ahdistaako ketään muuta olla rohkean ja "vahvan" ihmisen seurassa?

  • Viestiketjun aloittaja rouling
  • Ensimmäinen viesti
vierash
Niin ehkä, koita päästä tosta kokoomustraumasta. :D
Koitan, mutta helppoa se ei ole. Ethän sinä kuitenkaan äänestä Kokoomusta - lupaatko? Teilläkin on siellä oma "kokoomus", eli rebublikaanit. Samaan tapaan kuin Kokoomus, rebublikaanitkin vastustavat julkisia palveluja, mm. pienituloisten ja vähävaraisten oikeutta sosiaaliturvaan ja terveydenhoitopalveluihin.
 
Mua taas ahdistaa ihmiset, jotka ei saa suutaan auki silloin kun pitäis.
Läsnä voi aina olla joku, joka vetää ties mistä hereneen nenään.
Jos aikuinen ihminen ei kykene sanomaan sanottavaansa, niin sitten on turha kitistä, miten muut ei ota huomioon.
No ajatellaan tilannetta, että olemme perhekerhossa jossa on joukko erilaisia äitejä lapsineen. Yksi ottaa puheeksi Rautavaaran onnettomuuden ja sanoo, ettei ymmärrä sitä äitiä. Siihen toinen aloittaa paasauksen kuten täälläkin, ettei ymmärrä miksi lapsia ylipäätään tehdään ja että jos ei jaksa, pitäisi antaa lapset pois sillä sellainen ihminen joka väsyy lapsiinsa ei ole vanhemmaksi tarkoitettukaan.

Ja sitten ne muutama äiti, joiden silmäpusseista olisi jo voinut vähän päätellä jotain ja miettiä mitä sanoo, miettivät hiljaa mielessään että ovatko he nyt tosiaan niin surkeita ihmisiä että heidän pitäisi laittaa lapset adoptioon. Kyllä he sisimmissään tietävät, että väsymys on normaalia, mutta ...

Mielipiteensä saa sanoa, mutta jokaisen pitää osata lukea tilanteita ja miettiä miten sanansa asettaa. Minä tiedän tämän, koska olen itse aivan liian kärkäs sanomaan asioita.
 
  • Tykkää
Reactions: Echo ja ruusutarha
Siis.
Rohkean ja vahvan ihmisen seurassa ei todellakaan ahdista. Pikemminkin päinvastoin: yleensä on helppo olla sellaisen kanssa. Vaikka itse olen herkkä tyyppi. Ja nyt nimenomaan tarkoitan OIKEASTI rohkeaa ja vahvaa, en sitä miten kaikki muut on asian näköjään tässä ottaneet.
 
  • Tykkää
Reactions: ruusutarha
Rohkean ja vahvan ihmisen seurassa ei todellakaan ahdista. Pikemminkin päinvastoin: yleensä on helppo olla sellaisen kanssa. Vaikka itse olen herkkä tyyppi. Ja nyt nimenomaan tarkoitan OIKEASTI rohkeaa ja vahvaa, en sitä miten kaikki muut on asian näköjään tässä ottaneet.
Näin. Itse en ole vahva enkä rohkea, mutta sopivan sellasen kanssa tulen toimeen hyvinkin. Sellaisen joka kykenee antamaan tilaa toisellekin. Eikä jyrää ja painosta ellei toinen ole samanlainen.
 
  • Tykkää
Reactions: ruusutarha
Pin
Koitan, mutta helppoa se ei ole. Ethän sinä kuitenkaan äänestä Kokoomusta - lupaatko? Teilläkin on siellä oma "kokoomus", eli rebublikaanit. Samaan tapaan kuin Kokoomus, rebublikaanitkin vastustavat julkisia palveluja, mm. pienituloisten ja vähävaraisten oikeutta sosiaaliturvaan ja terveydenhoitopalveluihin.
Eipä ole sitä äänikoitteuttakaan täällä joten hieman hankalaa. Suomessa en ole seuraavissa vaaleissa ainakaan suunnitelmien mukaan äänestämässä kokoomusta vaan olen jo päättänyt puolueeni. Henkilöä mietin sitten lähemmin.
Tämä ei nyt tainnut olla mikään vaalikeskustelu kuitenkaan? Puretaan nämä asiat toisessa ketjussa jos on jotain purettavaa..
 
vierash
Eipä ole sitä äänikoitteuttakaan täällä joten hieman hankalaa. Suomessa en ole seuraavissa vaaleissa ainakaan suunnitelmien mukaan äänestämässä kokoomusta vaan olen jo päättänyt puolueeni. Henkilöä mietin sitten lähemmin.
Tämä ei nyt tainnut olla mikään vaalikeskustelu kuitenkaan? Puretaan nämä asiat toisessa ketjussa jos on jotain purettavaa..
Kiva tietää ettet äänestä Kokoomusta. Pahempi olisi vain RKP.
 
