Olenko nyt jotenkin liian kiinni lapsissa, erimielisyyttä anopin kanssa

Anopin kanssa on ollut puhetta, että menemme joululahjaostoksille. Tähän asti on sanonut katsotaan sitten lähempänä kun olen koittanut kysellä päivää. Noin viikko sitten sanoi, että mennään ensi lauantaina koska muut päivät ei hänelle sovi. Meillä on perjantaina pikkujoulut ja olin sopinut lapsille yöksi hoitopaikan. Niinpä soitin anopille ja kerroin tilanteen ja kysyin eikö joku muu päivä millään kävisi. No ei kuulemma käy koska ei jaksa lähteä töiden jälkeen ja hänellä on seuraavana viikonloppuna pikkujoulut ja ei sen takia jaksa lähteä ko. Viikonloppuna. Muut viikonloput ovat kuulemma liian lähellä joulua ja kaupoissa on tungosta.

Suostuin sitten tuohon ensi lauantaihin kun kyllästyin kuuntelemaan pitkää saarnaa ja sain kuulla, että olen liian kiinni lapsissani ja miten se voi vsikuttaa menemisiini jos lapset ovat olleet yökylässä edellisen yön. Tähänasti ajattelin, että menisimme suht aamusta eli olisin iltapäivästä jo lasten kanssa. Tulevat ennen nuorimmaisen päikkäreitä kotiin. Nuorimmainen herää päiväunilta noin klo 14 niin eikö anoppi alkanut vängätä, että ei jaksa hetätä aikaisin ja ei ole mitään järkeä mennä aamusta ja sopivin aika on, että nähdään klo 15 kaupungilla.

Minusta on muutenkin kurja lähteä kun nuorempi (1,5 v ei ole ollut kuin kerran aikaisemmin yökylässä) heti kun hän herää/ on heräämässä ja kun tulen onkin jo melkein heti iltatoimien aika. Vanhempi lapsi on reilu 3 v eli ei välttämättä nuku päikkäreitä. Anoppi haluaa siis syömään kaupoissa kiertelyn jälkeen niin varmaan menee aikaa.

Olenko vieläkin jotenkin hormonihuuruissa ja liikaa kiinni lapsissa kun minusta olisi mukava viettää heidän kanssa aikaa kun ovat olleet yön pois ja tulevat kotiin? Miltä muista tuntuisi tällainen järjestely?

Siis kuka sinne ostoksille on menossa anopin kanssa?

Siis minä olen lupautunut menemään anopin kanssa ja anoppi ei halua lapsia mukaan eli mieheni on lasten kanssa kotona sen aikaa.

Noin hankalaa jos on jo tässä vaiheessa, niin varmaan on tosi kivaa siellä ostoksillakin sitten

Kaalimaan vartija: Se tässä harmittaa kun tästäkin asiasta tuli tällainen "riita". Anoppi on vain niitä ihmisiä joiden pitää saada päättää kaikki eikä ole valmis huomioimaan ainakaan minun mielipidettäni missään asiassa. Jos en suostu hänen ehdotukseensa tai ehdotan jotain muuta (päivää tai aikaa tässä tapauksessa) haukkuu hän ensin minut puhelimessa ja sitten kaikille sukulaisilleen, soittaa jopa miehelleni heti perään ja kauhistelee miksi olen (siis minä ap) näin hankala enkä suostu mihinkään ikinä.

Sinä haluat mennä anopin kanssa ostoksille ja lauantai on päivä, jolloin molemmilla on vapaata.
joten miksi tehdä siitä ongelma, menet sinne iltapäivällä hänen kanssaan.

lapset tulevat yökylästä kotiin, isä on heitä kotona odottamassa ja ovat isän kanssa sen aikaa kun olet ostoksille.
näet lapset sitten ostosreissun jälkeen.

laita anopille viesti, että mennään lauantaina, lapsilla ei ole mitään hätää, ovat isänsä kanssa.

