[QUOTE="Ehkä";30390257]Tuon Rautavaaran tapauksen jälkeen saattaisin soittaa 112een. Mä olen itekin purskahtanut joskus väsymysitkuun, kun lapset on olleet kamalia ja mikään ei ole tuntunut menevän haluamallani tavalla, mut se on menny aina hetken päästä ohi.[/QUOTE]

Siis tosiaanko soittaisit 112 jos joku ITKISI. Sano nyt edes että lähestyisit kuitenkin ensin itse sitä naista. Voi jeesus oikeesti.
 
En tiedä.
Helppo olis sanoa kuinka menisin juttelemaan ja auttaisin jne... Mutta mutta.
Fakta on, että saattaisin kävellä ohi.

Toivon, että tuollaisen tilanteen edessä minulla ei olisi niin kiire etten voisi pysähtyä, vaan menisin simppelisti kysymään "Onko kaikki hyvin, voinko auttaa?"

Häkeen en kyllä menisi soittamaan, aikamoista liioittelua.
"Täällä nainen näyttää julkisesti tunteitaan, tulkaa äkkiä!"
Ja nöyryyttävääkin se olis..
 
"Ehkä"
[QUOTE="mitvit";30390460]Siis tosiaanko soittaisit 112 jos joku ITKISI. Sano nyt edes että lähestyisit kuitenkin ensin itse sitä naista. Voi jeesus oikeesti.[/QUOTE]
Laitoinkin aivan tarkoituksella "saattaisin soittaa" enkä "soittaisin". Todennäköisesti en tekisi mitään, koska onhan ihmisillä oikeus itkeäkin.
 
"Jeba"
Onpa kyllä tosiaan hankala kysymys.

Haluaisin vastata että tottakai menisin, jos itse itkisin kaupungilla ja miettisin omaa jaksamistani, niin olisi ihana nähdä että ulkopuoliset välittää.

Mutta fakta on, että en tiedä uskaltaisinko mennä itse sekaantumaan, mitä jos saisinkin vain sen naisen vihat päälleni tms.
 
"Jare"
[QUOTE="Jeba";30390477]Onpa kyllä tosiaan hankala kysymys.

Haluaisin vastata että tottakai menisin, jos itse itkisin kaupungilla ja miettisin omaa jaksamistani, niin olisi ihana nähdä että ulkopuoliset välittää.

Mutta fakta on, että en tiedä uskaltaisinko mennä itse sekaantumaan, mitä jos saisinkin vain sen naisen vihat päälleni tms.[/QUOTE]
Pahimmassa tapauksessa kyse olis jostain skitsomuijasta ja sil olis puukko tai muu ase ja pääsisit hengestäs.
 
Tai lapset kiukuttelisi ja äiti alkaisi itkemään lapsille, ettei jaksa enää. Ei raivoaisi vaan väsyneellä ja toivottomalla äänellä sanoisi.
Kävelisitkö vain ohi vai tekisitkö jotain?
Luulen, että kysyisin, voinko auttaa. Mutta ei tuollainen "mä en jaksa enää" yleensä tarkoita mitään dramaattista tai lopullista. Ja todellakaan en soittelisi minnekään hätäkeskukseen, eikä ne siellä mitään tekisikään pelkän itkun ja lasten kiukuttelun takia.
 
"äide"
Varmaankin menisin kysymään voisinko auttaa. En pystyisi vaan kävelemään ohi, haluaisin auttaa.

Tuli kuitenkin tässä mieleen, että mitähän nainen siinä kohti ajattelisi..olisiko kysymyksestäni mitään apua. Jotenkin tulee mieleen, että vastaus olisi "ei tässä mitään hätää. No niin nyt lähdetään lapset" Ja sitten nolostuneena poistuisi paikalta.

Itse olen ollut uupunut ja itkun partaalla lapsen kanssa julkisillakin paikoilla. Myönnän, että olen pelännyt alkavani itkemään koska olen ajatellut sen olevan noloa. Varmaan peri Suomalainen ajattelutapa ettei tunteita saa näyttää ja pärjätä pitää.