Rohkea ja vahva on mulle positiivisia luonteen piirteitä,
ei ahdista, päin vastoin.

Rohkeus on uskallusta ilmaista oma mielipiteensä, olla oma itsensä ja seistä sanojensa takana. Rohkeutta ei ole muiden lyttääminen, kovaääninen jankkaaminen tai kyvyttömyys asettua toisen asemaan.

Mun mielestä rohkea ja vahva ei tarkota samaa kun muita jyräävä, itsekäs ja kovaääninen päällepäsmäri.
 
viieerraass
Joskus näillä vahvoilla ja rohkeilla ei ole tilannetajua eivätkä osaa kuunnella muita. En nyt tarkoita sitä, että pitäisi olla varalta hyvin varovainen puheissaan, mutta ymmärtää sen, että meitä on monenlaisia. Vaikka kuinka olisi ekstrovertti, ajattelu ja omien näkemysten uudelleenpuntarointi on silti sallittua. Esim. kun joku sanoi esimerkkinä, että voi kommentoida "en ymmärrä miten joku tulee toimeen kasvisruoalla", niin mun näkemys fiksusta ihmisestä olis että se koettaisi ymmärtää ja hyväksyä, että joku kumminkin tulee ja entäs sitten. Tuo on hyvä esimerkki asiasta, jossa kannattaisi laajentaa omaa ymmärrystä sen sijaan, että pitää asiasta kovaa ääntä. Ja ei, itse en ole kasvissyöjä enkä loukkaantuisi, mutta ymmärrän sen perusfaktan, että syömiseen liittyy paljon erilaisia järki- ja tunnesyitä, joista kukin muodostaa itselleen mielestään sopivimman ruokavalion.
 
"..."
En ole kokenut, että rohkean ja vahvan ihmisen seurassa olisi vaikeaa. Sen sijaan olen kyllä monen ujon tuppisuun seurassa kiusaantunut ja ahdistunutkin, kun toisesta ei saa mitään irti.
 
Joskus näillä vahvoilla ja rohkeilla ei ole tilannetajua eivätkä osaa kuunnella muita. En nyt tarkoita sitä, että pitäisi olla varalta hyvin varovainen puheissaan, mutta ymmärtää sen, että meitä on monenlaisia. Vaikka kuinka olisi ekstrovertti, ajattelu ja omien näkemysten uudelleenpuntarointi on silti sallittua. Esim. kun joku sanoi esimerkkinä, että voi kommentoida "en ymmärrä miten joku tulee toimeen kasvisruoalla", niin mun näkemys fiksusta ihmisestä olis että se koettaisi ymmärtää ja hyväksyä, että joku kumminkin tulee ja entäs sitten. Tuo on hyvä esimerkki asiasta, jossa kannattaisi laajentaa omaa ymmärrystä sen sijaan, että pitää asiasta kovaa ääntä. Ja ei, itse en ole kasvissyöjä enkä loukkaantuisi, mutta ymmärrän sen perusfaktan, että syömiseen liittyy paljon erilaisia järki- ja tunnesyitä, joista kukin muodostaa itselleen mielestään sopivimman ruokavalion.
Just tätä mä tarkotan, kun sanon, että ihmiset ottaa herneen nenään ties mistä.
Ihan naurettavaa.
Mun mielestä muihin pitää suhtautua empaattisesti, mutta rajansa silläkin.
Mä en taas ymmärrä, miksi mä en saisi ihmetellä, miten kasvisruualla tulee toimeen, kun se kerran mua ihmetyttää? Vielä enemmän mua ihmetyttäisi, jos joku vetäisi siitä herneen nenään, koska mä en ottanut riittävästi sen tunteita huomioon kysyessäni tai ihmetellessäni jotain asiaa?
Mun mielestä asia olisi täysin eri, jos mä kysyisin joltakulta, että mikset sä ole poistanut tota omenan kokosta syylää nenästäsi.

Eikö sitä ymmärrystä juuri laajenneta kysymällä ja ihmettelemällä?
 
nimetönminä
Ei mua rohkeat ja vahvat ihmiset ahdista. Sellaisen ihmisen seurassa viihtyy, jolla on hyvä itsetunto ja hyvä olla.

Mutta sitten taas, jos se tyyppi pönkittää itseään, jyrää muita jne, niin se kertoo, ettei hän ole oikeasti rohkea ja vahva, vaan surkea ja pieni tyyppi josta lähtee kova melu.