Höpsistä,en ole elävässä elämässä tavannut yhtään äitiä,jolla ei olisi tuossa vaiheessa jo hirveä kiire lasten luokse. Siis mikä ongelma on aikuiselle naiselle herätä silloin la aamuna aikaisin? Et todella ole liian kiinni lapsissa!

Et ole kiinni lapsissa.

Menisin sinne ostoksille lauantaina aamusta tai en ollenkaan. Anoppi päättäkööt herääkö aamulla vai perutaanko koko reissu.

Ettehän te ole siellä ostoksilla kuin korkeintaan kolme tuntia, jos kolmeksi menette lauantaina. Ei pitäisi kaataa maata olla sen aikaa lapsista erossa, vaikka ovatkin olleet edellisen yön yökylässä. Etkö voisi sitä paitsi sopia, että lapset tulevat kotiin vähän aiemmin, niin ehdit viettää heidän kanssaan aikaa ennen päikkäreitä?

Hmm: ei lapsilla varmasti olekkaan mitään hätää mutta minusta vain tuntuu pahalta tämä järjestely kun tiedän jo etukäteen, että on ikävä lapsia. Enkä osaa keskittyä mihinkään muuhun vaan odotan kotiinpääsyä. Lisäksi mietin miltä lapsista tuntuu kun ovat olleet yön pois ja kun tulevat lähden minä melkein heti pois.

En voi kyllä käsittää tuota anopin käyttäytymistä! Normaali mummo kyllä ymmärtäisi tilanteen ja järjestäisi oman nukkumaan menonsa perjantaina ajoissa, jotta "jaksaa" aamulla herätä. Vaikuttaa erittäin itsekeskeiseltä ihmiseltä.

Täytyy sanoa kyllä, että en vaan itse pystyisi tuollaisen ihmisen kanssa minnekään lähtemään.

Ja voiko noin pienissä lapsissa olla liian kiinni? Enpä usko. Eiköhän se ole äidin tehtävä olla melko "kiinni" noin pienissä lapsissa. Käsittämätöntä, älä ap anna periksi.

[QUOTE="Hippo";30465646]Hmm: ei lapsilla varmasti olekkaan mitään hätää mutta minusta vain tuntuu pahalta tämä järjestely kun tiedän jo etukäteen, että on ikävä lapsia. Enkä osaa keskittyä mihinkään muuhun vaan odotan kotiinpääsyä. Lisäksi mietin miltä lapsista tuntuu kun ovat olleet yön pois ja kun tulevat lähden minä melkein heti pois.[/QUOTE]

Aiempien viestiesi perusteella en ajatellut että olisit kovin kiinni lapsissa mutta tää meni kyllä vähän yli. Sä et pysty keskittymään jouluostoksiin jos olet lasten luota pois muutaman tunnin. Miten sä pystyt käymään töissä tai meneen sinne pikkujouluihin tai yhtään mitään? Tai sitten menette eri aikaan anopin kanssa. Tulee ostokset yksinkin tehtyä.

Alkuperäinen kirjoittaja v.i.e.r.a.s: Näytä alkuperäinen viesti

Aiempien viestiesi perusteella en ajatellut että olisit kovin kiinni lapsissa mutta tää meni kyllä vähän yli. Sä et pysty keskittymään jouluostoksiin jos olet lasten luota pois muutaman tunnin. Miten sä pystyt käymään töissä tai meneen sinne pikkujouluihin tai yhtään mitään?...

Click to expand...

Sama tuli mieleen täälläkin, olisi kiinnostavaa kuulla aloittajan vastaus.

Ymmärrän hyvin aloittajaa. Jos on ollut yön hurvittelemassa, niin kyllä minulla ainakin on heti aamulla hirveä ikävä lapsia. Ei tekisi mieli kyllä lähteä heti uudelleen viettämään omaa aikaa. Tässä tilanteessa ymmärrän vielä paremmin, kun vaihtoehtona on omat lapset, jotka odottavat iloissaan näkevänsä äitinsä vs. kiukutteleva anoppi

[QUOTE="Hippo";30465522]
Olenko vieläkin jotenkin hormonihuuruissa ja liikaa kiinni lapsissa kun minusta olisi mukava viettää heidän kanssa aikaa kun ovat olleet yön pois ja tulevat kotiin? Miltä muista tuntuisi tällainen järjestely?[/QUOTE]

Olet. Tekee hyvää niin sinulle kuin lapsillekin olla hetki erossa, kun noin vanhoja kuitenkin jo ovat. Ehditähän näkemään heidät kotiin tultuaan ja saa isäkin omaa aikaa heidän kanssaan.