Miten te muut jotka olette itkeneet uupumusta lapsen kanssa julkisella paikalla uskoisitte, että olisitte reakoineet jos joku olisi tullut kysymään voiko auttaa? Olisitteko osanneet ottaa apua vastaan? Voiko tuollaisessa tilanteessa edes auttaa? Miten?
 
avieras
Riippuu missä ja kuka. Meidän lähiömammat ovat niin rumia suustaan ja usein huonotapaisia, etten todellakaan viitsisi puuttua vaikka makaisi keskellä toria kiljumassa tuskaansa. Kyllä sille joku joka tapauksessa tilaisi kuljetuksen lähimpään sairaalaan ja lapsille löydettäisiin viimeinkin hyvä koti.
 
aikaisemmin
täällä oli joskus aikaisemmin keskustelua samasta aiheesta ja silloin suurin osa sanoi että ei puuttuisi asiaan. moni sanoi, että jos itse alkaisi itkemään julkisella paikalla, että olisi noloa jos joku tulisi jotain kyselemään. moni taisi sanoa että esittäisi ettei huomaisi mitään.
 
[QUOTE="äide";30390494]Varmaankin menisin kysymään voisinko auttaa. En pystyisi vaan kävelemään ohi, haluaisin auttaa.

Tuli kuitenkin tässä mieleen, että mitähän nainen siinä kohti ajattelisi..olisiko kysymyksestäni mitään apua. Jotenkin tulee mieleen, että vastaus olisi "ei tässä mitään hätää. No niin nyt lähdetään lapset" Ja sitten nolostuneena poistuisi paikalta.

Itse olen ollut uupunut ja itkun partaalla lapsen kanssa julkisillakin paikoilla. Myönnän, että olen pelännyt alkavani itkemään koska olen ajatellut sen olevan noloa. Varmaan peri Suomalainen ajattelutapa ettei tunteita saa näyttää ja pärjätä pitää.

Miten te muut jotka olette itkeneet uupumusta lapsen kanssa julkisella paikalla uskoisitte, että olisitte reakoineet jos joku olisi tullut kysymään voiko auttaa? Olisitteko osanneet ottaa apua vastaan? Voiko tuollaisessa tilanteessa edes auttaa? Miten?[/QUOTE]

En ole koskaan itkenyt tuolla lailla julkisella paikalla, mutta muistan että pari kertaa on ollut sellainen tilanne, jossa joku (helpommin itkevä) olisi saattanut itkeäkin. Suurimmalla osalla se olisi turhautumista sen hetkiseen tilanteeseen, itsellänikin olisi ollut. Toinen vaihtoehto olisi vaikka kiroilla tai pudottaa laukut maahan tyyliin "ei sitten mennä minnekään kun ei kerran onnistu". Jos itse itkisin kaupungilla ja joku tulisi kysymään, vastaisin juuri noin miten kirjoitit: "Ei tässä mitään." Ja kokoisin itseni ja lähtisin menemään.

Koska mitä muutakaan sitä voisi sanoa? Alkaa avautua vauvan itkuisuudesta tai lasten kiukuttelusta, mihin joku vieras ei voisi tehdä mitään - enkä edes haluaisi.
 
säpäle harmaana
Jos tilanne olisi tosiaan tuo, että itkee ja sanoo selvästi, ettei jaksa enää, menisin varmaankin jotain sanomaan, jos ei muita aikuisia hänen seurassaan ole. Ja jos tosiaan on itkuinen ja epätoivoinen ääni, eikä sellainen "hohhoijaa, mä en nyt kyllä jaksais tällaista" -ääni. Enkä mihinkään häkeen olisi soittamassa, enkä kahville pyytelemässä, mutta jotain ihan pientä tilanteeseen sopivaa yrittäisin keksiä.
 

Yhteistyössä