Olen huomannut kuitenkin, että joskus jotkut ihmiset aiheuttavat muissa epävarmuutta ja sitten heitä kohtaan käyttäydytään ilkeästi. Joskus joku lapsikin saa aikuisesta esiin sen kateellisen ja pahansuovan puolen. Se on niin rumaa.
 
vierailija-
Ihmisillä on niin erilaisia tulkintoja asioista.
Minä yleensä kerron oman mielipiteeni, riippumatta siitä onko se samansuuntainen vai poikkeava toisen keskustelijan kanssa.
Tämän useat ottavat riidan haastamisena ja ajattelevat että jos on eri mieltä, on parempi olla hiljaa.
Ja usein olisikin parempi olla hiljaa niin pääsisi helpommalla!
Harmi vain että olen sen verran impulsiivinen että jos olen vahvasti jotain mieltä asiasta, on vaikea olla hiljaa.
En myöskään tarkoita eriäviä mielipiteitäni riidan haastamiseksi, vaan keskusteluksi.
Tulen niin usein kuitenkin väärinymmäretyksi ja pelätyksi, että opettelen olemaan hiljaa.
Vaikeimpia ovat tilanteet, joissa selvästi minä teen oikein,toinen ei ja kun yritän ohjeistaa tätä väärinekevää työasioissa saan osakseni silloin pelkkää kettuilua vaikka tekisin ohjeistuksen ihan kohteliaasti ja kunnioittavasti,huumorin varjolla.
Silloin minun on hankala hallita ärtymystäni ja yleensä näytän sen ihan avoimesti, en peräänny mielipiteestäni jos olen varma että olen oikeassa.
En halua aiheuttaa pelkoa,vihaa tai ahdistusta muissa ja vielä vähemmän haluan riidellä kenenkään kanssa.
 
Just tätä mä tarkotan, kun sanon, että ihmiset ottaa herneen nenään ties mistä.
Ihan naurettavaa.
Mun mielestä muihin pitää suhtautua empaattisesti, mutta rajansa silläkin.
Mä en taas ymmärrä, miksi mä en saisi ihmetellä, miten kasvisruualla tulee toimeen, kun se kerran mua ihmetyttää? Vielä enemmän mua ihmetyttäisi, jos joku vetäisi siitä herneen nenään, koska mä en ottanut riittävästi sen tunteita huomioon kysyessäni tai ihmetellessäni jotain asiaa?
Mun mielestä asia olisi täysin eri, jos mä kysyisin joltakulta, että mikset sä ole poistanut tota omenan kokosta syylää nenästäsi.

Eikö sitä ymmärrystä juuri laajenneta kysymällä ja ihmettelemällä?
Kyllä saa ihmetellä. Se kannattaa miettiä miten sen tekee. Pamauttaako vaan että mää en kyllä...vai jotenkin silleen että asia tulee ilmi mutta niin että se menee jakeluun muillekin. Ei se vaadi kovaäänistä möläyttelyä.
 
Kyllä saa ihmetellä. Se kannattaa miettiä miten sen tekee. Pamauttaako vaan että mää en kyllä...vai jotenkin silleen että asia tulee ilmi mutta niin että se menee jakeluun muillekin. Ei se vaadi kovaäänistä möläyttelyä.
En mä nyt tiedä kovaäänisestä möläyttelystä.
Mun mielestä sen voi tehdä ihan normaalilla äänellä asiayhteydessä.
Mä ihmettelen asioita aika useinkin ääneen... damn. Mitenköhän montaa ihmistä mä olen loukannut silläkin?
 
zurp
Ihanko oikeesti aikuinen ihminen ei tajua miksi joku harmistuisi tollasesta "mä en ymmärrä miten joku voi elää pelkällä kasvisruolla?"-tölväisystä? Siinähän selkeesti tuot esille mielipiteesi että se vegetaristi on ihan kummallinen, käsittämätön. Oikeesti jos ei ton enempää oo sosiaalisia kykyjä...
 
Ihanko oikeesti aikuinen ihminen ei tajua miksi joku harmistuisi tollasesta "mä en ymmärrä miten joku voi elää pelkällä kasvisruolla?"-tölväisystä? Siinähän selkeesti tuot esille mielipiteesi että se vegetaristi on ihan kummallinen, käsittämätön. Oikeesti jos ei ton enempää oo sosiaalisia kykyjä...
Jep. Mä olen selkeästi sosiaalisesti lahjaton.
Mä en voi käsittää, miten joku loukkaantuu tuollaisesta. Mä nyt en vaan pärjäisi pelkällä kasvispöperöllä, siksi on mun mielestä hämmästyttävää, että joku pärjää.
Se, että se kertoo sinusta puutteellisista sosiaalisista kyvyistä, kertoo mun mielestä taas siitä, että vastapuolella on jotain tiedostamattomia alemuudentuntoja, mistä syystä se loukkaantuu. En mä vedä herneitä nenään, jos joku ihmettelee mulle, että miten mä voin syödä lihaa? Miksi ihmeessä mä siitä suuttuisin? Se olis mun nähdäkseni ihan järjetöntä.
Mä voin ihmetellä akrobaattia, että miten se pääsee tuollasiin asentoihin hajoamatta osiin?
Mä voin ihmetellä, miten formulakuski uskaltaa ajaa niin lujaa?
Mä voin ihmetellä, miten joku syö heinäsirkkoja ja matoja?
Mä voin ihmetellä, että miten joku pystyy tekemään 100 volttia peräkkäin oksentamatta?
jne....
Pitääkö tuommosesta vetää herne nenään ja loukkaantua?
 