Ole aikuinen. Et tietysti mene ostoksille nyt tai koskaan muutenkaan ihmisen kanssa, joka haukkuu sinua sukulaisillekin. Anoppi rasvailee monojaan potkiakseen sinua. Ostokset ovat tekosyy ja kiukuttelulla testaa sinua kuinka lujaa sopii potkaista. Aika lujaa tuntuu sinulle sopivan.

Älä enää ikinä lähde yhtään mihinkään ilman niitä lapsia! Rikkihän ne nyt menee jos ei äitiä näe muutamaan tuntiin. Siis voi.. sitten valitetaan ettei ole lastenhoitoapuja jne. Menee pari vuotta ja sitten valivali kun ei koskaan saa lastenhoitoapua tai isä ei halua viettää aikaa lastensa kanssa. Ei ole omaa aikaa ei.. mistähän johtuis kun näitä juttuja lukee.
Olkaa vaan kiinni niissä lapsissanne ja unohtakaa, että heillä on myös isä. Mutta älkää hitto sitten mitään väsymyksiä tai oman ajan puutetta valittako! Eikä niiden lasten varaan ehkä kannata koko elämäänsä rakentaa. Tulee järkytys kun ne (normaalisti siis, peräkammariin voi toki jättää) lentää pesästä.

Monet lähtisi hinkuen ostoksille rauhassa ilman lapsia. Eihän sun tarvitse sen anopin kanssa lähteä vaan mene yksin vaikka? Mä näkisin hienona asiana jotta kotona lasten kanssa on silloin ostosten aikaan se toinen vanhempi.. Ymmärrän kyllä sen, että joidenkin on vaan nähtävä siinä anopissa vikaa olipa se asia mikä vain. Olen siihen itsekin sortunut.
La-aamuna saisit nukkua pitkään ja kaikessa rauhassa käydä ostoksilla, syömässä ym ilman lapsia ja se on hirveää? Nojuu. Ihmisiä on erilaisia.

Jutun juju on manipulointi ja haukkuminen, ei ostokset ja lapset.

V.i.e.r.a.s ja aivan: Kyllä muuten pystyn hyvin olemaan erossa lapsista sen muutan tunnin ja yleensä on kiva käydä kaupoilla yksin. Nyt vain tökkkii tuo, että lähes heti kun kapset tulevat kotiin minä lähden.
Lapset lähtevät pe noin klo 10 ja tulevat kotiin la noin klo 11. Nuoremmalla on aikapian päikkäri aika ja kun herää minä olen menossa. Sitten su olen taas menossa ilman lapsia kun on harrastukseen liittyvä kurssi ja olen viettämässä taas sitä omaa aikaa klo 16-21. Tuota harrastusta en peru koska sitä on vain 10 kertaa yhteensä, on tuhottoman kallis ja hyvä kurssi ja kyseessä on toiseksi viimeinen kerta.

Siis tuo tökkii kun koko viikonloppu on menistä ja tulemista. Olen vain hetken joka välissä kotona/ lasten
kanssa. Aikaisemmin kyllä ajattelin, että kiva on pikkujoulut ja lapset menevät yöksi hoitoon mutta nyt kun pitää ympätä vielä lauantaille shoppailureissu syömisineen niin tuntuu, että on liikaa sitä "omaa aikaa".

On siinä taas karetöön ämmä, ei suutaan auki saa. Kun sulle ei ole tämä viikonloppu hyvä, anoppi menee sitten ostoksille yksinään, jos tulevista 4 viikonlopusta mikään ei kerran käy, simple.