Viimeksi muokattu:
"..."
Ihanko oikeesti aikuinen ihminen ei tajua miksi joku harmistuisi tollasesta "mä en ymmärrä miten joku voi elää pelkällä kasvisruolla?"-tölväisystä? Siinähän selkeesti tuot esille mielipiteesi että se vegetaristi on ihan kummallinen, käsittämätön. Oikeesti jos ei ton enempää oo sosiaalisia kykyjä...
No höpö höpö.
Riippuu tietysti, millaisella äänensävyllä esitetään, mutta kyllä tuo voi olla ihan viaton ihmettelykin, josta mielestäni ei pidä loukkaantua.
Itse esim. inhoan sieniä, ja jos joku kertoo rakastavansa vaikka sienikeittoa, saatan helpostikin ääneen ihmetellä, että "en tajua, miten joku voi syödä sienikeittoa".
 
[QUOTE="...";30391076]No höpö höpö.
Riippuu tietysti, millaisella äänensävyllä esitetään, mutta kyllä tuo voi olla ihan viaton ihmettelykin, josta mielestäni ei pidä loukkaantua.
Itse esim. inhoan sieniä, ja jos joku kertoo rakastavansa vaikka sienikeittoa, saatan helpostikin ääneen ihmetellä, että "en tajua, miten joku voi syödä sienikeittoa".[/QUOTE]

Mä en kestä. Sä oot niin sosiaalisesti lahjaton.
Menen tästä ihan justiinsa parkumaan. Kuinka sä tollalailla voit arvostella mun sienien syömistä????
 
zurp
Kyllä mun mielestä tollanen kommunikaatio kertoo siitä ettei sanoja osaa antaa sitä tilaa muille, eikä siitä pahastuminen todellakaan kerro mistään alemmuudentunteista. Älykäs ihminen tuollaisessa tilanteessa ei kauhistele että "mä en tajua miten sä voit" vaan joko toteaa että itse ei välitä sienistä, tai pyytää kertomaan että mites kun mä itse en uskoisi pärjääväni kasvispöperöllä, millasta ruokaa syöt, ootko kokenut hankalaksi jne.
 
  • Tykkää
Reactions: Phoebsi
zurp
Erikseen tietty jos on tuttu ihminen ja asia on yhteinen vitsi tms, mut "emmä tajuu"- asenne ei anna kovin mukavaa vaikutelmaa ihmisestä. Ja on se mun mielestä vähän kummaa jos ei tätäkään voi ymmärtää.
 
Ei ahdista. Päinvastoin. Hyvä vaan kun asiat on selkeitä. Enemmän ahdistaa sellaiset hiljaiset ihmiset joista joutuu arvailemaan, että mitä se nyt aikoo, ei kai se nyt vaan suuttunut, tarkoittiko se nyt mitä se sano.

Minullekin on täysi mysteeri miten ihmiset voivat loukkaantua siitä jos joku sanoo (eriävän) mielipiteensä. Joku voisi vähän avata tätä.

No voi ei. Nyt sanoin, että loukkaantujat ovat käsittämättömiä. Älkää nyt vaan keskustelko asiasta vaan vetäkää herneet syvällä nenään ja sanokaa: "Kaikkea ei sentään tarvitse ääneen sanoa".
 
Viimeksi muokattu:
burgeri oot
Just tätä mä tarkotan, kun sanon, että ihmiset ottaa herneen nenään ties mistä.
Ihan naurettavaa.
Mun mielestä muihin pitää suhtautua empaattisesti, mutta rajansa silläkin.
Mä en taas ymmärrä, miksi mä en saisi ihmetellä, miten kasvisruualla tulee toimeen, kun se kerran mua ihmetyttää? Vielä enemmän mua ihmetyttäisi, jos joku vetäisi siitä herneen nenään, koska mä en ottanut riittävästi sen tunteita huomioon kysyessäni tai ihmetellessäni jotain asiaa?
Mun mielestä asia olisi täysin eri, jos mä kysyisin joltakulta, että mikset sä ole poistanut tota omenan kokosta syylää nenästäsi.

Eikö sitä ymmärrystä juuri laajenneta kysymällä ja ihmettelemällä?
No autistit ei aina osaa kysyä järkevästi vaan just ihmettelee tolleen monttu auki epäkohteliaasti.
 

Yhteistyössä